Tiedotusvälineille
Julkaisuvapaa 10.12.2008
Viennin varassa oleva vahvan euron Suomi on pulassa
Vientivetoiseen kasvuun turvaaminen on ollut vallitsevana hokemana Suomessa
varsinkin 1990-luvun laman jälkeen. Vienti onkin vetänyt pitkään hyvin ja
vientiin keskittynyt suurteollisuus on tehnyt rahaa.
Kokonaistuotannon kaksinkertaistuminen ja viennin kolminkertaistuminen laman
jälkeen ovat tuoneet yrityksille ennätysmäisiä voittoja, jotka ovat menneet
suurelta osin Suomessa toimivien yritysten ulkomaisille omistajille ja
suomalaistenkin omistajien ohjaamina ulkomaille. Suomessa tehtyjen työtuntien
määrä ei ehtinyt parhaimmillaankaan 2000-luvulla saavuttamaan vuoden 1990
tasoa. Kuinka olisikaan, kun kasvava tuotanto saadaan aikaan korvaamalla
ihmistyötä koneilla.
Poliittisilla päättäjillä ei ole ollut tahtoa leikata kasvaneesta
kokonaistuotannosta vastaavaa osuutta valtion ja kuntien käyttöön. Tästä
johtuen peruspalvelut ovat rapautuneet ja kunnat velkaantuneet samaan aikaan
talouden noususuhdanteen kanssa.
Nyt edessä ovat toisenlaiset ajat. Viennin varaan jätetty vahvan euron Suomi on
pulassa. Vientivetoiseen kasvuun satsaaminen on merkinnyt sitä, että
omavaraisuus on romahtanut. Kotimarkkinatuotannon osuus kokonaistuotannosta
oli 1980-luvun puolivälissä n. 55 prosenttia, mutta v. 2007 enää noin 8
prosenttia.
Maailmantalouden romahdus on vakava asia jo sinänsä. Siihen yhdistyy
eurovaluutan kalleus suhteessa muihin valuuttoihin ja sen aikaan saama viennin
vaikeutuminen. Usein unohdetaan se, että tämän lisäksi kallis euro haittaa
kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä siten, että tuontitavarat euroalueen
ulkopuolelta saavat kilpailuetua valuuttakurssin ansiosta.
EU-Suomella ei ainoana Pohjoismaana ole omaa talous- ja rahapolitiikkaa. Tämä
tulee nyt kalliiksi.
Elvytyspaketit eivät voi korvata oman taloudellisen ohjauksen puuttumista.
Siltikin olisi tehtävissä paljon. Jokaisen päättäjän pitäisi jo nähdä, että
energiajärjestelmän uudistaminen, fossiilisesta energiasta luopuminen ja
siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on välttämätöntä. Tämän uudistuksen
toteuttaminen nostaisi myös Suomen sijoitusta listalla, jolla Suomen
ilmastopolitiikka on äskettäin todettu yhdeksi maailman huonoimmista. Se myös
elvyttäisi taloutta ja työllisyyttä.
Monien kyselyjen perusteella suomalaiset pitävät maamme hallituksen tärkeimpinä
tehtävinä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä, peruspalvelujen turvaamista
ja ilmastonmuutoksen torjumista. Näihin tarpeisiin ei ole vaikea vastata, kun on
tahtoa.
Jos sen sijaan poliittinen tahto keskittyy edelleen huolehtimaan suuryitysten
eduista, ei ole näkyvissä muutosta nykyiseen alennustilaan Suomessa. Pian
joudumme myös vastaamaan kysymykseen, mitä tehdä, kun aineellista kulutusta ei
maapallollamme voida jatkuvasti kasvattaa.
Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja p.0400-565 366
[email protected]
Julkaisuvapaa 10.12.2008
Viennin varassa oleva vahvan euron Suomi on pulassa
Vientivetoiseen kasvuun turvaaminen on ollut vallitsevana hokemana Suomessa
varsinkin 1990-luvun laman jälkeen. Vienti onkin vetänyt pitkään hyvin ja
vientiin keskittynyt suurteollisuus on tehnyt rahaa.
Kokonaistuotannon kaksinkertaistuminen ja viennin kolminkertaistuminen laman
jälkeen ovat tuoneet yrityksille ennätysmäisiä voittoja, jotka ovat menneet
suurelta osin Suomessa toimivien yritysten ulkomaisille omistajille ja
suomalaistenkin omistajien ohjaamina ulkomaille. Suomessa tehtyjen työtuntien
määrä ei ehtinyt parhaimmillaankaan 2000-luvulla saavuttamaan vuoden 1990
tasoa. Kuinka olisikaan, kun kasvava tuotanto saadaan aikaan korvaamalla
ihmistyötä koneilla.
Poliittisilla päättäjillä ei ole ollut tahtoa leikata kasvaneesta
kokonaistuotannosta vastaavaa osuutta valtion ja kuntien käyttöön. Tästä
johtuen peruspalvelut ovat rapautuneet ja kunnat velkaantuneet samaan aikaan
talouden noususuhdanteen kanssa.
Nyt edessä ovat toisenlaiset ajat. Viennin varaan jätetty vahvan euron Suomi on
pulassa. Vientivetoiseen kasvuun satsaaminen on merkinnyt sitä, että
omavaraisuus on romahtanut. Kotimarkkinatuotannon osuus kokonaistuotannosta
oli 1980-luvun puolivälissä n. 55 prosenttia, mutta v. 2007 enää noin 8
prosenttia.
Maailmantalouden romahdus on vakava asia jo sinänsä. Siihen yhdistyy
eurovaluutan kalleus suhteessa muihin valuuttoihin ja sen aikaan saama viennin
vaikeutuminen. Usein unohdetaan se, että tämän lisäksi kallis euro haittaa
kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä siten, että tuontitavarat euroalueen
ulkopuolelta saavat kilpailuetua valuuttakurssin ansiosta.
EU-Suomella ei ainoana Pohjoismaana ole omaa talous- ja rahapolitiikkaa. Tämä
tulee nyt kalliiksi.
Elvytyspaketit eivät voi korvata oman taloudellisen ohjauksen puuttumista.
Siltikin olisi tehtävissä paljon. Jokaisen päättäjän pitäisi jo nähdä, että
energiajärjestelmän uudistaminen, fossiilisesta energiasta luopuminen ja
siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on välttämätöntä. Tämän uudistuksen
toteuttaminen nostaisi myös Suomen sijoitusta listalla, jolla Suomen
ilmastopolitiikka on äskettäin todettu yhdeksi maailman huonoimmista. Se myös
elvyttäisi taloutta ja työllisyyttä.
Monien kyselyjen perusteella suomalaiset pitävät maamme hallituksen tärkeimpinä
tehtävinä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä, peruspalvelujen turvaamista
ja ilmastonmuutoksen torjumista. Näihin tarpeisiin ei ole vaikea vastata, kun on
tahtoa.
Jos sen sijaan poliittinen tahto keskittyy edelleen huolehtimaan suuryitysten
eduista, ei ole näkyvissä muutosta nykyiseen alennustilaan Suomessa. Pian
joudumme myös vastaamaan kysymykseen, mitä tehdä, kun aineellista kulutusta ei
maapallollamme voida jatkuvasti kasvattaa.
Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja p.0400-565 366
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos tämä oli poliittinen kannanotto, niin mie menen suohon - pysyvästi. Tälläkö suomi ja eu nousee, niinkuin silleen rakentavasti. Oliko tällä nyt voimakas ja tehokas vaikutus tulevaisuuteen? Oliko? Tähänkö pitäisi uskoa ja luottaa???