Moi Mirka...... .

Hieno nähdä sua, että oot edelleen netissä ja näköjään hyvissä voimissa. :)

Oon viimeks nähny sua ehkä jossakin Jippiissä monta vuotta sitten, jonka jälkeen hävisit ja luulin, että kyllästyit kokonaan.

Noh, et kyllästynyt näköjään, olet vain vaihtanut keskustelupaikkaa.

Sut tunnisti heti "kilometrin" päästä jutuista, mutta en usko, että muistat mua, olin vaan vähän aikaa Jippiissä väittelemässä sun kanssa.


Sillon olin jotakin 16-18v vanha, nykyään 23...

Edelleen oon uskossa ja sä oot edelleen ateisti, mutta sen verran olen viisastunut näiden vuosien aikana, että en viitsi edes ruveta väittelemään sun kanssa, sulla on oikeus olla sellainen kuin haluat, toivottavasti säkin annat muiden olla sitä mitä ovat. :)

Jumala on siunannut mua ja vastannut mun rukouksiin. Olen saanut työpaikan seurakunnasta sellaisesta hommasta, jota en ole uskaltanut edes unelmoida. Nuorena olin ujo, nyt olen jo paljon ulospäin suuntautuneempi ja olen saanut ystäviä.

Olen saanut auttaa ihmisiä ja siunata heitä teoillani - ja haluan tehdä sitä vastakin.

Mitä sun elämässä on tapahtunut?
6264
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sama Mirka.

Kirjoitit: ""Jumala on siunannut mua ja vastannut mun rukouksiin.""

Kyse on siitä että, et osaa tulkita mielikuvitustasi edelleenkään. Ole rehellinen ja hiukan kriittinen sen jumalasi suhteen niin paraneminen voi alkaa.

Tsemppiä

Äänestä
  • mitä sille oikeesti kuuluu. Se vaan jankkaa noita samoja lauseitaan päivästä toiseen. Ompa tylsää sen elämä.

    Jos sillä oikeasti olisi mielipiteitä, sehän kertoisi ne heti. Vaan sama levy on jääny päälle...oiskohan jonkin sortin hmmm?

    Äänestä

  • Ei ole kysymys mielikuvituksesta. Kerron pienen tarinan joka tapahtui marraskuun lopulla.

    Olen töissä siis täällä seurakunnalla. Minulla oli seurakunnan etupihalla tikapuut, koska olin käyttänyt niitä päivällä, mutta en ollut vienyt niitä jostakin syystä varastoon takaisin.

    Kello oli ehkä noin 5 illalla, kun sitten päätin, että nyt olisi hyvä hetki mennä viemään tikapuut varastoon ja otin avaimet ja menin ulos. Lähdin kävelemään tikapuita kohti, kun pimeydestä minua vastaan käveli nuori nainen, n. 25 vuotias.

    Hän tervehti minua ja rupesi heti puhumaan, että hän haluaisi kasteelle. Hän kertoi olevansa todella arka ihminen, eikä ollut puolen vuoden aikana uskaltanut tulla seurakunnalle, koska hän jostakin syystä pelkäsi kyseistä tilannetta.

    Nyt hän oli saanut rohkeutta viimein tulla seurakunnalle illalla puhumaan asiasta. Kovin usein täällä ei edes ole ketään siihen aikaan, mutta minä olin jumittunut soittelemaan musiikkia ja dataamaan tietokoneella.

    Ennen lähtemistänsä hän oli rukoillut Taivaan Isältä apua ja pyytänyt, että hän laittaisi jonkun tulemaan häntä vastaan seurakunnalta, että hän uskaltaisi tulla tänne puhumaan kasteasiasta. Ja minä sitten "sattumalta" kävelin mukamas tikapuita varastoon laittamaan juuri oikealla hetkellä...

