Teoreettisesti ottaen matkustakone (DC-10 tms) pystyy esim. 10 km korkeudesta läätämään 150 - 200 km, jos liitoluvusta lasketaan. Miten käytännössä, kuinka pitkälle voi liitää ja vielä laskeutua, jos moottorin ovat sammuneet. Onko laskeutuminen ehjänä ylipäätään mahdollista ilman moottoreita?
Liitoluku ja matkustajakoneen liito
Edu666
38
5555
Vastaukset
- Battler Britton
onhan näitä sattunut useinkin. esim:
tämä löytyy wikipediasta "Air Transat Flight 236"
Plane was an Air Transat route between Toronto, Canada and Lisbon, Portugal flown by Captain Robert Piché and First Officer Dirk DeJager. On August 24, 2001, the flight ran out of fuel over the Atlantic Ocean with 306 people (293 passengers and 13 crew) aboard. The flight crew successfully landed the plane in the Azores with no loss of life. - Sohvatiikeri
Katso wikipediasta hakusanalla Gimli Glider.
Termi "liitoluku" ei ole ihan noin yksiselitteinen. Kineettisellä energiallakin on suuri merkitys.
Esimerkki: purjelentäjä lentää 425 kiloa painavalla LS-8 purjekoneella 10 metrin korkeudessa nopeudella 200kmh. Mikä on koneen liitoluku kyseisessä tilanteessa? Miten kauas koneella voi lentää, ennen kuin on laskeuduttava?- yksiselitteisyys
Asia on yksiselitteinen koska kineettinen energia ei muuta koneen liitolukua.
Vastaus esimerkkiisi:
LS-8 purjekoneen liitoluku on mallista riippuen 43/48 eli koneella voi lentää 10 metrin korkeudesta 43 tai 48 metriä. - Sohvatiikeri
yksiselitteisyys kirjoitti:
Asia on yksiselitteinen koska kineettinen energia ei muuta koneen liitolukua.
Vastaus esimerkkiisi:
LS-8 purjekoneen liitoluku on mallista riippuen 43/48 eli koneella voi lentää 10 metrin korkeudesta 43 tai 48 metriä.Tulihan tänne pikku odottelun jälkeen vastaus, joskin hieman erilainen kuin itse olisin antanut.
Ensinnäkin, jos puututaan ihan pikkujuttuun, vastauksessasi on pilkkuvirhe. Tarkoittanet 430/480 metriä.
Mutta sitten itse asiaan: purjekoneen liitoluku on nopeuden funktio, koska vastus kasvaa enemmän kuin lineaarisesti... liitoluku eri nopeuksilla ja massoilla on tarkistettavissa polaarikäyrästä. Viitsimättä nyt kaivaa sitä esille, sanoisin, että liitoluku kyseisessä tilanteessa on noin 20. Ja saattaa olla, että pitkillä siivillä vähemmän kuin lyhyillä...
Joo ja sitten sanoisin, että tuosta tilanteesta (10m, 200kmh) pääsee liitämään jotain 5 km. Vaikka vetäisi jarrut ja telineen ulos, niin tiukkaa tekee, että saa sen pysähtymään alle kilometriin. - toki virheen
Sohvatiikeri kirjoitti:
Tulihan tänne pikku odottelun jälkeen vastaus, joskin hieman erilainen kuin itse olisin antanut.
Ensinnäkin, jos puututaan ihan pikkujuttuun, vastauksessasi on pilkkuvirhe. Tarkoittanet 430/480 metriä.
Mutta sitten itse asiaan: purjekoneen liitoluku on nopeuden funktio, koska vastus kasvaa enemmän kuin lineaarisesti... liitoluku eri nopeuksilla ja massoilla on tarkistettavissa polaarikäyrästä. Viitsimättä nyt kaivaa sitä esille, sanoisin, että liitoluku kyseisessä tilanteessa on noin 20. Ja saattaa olla, että pitkillä siivillä vähemmän kuin lyhyillä...
Joo ja sitten sanoisin, että tuosta tilanteesta (10m, 200kmh) pääsee liitämään jotain 5 km. Vaikka vetäisi jarrut ja telineen ulos, niin tiukkaa tekee, että saa sen pysähtymään alle kilometriin.Aivan oikein tuossa oli pilkkuvirhe koska korkeus oli 10 metriä.
