toiseen hammaslääkäriin, vai jatkanko viime käyntini jälkeen enää tällä samalla hammaslääkärillä, jolla olen käynyt hammasongelmissani jo toistakymmentä vuotta?
Ei sen puoleen kyseinen hammaslääkäri on jo parin vuoden päästä eläköitymässä, jos ei jo aiemmin lopeta; eihän koskaan voi sitäkään tietää; voihan hän vaikka kuolla? Kamalaa, jota en tietenkään toivo. Toivon vaan hänelle leppoisempia eläkepäiviään tulevaisuudessaan, koska hän sanoi olevansa viime käyntini jälkeen niin stressaantunut ja kiireinen tuossa hommassaan; jonka kyllä hoksasinkin.
Olen toisen alan lääkärin käskystä ylipäätänsä joutunut käymään myös hammaslääkärissäni viimeisen vuoden aikana; vaan muuta ei nyt ole löytynyt kuin purentavika, johon olen käyttänyt yöllä pidettäviä purentakiskoja. Isoja poskihampaita on poistettu aikoinaan, jotka ovat edesauttaneet purennan vinoutumista toisella puolella suutani ja muutenkin minulla on todettu syväpurenta.
Aftoja minulla on ollut koko elinikäni ajan, vaan nyt toisen vian eli korvassa olevan oireilun vuoksi niitäkin on jatkuvasti ja useampi kuin yksi kerrallaan suussani. Olen käynyt näyttämässä hammaskalustoani jo erikoishammaslääkärilläkin sairaalassa ja siitä on otettu röngtenkuvatkin, ja mitään ei hampaistosta eikä juurista, saatika leukaluista löytynyt. Enkä ihmettelekään, ettei ole löydettykään, koska ei ole ollut hammassärkyäkään. Tiedän kyllä, mitä sekin särky on aikaisemmista kokemuksistani. Onhan minulta hampaita paikkailtu ja juurihoidettukin ym.
En olisi edes hammaslääkärille mennyt noin puolivuotta sitten, mutta kun korvalääkäri käski, kun epäili korvani oireiluun purentaelimistäni johtuvaksi, vaan eipähän ole purentakiskot vielä auttaneet korvani vaivoihin, vaikka olen niitä käyttänyt jo puolisen vuotta.
Oikeanpuoleinen korvani on tukkoinen, tinnittää,kuulonalenema (koneellisesti testattu monta kertaa korvapolilla), viime aikoina ollut taasen särkyä ja nielussakin pistelyä silloin tällöin. Suun limakalvoilla punoittavia läiskiä.
Välikorvaperäiset tulehdukselliset oireet on todennut jo toinenkin lääkäri vastikään. Vasaraluu punoittaa, kun lääkäri on lampulla sihdannut tärykalvon taakse; mutta mistä johtuu, ei ole vielä selvitetty.
Hammaslääkärini vaan käyttäytyi kuin "kaheli" eilisellä vstottollani, suorastaan huutamalla huusi, että mitäs jos menisin psykiatrin juttusillekin. Sen takia vissiin ärsyyntyi ja huusi, kun rauhallisella äänellä itse kerroin, että epäilen, että saisiko minkään alan "kallonkutistaja" korvan kuulonalenemaa korjaantumaan, saatika tinnitystä ja korvan tukkoista oloa ja mädän tuoksuista vismaa, jota korvakäytäväni erittää joskus, saatika särkyjä korvastani ja leukaperästäni pois?
Kannattaisi varmaankin mennä itse hammaslääkärin psykiatrin kanssa diskuteeraamaan ja jotain rauhoittavia tabletteja, että stressi ja kiireen tuntu helpottaisi, ettei tarvis potilaisiinsa purkaa aggressioitaan.