    Ovi oli lukittuna, hän ei olisi päässyt taloon sisälle, ellen olisi kävellyt häntä vastaan. Hän olisi voinut kolkuttaa oveen, mutta tuskin olisin kuullut sitä, koska tämä minun "datailunurkkaukseni" on toisella puolella koko rakennusta, eikä täällä ollut minun lisäkseni ketään muuta.

    Minulla oli mukava keskusteluhetki hänen kanssaan kasteesta ja luulen, että hän sai vähän voitettua arkuuttansa sen seurauksena.

    Työkaverini oli jättänyt minulle työpöydälle vielä julkaisemattoman esiversion joulukuun ohjelmasta, se oli printattu tulostinpaperille ja kansi oli väärinpäin sisältöön nähden, mutta pystyin antamaan hänelle ohjelmalistan, johon kirjoitin hänelle pastorin puhelinnumeron. Jos työkaverini ei olisi antanut minulle tätä esipainosversiota, niin en olisi voinut antaa hänelle ohjelmalistaa...

    Aika hyvä säkä, vai mitä Mirka? Tämä ei ole lähellekään ainoa vastaava tapaus, mitä minulle on tapahtunut...

    Äänestä

  • tyyppi menneisyydestä kirjoitti:

    Ei ole kysymys mielikuvituksesta. Kerron pienen tarinan joka tapahtui marraskuun lopulla.

    Olen töissä siis täällä seurakunnalla. Minulla oli seurakunnan etupihalla tikapuut, koska olin käyttänyt niitä päivällä, mutta en ollut vienyt niitä jostakin syystä varastoon takaisin.

    Kello oli ehkä noin 5 illalla, kun sitten päätin, että nyt olisi hyvä hetki mennä viemään tikapuut varastoon ja otin avaimet ja menin ulos. Lähdin kävelemään tikapuita kohti, kun pimeydestä minua vastaan käveli nuori nainen, n. 25 vuotias.

    Hän tervehti minua ja rupesi heti puhumaan, että hän haluaisi kasteelle. Hän kertoi olevansa todella arka ihminen, eikä ollut puolen vuoden aikana uskaltanut tulla seurakunnalle, koska hän jostakin syystä pelkäsi kyseistä tilannetta.

    Nyt hän oli saanut rohkeutta viimein tulla seurakunnalle illalla puhumaan asiasta. Kovin usein täällä ei edes ole ketään siihen aikaan, mutta minä olin jumittunut soittelemaan musiikkia ja dataamaan tietokoneella.

    Ennen lähtemistänsä hän oli rukoillut Taivaan Isältä apua ja pyytänyt, että hän laittaisi jonkun tulemaan häntä vastaan seurakunnalta, että hän uskaltaisi tulla tänne puhumaan kasteasiasta. Ja minä sitten "sattumalta" kävelin mukamas tikapuita varastoon laittamaan juuri oikealla hetkellä...

    Ovi oli lukittuna, hän ei olisi päässyt taloon sisälle, ellen olisi kävellyt häntä vastaan. Hän olisi voinut kolkuttaa oveen, mutta tuskin olisin kuullut sitä, koska tämä minun "datailunurkkaukseni" on toisella puolella koko rakennusta, eikä täällä ollut minun lisäkseni ketään muuta.

    Minulla oli mukava keskusteluhetki hänen kanssaan kasteesta ja luulen, että hän sai vähän voitettua arkuuttansa sen seurauksena.

    Työkaverini oli jättänyt minulle työpöydälle vielä julkaisemattoman esiversion joulukuun ohjelmasta, se oli printattu tulostinpaperille ja kansi oli väärinpäin sisältöön nähden, mutta pystyin antamaan hänelle ohjelmalistan, johon kirjoitin hänelle pastorin puhelinnumeron. Jos työkaverini ei olisi antanut minulle tätä esipainosversiota, niin en olisi voinut antaa hänelle ohjelmalistaa...