Muuten olet kyllä täysin väärässä. Massalla ja nopeudella ei ole mitään merkitystä liitolukuun. Tämä johtuu siitä että liitoluku saadaan tietyllä nopeudella. 200 km/h nopeudesta ei todellakaan liidetä kertomaasi 5 kilometriä, se on täysin utopistista. Ainoa lisäys minkä matkaan saat on se mikä tulee nopeuden pienenemisestä parhaan liitoluvun antamalle nopeudelle. Se taas on vain muutamia kymmeniä metrejä.
Kommentistasi huomaa että et paljoakaan ymmärrä liike-energian teoriaa ja kanssasi on turha asiasta väitellä. En tiedä mistä olet tuon väärän teoriasi kuullut ... ehkä olet sen itse kehitellyt. Myös käsitteesi energiasta ja sen olomuodoista näyttää olevan todella alkeelisella tasolla. - t.a.p.
toki virheen kirjoitti:
Aivan oikein tuossa oli pilkkuvirhe koska korkeus oli 10 metriä.
Muuten olet kyllä täysin väärässä. Massalla ja nopeudella ei ole mitään merkitystä liitolukuun. Tämä johtuu siitä että liitoluku saadaan tietyllä nopeudella. 200 km/h nopeudesta ei todellakaan liidetä kertomaasi 5 kilometriä, se on täysin utopistista. Ainoa lisäys minkä matkaan saat on se mikä tulee nopeuden pienenemisestä parhaan liitoluvun antamalle nopeudelle. Se taas on vain muutamia kymmeniä metrejä.
Kommentistasi huomaa että et paljoakaan ymmärrä liike-energian teoriaa ja kanssasi on turha asiasta väitellä. En tiedä mistä olet tuon väärän teoriasi kuullut ... ehkä olet sen itse kehitellyt. Myös käsitteesi energiasta ja sen olomuodoista näyttää olevan todella alkeelisella tasolla.Väittelynne ei minulle kuulu, mutta näin joskus purjekoneella tehtävän silmukan sen jälkeen kun oli käyty melkein kentän pinnassa. Nopeudesta en tiedä, mutta kyllä se siitä silmukan laelta olisi varmaan melko kauas liidellyt.
- Sohvatiikeri
toki virheen kirjoitti:
Aivan oikein tuossa oli pilkkuvirhe koska korkeus oli 10 metriä.
Muuten olet kyllä täysin väärässä. Massalla ja nopeudella ei ole mitään merkitystä liitolukuun. Tämä johtuu siitä että liitoluku saadaan tietyllä nopeudella. 200 km/h nopeudesta ei todellakaan liidetä kertomaasi 5 kilometriä, se on täysin utopistista. Ainoa lisäys minkä matkaan saat on se mikä tulee nopeuden pienenemisestä parhaan liitoluvun antamalle nopeudelle. Se taas on vain muutamia kymmeniä metrejä.
Kommentistasi huomaa että et paljoakaan ymmärrä liike-energian teoriaa ja kanssasi on turha asiasta väitellä. En tiedä mistä olet tuon väärän teoriasi kuullut ... ehkä olet sen itse kehitellyt. Myös käsitteesi energiasta ja sen olomuodoista näyttää olevan todella alkeelisella tasolla.Joo no teoreettisesti tuon nopeuden 200kmh kun pienentää nopeuteen 100kmh, niin korkeutta tulee
h=(v1*v1-v2*v2)/2g=118 metriä, jollei muita hävikkejä tule. Ei noita kaavoja tarvitse keksiä, ne kyllä opetetaan vaikkapa lukion fysiikan tunnilla.
Muutamia kymmeniä metrejä tosiaan tulee... pystysuunnassa. Käytännössä suunnilleen sata.
Mutta täytyy myöntää, etten ole tuota pelkästään laskennallisesti testannut. Kyllä sen viimeistään kisoissa huomaa. - Sohvatiikeri
toki virheen kirjoitti:
Aivan oikein tuossa oli pilkkuvirhe koska korkeus oli 10 metriä.
Muuten olet kyllä täysin väärässä. Massalla ja nopeudella ei ole mitään merkitystä liitolukuun. Tämä johtuu siitä että liitoluku saadaan tietyllä nopeudella. 200 km/h nopeudesta ei todellakaan liidetä kertomaasi 5 kilometriä, se on täysin utopistista. Ainoa lisäys minkä matkaan saat on se mikä tulee nopeuden pienenemisestä parhaan liitoluvun antamalle nopeudelle. Se taas on vain muutamia kymmeniä metrejä.
Kommentistasi huomaa että et paljoakaan ymmärrä liike-energian teoriaa ja kanssasi on turha asiasta väitellä. En tiedä mistä olet tuon väärän teoriasi kuullut ... ehkä olet sen itse kehitellyt. Myös käsitteesi energiasta ja sen olomuodoista näyttää olevan todella alkeelisella tasolla.Jos youtubea harrastat, siellähän noita on, esim
http://www.youtube.com/watch?v=sv42sbJPl2M
http://www.youtube.com/watch?v=ZIW3AHocPXI&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=5WtML0ELa3k&feature=related - nyt ymmärtää
Sohvatiikeri kirjoitti:
Joo no teoreettisesti tuon nopeuden 200kmh kun pienentää nopeuteen 100kmh, niin korkeutta tulee
h=(v1*v1-v2*v2)/2g=118 metriä, jollei muita hävikkejä tule. Ei noita kaavoja tarvitse keksiä, ne kyllä opetetaan vaikkapa lukion fysiikan tunnilla.
Muutamia kymmeniä metrejä tosiaan tulee... pystysuunnassa. Käytännössä suunnilleen sata.
Mutta täytyy myöntää, etten ole tuota pelkästään laskennallisesti testannut. Kyllä sen viimeistään kisoissa huomaa.Tuo kertomasi kaava ei todellakaan käytännössä toimi kuten laskit. Yritä nyt vihdoinkin ymmärtää että sinun fysiikan opintosi ei yksinkertaisesti riitä tämän asian ymmärtämiseen. Moni maallikko yrittää mennä sieltä missä aita on matalin.
Ehkä sinun ei kuitenkaan kannata alkaa kehuskelemaan laskennallisella sen enempää kuin kisakokemuksella ... ettet ihan lopullisesti menetä kasvojasi. - liitelee
nyt ymmärtää kirjoitti:
Tuo kertomasi kaava ei todellakaan käytännössä toimi kuten laskit. Yritä nyt vihdoinkin ymmärtää että sinun fysiikan opintosi ei yksinkertaisesti riitä tämän asian ymmärtämiseen. Moni maallikko yrittää mennä sieltä missä aita on matalin.
Ehkä sinun ei kuitenkaan kannata alkaa kehuskelemaan laskennallisella sen enempää kuin kisakokemuksella ... ettet ihan lopullisesti menetä kasvojasi.Naapuri lentää purjekoneella ja kertoi että ne voi liitä satoja kilometrejä. Käyttää hyväksi ilmavirtauksia. Kertoi lentäneensä viime kesänä 500 kilometriä.
- Sohvatiikeri
nyt ymmärtää kirjoitti:
Tuo kertomasi kaava ei todellakaan käytännössä toimi kuten laskit. Yritä nyt vihdoinkin ymmärtää että sinun fysiikan opintosi ei yksinkertaisesti riitä tämän asian ymmärtämiseen. Moni maallikko yrittää mennä sieltä missä aita on matalin.
Ehkä sinun ei kuitenkaan kannata alkaa kehuskelemaan laskennallisella sen enempää kuin kisakokemuksella ... ettet ihan lopullisesti menetä kasvojasi.Tehdään näin.
- GPL
Liitoluku 18m kärkivälisellä nopeudella 200km/h ilmeisesti 25 tyynessä kelissä -> tuolla nopeudella tonttiin 250m päässä , jos nopeutta ei muuteta.
http://www.dg-flugzeugbau.de/Data/Manuals/ls8-s-sb-flight-man.pdf s.39
t:P
- TaTaisto1945
Kyllä mä olen sitä mieltä, että purjekoneella voi liitää.
- OH-CPE
Edellä mainittu esimerkki purjekone LS8: 200km/h ja 10 metriä korkealla lentää kiitotien asfaltin päällä kevyesti 2 km kiitotien toiseen päähän. Miettikää miksi.
Jos edellä olevan "koulufysiikan" perusteella samasta tilanteesta vetää silmukkaa 2 g vedolla ei tule silmukkaa. Jos silmukan vetää 118m halkaisijalla ja pysyisi vielä tajuissaan tulee vainajia. Jos suihkarilla vetäisee edellä kuvaillun laittoman silmukan pinnasta esim. 550km/h 4,5g vedolla tulee korkeutta olla laella noin 1200m ettei tulisi vainajia. Eli aoromystiikka on koulufysiikkaa mielenkiintoisempaa- Toinen nimimerkki
Niinpä. Kiväärin luodin liitoluku lienee aika lähellä nollaa, mutta kyllä se kauaksi menee, tosin tuskin tekee silmukkaa matkallaan.
Jos sakkausnopeudella lennetään, niin ihan aikuisten oikeasti päästään maksimissaan sinne, minne liitoluku osoittaa.
Jos koe aloitetaan nopeudella 10000 km/h ja laskeudutaan nopeudella 0 km/h, niin tietenkin tulos on toinen, mutta sitä ei varmaankaan keskustelun aloittaja kysynyt. - Nuorena aloittanut
Toinen nimimerkki kirjoitti:
Niinpä. Kiväärin luodin liitoluku lienee aika lähellä nollaa, mutta kyllä se kauaksi menee, tosin tuskin tekee silmukkaa matkallaan.
Jos sakkausnopeudella lennetään, niin ihan aikuisten oikeasti päästään maksimissaan sinne, minne liitoluku osoittaa.
Jos koe aloitetaan nopeudella 10000 km/h ja laskeudutaan nopeudella 0 km/h, niin tietenkin tulos on toinen, mutta sitä ei varmaankaan keskustelun aloittaja kysynyt.Lentokoneeseen vaikuttaa lennon aikana kaksi erillistä vastusta, indusoitu vastus ja haitallinen vastus. Indusoitu vastus on siiven nostettaluodessaan aiheuttama vastus, ja se pienenee nopeuden noustessa. Haitallinen vastus on ihan tavallista ilmanvastusta (voisi kai kutsua kitkaksikin, tosin varsinanaista kitkaa ei ole koska esineen pinnan ja virtaavan ilmamassan välissä on ohut ilmakerros jossa ilma ei virtaa, kyseistä kerrosta kutsutaan rajakerrokseksi) ja se kasvaa nopeuden noustessa. Jos piirrät näistä kahdesta käyrän, niin löydät kohdan missä eri suuntiin kulkevat käyrät yhtyvät, ja se on parhaan liitoluvun nopeus. Potkurikoneessa siihen vaikuttaa lisäksi sellaiset seikat kun potkurin mahdollinen pyöriminen "tuulimyllynä", eli ilmanvirtauksen voimasta, jolloin sen aiheuttama vastus vastaa potkurikehän suuruisen levyn asentamista potkurin tilalle (parhaan liitoluvun nopeus laskee).
Noiden nykyisten matkustajakoneiden liitoluku lienee jossain 20 paikkeilla, Super Caravelle ylitti tuon reippaasti. Börje Hjelm kertoi mm Caravelle lentäjien harrastamasta leikkimielisestä kisailusta jossa tehot vedettiin tyhjäkäynnille Turun yllä 9-10 km korkeudessa, ja laskeutumisen piti onnistua Seutulan kentälle koskematta kertaakaan kaasuvipuihin. - Sohvatiikeri2
"Edellä mainittu esimerkki purjekone LS8: 200km/h ja 10 metriä korkealla lentää kiitotien asfaltin päällä kevyesti 2 km kiitotien toiseen päähän. Miettikää miksi.
Jos edellä olevan "koulufysiikan" perusteella samasta tilanteesta vetää silmukkaa 2 g vedolla ei tule silmukkaa. Jos silmukan vetää 118m halkaisijalla ja pysyisi vielä tajuissaan tulee vainajia. Jos suihkarilla vetäisee edellä kuvaillun laittoman silmukan pinnasta esim. 550km/h 4,5g vedolla tulee korkeutta olla laella noin 1200m ettei tulisi vainajia. Eli aoromystiikka on koulufysiikkaa mielenkiintoisempaa"
Ai tämäkin keskustelu on vielä hengissä, tai tekohengitetty.
Olen kyllä samaa mieltä yllä olevan kirjoittajan kanssa siitä että:
1. 2G:n vedolla 200kmh vauhdista ei syntyisi silmukkaa
2. 118m halkaisija silmukka ei onnistu noin pinnasta.
Mutta sitten: 200kmh on riittävä aloitusvauhti silmukkaan. Alussa 4g, pystynousussa 2g, laella nopeus 75kmh ja 0,25g (pitkään, että silmukasta saa edes jotenkin pyöreän), ja alas vetoa lisäten. Korkeutta menee jotain 30m. Silmukan halkaisija on luokkaa 130m.
Jos vaakalennosta pinnasta haluaa mahdollisimman ylös, ei kannata tehdä silmukkaa. Silmukassa kova veto aiheuttaa vastusta. Nousu tehdään näin: 2G:n veto kunnes nousukulma on 30 astetta, sitä ylös 7-8 sekuntia ja työntö 0G:llä liukuun.
- Sakkaa vai liitää
Termit hakusessa toisella nimimerkillä koska väittää että: "Jos sakkausnopeudella lennetään, niin ihan aikuisten oikeasti päästään maksimissaan sinne, minne liitoluku osoittaa."
Mikähän ero mielestäsi on termeillä sakkausnopeus ja parhaan liitoluvun nopeus, mietipä sitä !- matkustajakone
Eikös paras liitonopeus riipu siitä millä korkeudella kulloinkin lennetään? Korkeammalla ohuemmassa ilmassa liitonopeus olisi suurempi kuin alempana?
- 10+7
Jos vakionopeudella lennetään, oli se mikä tahansa, niin ihan varmasti päästään maihin siinä, mtä liitoluvusta voi päätellä.
Tai vaikka muutettaisiin nopeutta parhaan liitoluvun saavuttamiseksi. Edelleen kone viimeistään maadoittaa itse itsensä siinä, mitä liitoluvusta voi päätellä. - Sohvatiikeri2
matkustajakone kirjoitti:
Eikös paras liitonopeus riipu siitä millä korkeudella kulloinkin lennetään? Korkeammalla ohuemmassa ilmassa liitonopeus olisi suurempi kuin alempana?
"Eikös paras liitonopeus riipu siitä millä korkeudella kulloinkin lennetään? Korkeammalla ohuemmassa ilmassa liitonopeus olisi suurempi kuin alempana?"
Kyllä.
- juriperttu.wilska
jos mä rakennan liidokin ja viskaan lujaa niin metrin"lentää"ja kaputti on saletti,noin ihan huumorina.mut kun radion unohtaa pois päältä ja ritsalla linkoo taivaalle,lentää pirun hyvin ja kauas,liian kauas.sitä ei varmasti löydä naapurikunnan rypsipellosta.mul on se ymmärrys liitoluvusta noin teoriassa at kyseinen härveli painuis kilometrin korkeudesta sen 46-48km piäähän.ja kova kuski tuo dc-10 ja lähes minkä vain paitsi ehkä staar fighterin kyl ehjänä pintaan,tosin pulssi kohonnee hieman suhteessa käsien hikoiluun jolloin ohjain jonnin verran liukastuu(kaikki nekin taivaalle päästää.
- glider-pilot
..niin.. ja normaalissa pursikelissä kun on niitä nostavia ilmavirtauksia, niin on sitten myöskin niitä laskevia
, ja aika paljon.. 1/20 kun laskee niin aika turvallisella mennään... - Näinkin...
Muistan lukeneeni jutun, jossa matkustajakoneen polttoaine loppui kun oli tankatessa menneet gallonat ja litrat jotenkin sekaisin. Liitämällä mentiin sitten lähimmälle kentälle mutta kävi niin että korkeutta/vauhtia oli hieman liikaa, ei kuitenkaan niin paljon että olisi ollut varaa uuteen yritykseen. Homman pelasti se että ohjaaja harrasti myös purjelentoa ja tiesi miten liika korkaus/vauhti otetaan pois sivuluisulla. Oli tiettävästi ollut huiman näköistä kun iso matkustajakone oli tullut kylkimyyryä kenttää kohti .
- 0,4536 kg
Kysymyksessä oli Gimli Glider, jossa naulat ja kilot meni sekaisin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gimli_Glider
- Onnistuu tai ei...
Kyllähä ilman moottoreita voi laskeutua, mutta pysähtyäkseen kone tarvitsee myös aika paljon reverssivoimaa moottoreista. Kun reverssi ei ole käytössä, on tultava pienellä alinopeudella, mutta kun moottorit eivät ole käytössä, on lasku ilman sakkausta vaikeaa, mutta onnistuu hyvältä pilotilta.
- cavokki
Super caravellen liitoluku mainittiin ohjausopin luennolla parhaaksi. Taso olla paras liikennejetti. Dc 3 liee parempi tai jokin antovin pienikone.
Caravelle muistaakseni 1:29.... Tietääkö kukaan samaa suhdelukua nykyisille finskin konetyypeille? Dc 9 oli se joka leijui finaalissa. Toisaalta siinä taisi olla nopeasti reagoiva turbiini. En tosin ole sillä koskaan lentänyt. Muistelen vain erästä vauhdikasta lähtöä Kuopiosta kun olin ainoa painolasti miehistön lisäksi.
Toisaalta olen ollut mukana kun kone on tiputettu jarrujen kanssa villa kantovoimaa lyhyelle kiitoradalle. Paikka oli Svalbard. Tulos oli rikkoutunut laskuteline ja pitkä odotus kun oslosta tuotiin mekaanikko ja varaosa. Sellaista se oli muinoin - OrwilleWilburg
Liikennekoneista ilmoitetaan usein liitoluku matkanopeudella, joka on ilmeisesti pienempi kuin suurin liitoluku. Eräässä luentomonisteessa paras matkanopuden L/D oli F28:lla 21, muut ovat 15 kummallakin puolella. Esim. DC-9 n. 13, MD-11 n. 15, ATR-72 n. 16, A320 n. 1 5, B777 n. 18.
- 13-1-14
Viisastellaan nyt vielä vähän. Kun kymmenestä metristä mennään alaspäin, tulee maaefekti. Ja sitten lillutaan, joskus kiusallisenkin pitkälle. Mutta joo, kyllä 200 kmh räimäsystä vielä saa korkeutta hätäseen kierrokseen, ls8 lla. Mutta ei ole tullut koitettua toista kertaa...
- Anonyymi
Ohjaus tapahtuu DC 10 hydraulisesti joten jos hydrauli pumppu ei toimi niin vaikeaa no saada ohjauspintoja liikkumaan mutta koneen siivestä oli mahdollista laskea potkurilla varustettu "dynamo" alas jota ilmavirta pyöritti antaen sähköä kriittisille komponenteille johon käsittääkseni kuului myös hydrauli pumpun toiminta joten laskeutuminen oli näin mahdollista vaikka koneen kolme moottoria olisivat sammuneet.
- Anonyymi
Jos tuommoisella generaattorilla pyörittää vielä moottoreita niin hyvin päästään kotiin asti.
- Anonyymi
Douglas DC 10 liitoluku sileänä on yksi (1 ) kymmeneen (10).
Laskusiivekkeet huonontavat liitoluvun täydellisesti.
Laskutelineet ovat tarpeettomat. Kone mahalleen sopivalle aukiolle. Sähköistynyt lentokone on yllättävän luja mahastaan, pohjastaan. Vaikka harvaan, hoikkaan metsään laskisi.
Siispä, kilometrin korkeudesta 10 kilometriä liitää ennen kuin pohja koskettaa maata.
8 kilometrin korkeudesta 80 kilometriä. Varovaista, loivaa jalkakaartoa. Liitoluku säilyy samana. Eikä huonone.- Anonyymi
Noinhan se on. Ja lentokonekin säilyy täysin ehjänä niinkuin aloittaja arvelikin.
- Anonyymi
Liito luku = nostovoima ÷ vastus => sudeluku esim. 1/ 28 , korkeus 1000m liitomatka tyynessä 28 000 m.
Massan lisäys parantaa koneen lukua vastatuuleen.
Matka lento purje koneella vesitankit täytettynä........
Lisää ko lajista , Purjelento taito julkaisu . - Anonyymi
Elekää sammuttako niitä motooreita, ei tartte pohtii tämmösiikään...
- Anonyymi
No sen kyllä huomaa mikä on tietämys lentokoneen ohjaamisesta.
SILLOIN KUN SE MOOTTORI SAMMUU.
SILLOIN on tiedettävä mikä on koneen liito luku .
Tai jumala siunatkaa itsenne.
- Anonyymi
Säästäisi polttoainetta kun liukuisi lopun matkan.
- Anonyymi
Pitäisi tietysti ilmoittaa lennonjohdolle että pääsi löpö loppumaan et saisi vuoron laskeutua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä521916Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1651668Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701398Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2411347Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2191278Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3381163- 1281155
- 781106
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3151075Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️2271067