Olen käynnyt parille muulla hammaslääkärillä tässä korvaongelmani hässäkässä tänä aikana, ja he ovat molemmat olleet aivan asiallisia ja kuunnelleet loppuun lauseeni. Vakiohammaslääkärilläni on aina ollut tyyli: Keskeyttää lauseeni, ja alkaa työntämään omaa mukamas totuuttaan oireistani. Aftojenkin syntymissyytä tolkuttaa aina stressiperäiseksi, mikähän stressi tässä minulla olisi muuta kuin selvittämätön korvavaivani.
En ihmettele yhtään, ettei tuo omahammaslääkärini ole aikoinaan perustanut omaa yksityisvastaanottopistettään, mielestäni ei olisi onnistunutkaan, koska ei tuolla luonteella ja käytöksellä olisi saannut potilaita kahmittua vastaanotolleen. Terveyskeskushammaslääkäreistä on aina ollut pulaa, joten sinne kelpaavat luonnevikaisetkin tapaukset, kunhan osaa jotenkuten hampaita porailla jne., mutta käytös saa olla näköjään ihan mitä tahansa terveyskeskuspuolella.
Ja niin usean on vielä vaan turvauduttava rahapulassaan kunnallispuolen lääkärihoitoihin. Ikävää, mutta totta tämän päivän lama-Suomessa.
P.S.Kävin psykiatrilta kysäsemässä, että löytäisikö hän vian syyn korvavaivoihini, niin nauroi pihalle ja sanoi, että minussa ei ole mitään henkisen puolen sairautta, ei ainakaan vielä, vaan itse sanoin, että kohta voikin olla, kun ei korvavaivani vikoihin löydetä diagnoosia.
Aikuinen lapseni jo sanoi, että hän ilmoittaa minut kohta telkkariohjelmaan, jossa on tehty ohjelmia mystisistä sairauksista, jos ei korvavaivaani & suuvaivojani pystytä selvittämään näillä resursseilla, mitä täällä seudulla on edes käytettävissä.
Rahastaa kyllä osataan joka pisteessä, mutta vaivojeni tutkinta ontuu, ei edes ole vielä kertaakaan otettu korvastani minkäänlaisia näytteitä esim. bakteeriviljelmiä tms.
Ei sen puoleen kyseinen hammaslääkäri on jo parin vuoden päästä eläköitymässä, jos ei jo aiemmin lopeta; eihän koskaan voi sitäkään tietää; voihan hän vaikka kuolla? Kamalaa, jota en tietenkään toivo. Toivon vaan hänelle leppoisempia eläkepäiviään tulevaisuudessaan, koska hän sanoi olevansa viime käyntini jälkeen niin stressaantunut ja kiireinen tuossa hommassaan; jonka kyllä hoksasinkin.
Olen toisen alan lääkärin käskystä ylipäätänsä joutunut käymään myös hammaslääkärissäni viimeisen vuoden aikana; vaan muuta ei nyt ole löytynyt kuin purentavika, johon olen käyttänyt yöllä pidettäviä purentakiskoja. Isoja poskihampaita on poistettu aikoinaan, jotka ovat edesauttaneet purennan vinoutumista toisella puolella suutani ja muutenkin minulla on todettu syväpurenta.
Aftoja minulla on ollut koko elinikäni ajan, vaan nyt toisen vian eli korvassa olevan oireilun vuoksi niitäkin on jatkuvasti ja useampi kuin yksi kerrallaan suussani. Olen käynyt näyttämässä hammaskalustoani jo erikoishammaslääkärilläkin sairaalassa ja siitä on otettu röngtenkuvatkin, ja mitään ei hampaistosta eikä juurista, saatika leukaluista löytynyt. Enkä ihmettelekään, ettei ole löydettykään, koska ei ole ollut hammassärkyäkään. Tiedän kyllä, mitä sekin särky on aikaisemmista kokemuksistani. Onhan minulta hampaita paikkailtu ja juurihoidettukin ym.
En olisi edes hammaslääkärille mennyt noin puolivuotta sitten, mutta kun korvalääkäri käski, kun epäili korvani oireiluun purentaelimistäni johtuvaksi, vaan eipähän ole purentakiskot vielä auttaneet korvani vaivoihin, vaikka olen niitä käyttänyt jo puolisen vuotta.
Oikeanpuoleinen korvani on tukkoinen, tinnittää,kuulonalenema (koneellisesti testattu monta kertaa korvapolilla), viime aikoina ollut taasen särkyä ja nielussakin pistelyä silloin tällöin. Suun limakalvoilla punoittavia läiskiä.
Välikorvaperäiset tulehdukselliset oireet on todennut jo toinenkin lääkäri vastikään. Vasaraluu punoittaa, kun lääkäri on lampulla sihdannut tärykalvon taakse; mutta mistä johtuu, ei ole vielä selvitetty.
Hammaslääkärini vaan käyttäytyi kuin "kaheli" eilisellä vstottollani, suorastaan huutamalla huusi, että mitäs jos menisin psykiatrin juttusillekin. Sen takia vissiin ärsyyntyi ja huusi, kun rauhallisella äänellä itse kerroin, että epäilen, että saisiko minkään alan "kallonkutistaja" korvan kuulonalenemaa korjaantumaan, saatika tinnitystä ja korvan tukkoista oloa ja mädän tuoksuista vismaa, jota korvakäytäväni erittää joskus, saatika särkyjä korvastani ja leukaperästäni pois?
Kannattaisi varmaankin mennä itse hammaslääkärin psykiatrin kanssa diskuteeraamaan ja jotain rauhoittavia tabletteja, että stressi ja kiireen tuntu helpottaisi, ettei tarvis potilaisiinsa purkaa aggressioitaan.
Olen käynnyt parille muulla hammaslääkärillä tässä korvaongelmani hässäkässä tänä aikana, ja he ovat molemmat olleet aivan asiallisia ja kuunnelleet loppuun lauseeni. Vakiohammaslääkärilläni on aina ollut tyyli: Keskeyttää lauseeni, ja alkaa työntämään omaa mukamas totuuttaan oireistani. Aftojenkin syntymissyytä tolkuttaa aina stressiperäiseksi, mikähän stressi tässä minulla olisi muuta kuin selvittämätön korvavaivani.
En ihmettele yhtään, ettei tuo omahammaslääkärini ole aikoinaan perustanut omaa yksityisvastaanottopistettään, mielestäni ei olisi onnistunutkaan, koska ei tuolla luonteella ja käytöksellä olisi saannut potilaita kahmittua vastaanotolleen. Terveyskeskushammaslääkäreistä on aina ollut pulaa, joten sinne kelpaavat luonnevikaisetkin tapaukset, kunhan osaa jotenkuten hampaita porailla jne., mutta käytös saa olla näköjään ihan mitä tahansa terveyskeskuspuolella.
Ja niin usean on vielä vaan turvauduttava rahapulassaan kunnallispuolen lääkärihoitoihin. Ikävää, mutta totta tämän päivän lama-Suomessa.
P.S.Kävin psykiatrilta kysäsemässä, että löytäisikö hän vian syyn korvavaivoihini, niin nauroi pihalle ja sanoi, että minussa ei ole mitään henkisen puolen sairautta, ei ainakaan vielä, vaan itse sanoin, että kohta voikin olla, kun ei korvavaivani vikoihin löydetä diagnoosia.
Aikuinen lapseni jo sanoi, että hän ilmoittaa minut kohta telkkariohjelmaan, jossa on tehty ohjelmia mystisistä sairauksista, jos ei korvavaivaani & suuvaivojani pystytä selvittämään näillä resursseilla, mitä täällä seudulla on edes käytettävissä.
Rahastaa kyllä osataan joka pisteessä, mutta vaivojeni tutkinta ontuu, ei edes ole vielä kertaakaan otettu korvastani minkäänlaisia näytteitä esim. bakteeriviljelmiä tms.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.