    Aika hyvä säkä, vai mitä Mirka? Tämä ei ole lähellekään ainoa vastaava tapaus, mitä minulle on tapahtunut...

    säkä, todellakin, muttei mitään muuta.

    Äänestä

  • Largo LaGrande kirjoitti:

    säkä, todellakin, muttei mitään muuta.

    että, olet rukoillut itsellesi esim. uusia asiakkaita. Et ole itse tehnyt asian eteen mitään. Kunnes muutaman tunnin päästä uusi asiakas soitti ja diili tehtiin.

    Tämä ei ollut kohdallani ainoa kerta.

    Jotenkin vaan uskon, että jollain korkeammalla voimalla oli Q"näppinsä" pelissä.

    Hyvä niin, tulee paljon halvemmaksi kuin mainostaminen.

    Äänestä

  • Largo LaGrande kirjoitti:

    säkä, todellakin, muttei mitään muuta.

    Olin noin 5-6 vuotias. Olen kristitystä perheestä. Äidilläni oli tapana lukea meille lapsille aina jotakin "jännää" kirjaa iltaisin iltalukemisena, joka on mielestäni todella hieno tapa ja toivoisin voivani jatkaa sitä joskus jos päädyn naimisiin, vaikka äitiä minusta ei tietty voikkaan tulla koska olen mies... :P

    Ainiin, eräänä kesäkuun päivänä hän luki meille, eli minulle ja 3 siskolleni jotakin kirjaa, kunnes ulkona alkoi ukkosmyrsky. Se ei ollut kuitenkaan kohdalla.

    Isäni, niinkuin kaikki me miehet ilmeisesti välillä - on sellainen wannabe tiedemies ja halusi mennä ulos katselemaan salamointia.

    Hän tuli pian takaisin sisälle ja kertoi, että kyseessä on ns. elosalamointia. Myöhemmin minulle on selvinnyt, että tämä tarkoittaa salamointia, joka ei kuulu, koska tapahtuu niin kaukana.

    No anyway olin pieni ja pelkäsin ukkosmyrskyä. Muistaakseni rupesin itkemään tai jotakin ja lukemisesta ei meinannut tulla mitään.

    No niinpä sitten rukoiltiin asian puolesta ja kun olimme aamenet sanoneet, niin isäni tuli takaisin sisälle ja kertoi, että tämä ukkospilvi oli haljennut keskeltä kahtia...

    Itse kun olin niin pieni, en asiaan kiinnittänyt enempää huomiota. Tottakai se salamointi loppui, koska mehän rukoiltiin! :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tyyppi menneisyydestä kirjoitti:

Hieno nähdä sua, että oot edelleen netissä ja näköjään hyvissä voimissa. :)

Oon viimeks nähny sua ehkä jossakin Jippiissä monta vuotta sitten, jonka jälkeen hävisit ja luulin, että kyllästyit kokonaan.

Noh, et kyllästynyt näköjään, olet vain vaihtanut keskustelupaikkaa.

Sut tunnisti heti "kilometrin" päästä jutuista, mutta en usko, että muistat mua, olin vaan vähän aikaa Jippiissä väittelemässä sun kanssa.


Sillon olin jotakin 16-18v vanha, nykyään 23...

Edelleen oon uskossa ja sä oot edelleen ateisti, mutta sen verran olen viisastunut näiden vuosien aikana, että en viitsi edes ruveta väittelemään sun kanssa, sulla on oikeus olla sellainen kuin haluat, toivottavasti säkin annat muiden olla sitä mitä ovat. :)

Jumala on siunannut mua ja vastannut mun rukouksiin. Olen saanut työpaikan seurakunnasta sellaisesta hommasta, jota en ole uskaltanut edes unelmoida. Nuorena olin ujo, nyt olen jo paljon ulospäin suuntautuneempi ja olen saanut ystäviä.

Olen saanut auttaa ihmisiä ja siunata heitä teoillani - ja haluan tehdä sitä vastakin.

Mitä sun elämässä on tapahtunut?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu