Kosovo sai itsenäisyytensä varsin kyseenlaisen prosessin seurauksena, mutta toisaalta Serbia piti maakunnasta sen verran lujasti kiinni, että tuskin maakunnalla olisi ollut voimia irrottautua ilman ulkopuolista apua.
Vähän aikaa sitten Helena Ranta, joka oli osaltaan tekemässä taannoin alueella tutkimusta mahdollisista sotarikoksista, kertoi että häntä painostettiin vääristelemään raporttejaan, mihin hän ei kuitenkaan varsinaisesti suostunut. Siltä osin Rannan raportit ovat kuitenkin jääneet vähälle huomiolle, että serbien joukkohaudat, jotka ovat albaanien jäljiltä, eivät ole nousseet paljon julkisuuteen, eivätkä ole johtaneet tarkempiin tutkimuksiin, kuten eivät myöskään Kosovon "vapautusarmeijan" sotarikokset ja sitä seuraavat tuomiot Genevessä.
Tutkimatta on myös jäänyt itsenäisyyttä edeltävien vuosien rikokset ajalta, jolloin serbihallinto oli jo ajettu maasta ja ulkomaiset tahot "valvoivat" maan tilannetta. Tuona aikana tapahtuneet kristillisten kirkkojen polttamiset sekä serbiväestöön kohdistunut laaja etninen puhdistus, jonka aikana suurin osa serbeistä on jatkuvan väkivallan ja sen uhan vuoksi paennut maakunnasta ja tuhansia heistä on kadonnut ja tapettu. Tämä on vienyt uskottavuuden koko Kosovon "rauhanprosessilta" ja jättää jälkeensä myös sellaiset arvet ja kaunan puolueellisen toiminnan vuoksi, että joskus tulevaisuudessa vielä alueella nähdään varmasti revanssi, jossa haetaan jälleen oikeutta voiman avulla.
Kosovo on ansainnut itsenäisyytensä, jos kerran alueen väestön enemmistö niin on halunnut, aivan samoin kuin vaikkaba Abhasia tai Etelä-Ossetia, tai mikä tahansa kansa tai maantieteellinen alue sen kummemmin erikseen kaikkia luettelematta, jos sen väestön enemmistö haluaa itsenäisyyden.
Mutta, kun itsenäisyyskärhämässä on syytä epäillä tehtyjä sotarikoksia ja niitä ryhdytään tutkimaan, niin tulevaisuuden kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että kaikki ja ennen kaikkea keikkien osapuolten sotarikosepäilyt tutkittaisiin ja syylliset tuomittaisiin. Kaikkiallahan se ei ole käytännössä mahdollista, jos epäilty on niin vahva, ettei maailmasta löydy rahkeita syyllisten selvittämiseen ja tuomitsemiseen, kuten asianlaita on tällä hetkellä esim. USA:n harjoittamista rikoksista Irakissa Venäjän toimista Tsetseniassa. Suurvaltoja on vaikea saada tuomiolle, koska sen yrittäminenkin saattaisi merkitä maailmansotaa, mutta toisaalta kyllä esim. Euroopalla tulisi olla kanttia tuomita rohkeasti ja puolueettomasti kaikki, jotka syyllistyvät esim. kidutuksiin ja vangitsemisiin vailla puolueetonta oikeudenkäyntiä. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei Eurooppa ryhdy tällaiseen moralisointiin, koska sen omatkaan jauhot eivät ole puhtaat esim. Kosovon operaatioiden vuoksi.
Joka tapauksessa Kosovon kohdalla homma on jäänyt puolueelliseksi, jättäen jälkeensä erittäin pahan maun ja syvät kaunat. Tasapuolisuuden ja ennenkaikkea oikeuden nimissä pitäisi tutkia serbien tekojen lisäksi nyt kosovolaisten rikokset ennen Naton väliintuloa ja varsinkin sen jälkeen. Selvittää ketkä ovat syyllistyneet serbien vainoamiseen, tappamiseen, kirkkojen polttamiseen, etnisiin puhdistuksiin. Kaikkia ei toki voi saada kiinni, mutta yleensä johtajat saadaan selville. Heidät tulisi toimittaa rikoksiin syyllistyneiden serbien tavoin Haagiin ja tuomita tekojensa mukaan tasapuolisesti. Puheet, ettei noin laajan etnisen puhdistuksen ja kansanryhmän vainon jäljiltä löytyisi tarpeeksi aineistoa ja todisteita, ovat puppua. Kyse on tahdosta ja halusta että oikeus toteutetaan. Se on selvä, että asian selvittäminen johtaisi pieniin kärhämiin Kosovossa, rikollisten ja heidän tukijoiden puolustaessa ja suojellessa itseään, mutta se on pieni hinta siitä, että toimitaan oikeudenmukaisesti.
Jos ja kun Kosovon albaanien rikokset jätetään tutkimatta ja tuomitsematta, koko Kosovon itsenäisyysprosessi on häpeätahra Euroopalle ja koko läntiselle maailmalle.
Vähän aikaa sitten Helena Ranta, joka oli osaltaan tekemässä taannoin alueella tutkimusta mahdollisista sotarikoksista, kertoi että häntä painostettiin vääristelemään raporttejaan, mihin hän ei kuitenkaan varsinaisesti suostunut. Siltä osin Rannan raportit ovat kuitenkin jääneet vähälle huomiolle, että serbien joukkohaudat, jotka ovat albaanien jäljiltä, eivät ole nousseet paljon julkisuuteen, eivätkä ole johtaneet tarkempiin tutkimuksiin, kuten eivät myöskään Kosovon "vapautusarmeijan" sotarikokset ja sitä seuraavat tuomiot Genevessä.
Tutkimatta on myös jäänyt itsenäisyyttä edeltävien vuosien rikokset ajalta, jolloin serbihallinto oli jo ajettu maasta ja ulkomaiset tahot "valvoivat" maan tilannetta. Tuona aikana tapahtuneet kristillisten kirkkojen polttamiset sekä serbiväestöön kohdistunut laaja etninen puhdistus, jonka aikana suurin osa serbeistä on jatkuvan väkivallan ja sen uhan vuoksi paennut maakunnasta ja tuhansia heistä on kadonnut ja tapettu. Tämä on vienyt uskottavuuden koko Kosovon "rauhanprosessilta" ja jättää jälkeensä myös sellaiset arvet ja kaunan puolueellisen toiminnan vuoksi, että joskus tulevaisuudessa vielä alueella nähdään varmasti revanssi, jossa haetaan jälleen oikeutta voiman avulla.
Kosovo on ansainnut itsenäisyytensä, jos kerran alueen väestön enemmistö niin on halunnut, aivan samoin kuin vaikkaba Abhasia tai Etelä-Ossetia, tai mikä tahansa kansa tai maantieteellinen alue sen kummemmin erikseen kaikkia luettelematta, jos sen väestön enemmistö haluaa itsenäisyyden.
Mutta, kun itsenäisyyskärhämässä on syytä epäillä tehtyjä sotarikoksia ja niitä ryhdytään tutkimaan, niin tulevaisuuden kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että kaikki ja ennen kaikkea keikkien osapuolten sotarikosepäilyt tutkittaisiin ja syylliset tuomittaisiin. Kaikkiallahan se ei ole käytännössä mahdollista, jos epäilty on niin vahva, ettei maailmasta löydy rahkeita syyllisten selvittämiseen ja tuomitsemiseen, kuten asianlaita on tällä hetkellä esim. USA:n harjoittamista rikoksista Irakissa Venäjän toimista Tsetseniassa. Suurvaltoja on vaikea saada tuomiolle, koska sen yrittäminenkin saattaisi merkitä maailmansotaa, mutta toisaalta kyllä esim. Euroopalla tulisi olla kanttia tuomita rohkeasti ja puolueettomasti kaikki, jotka syyllistyvät esim. kidutuksiin ja vangitsemisiin vailla puolueetonta oikeudenkäyntiä. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei Eurooppa ryhdy tällaiseen moralisointiin, koska sen omatkaan jauhot eivät ole puhtaat esim. Kosovon operaatioiden vuoksi.
Joka tapauksessa Kosovon kohdalla homma on jäänyt puolueelliseksi, jättäen jälkeensä erittäin pahan maun ja syvät kaunat. Tasapuolisuuden ja ennenkaikkea oikeuden nimissä pitäisi tutkia serbien tekojen lisäksi nyt kosovolaisten rikokset ennen Naton väliintuloa ja varsinkin sen jälkeen. Selvittää ketkä ovat syyllistyneet serbien vainoamiseen, tappamiseen, kirkkojen polttamiseen, etnisiin puhdistuksiin. Kaikkia ei toki voi saada kiinni, mutta yleensä johtajat saadaan selville. Heidät tulisi toimittaa rikoksiin syyllistyneiden serbien tavoin Haagiin ja tuomita tekojensa mukaan tasapuolisesti. Puheet, ettei noin laajan etnisen puhdistuksen ja kansanryhmän vainon jäljiltä löytyisi tarpeeksi aineistoa ja todisteita, ovat puppua. Kyse on tahdosta ja halusta että oikeus toteutetaan. Se on selvä, että asian selvittäminen johtaisi pieniin kärhämiin Kosovossa, rikollisten ja heidän tukijoiden puolustaessa ja suojellessa itseään, mutta se on pieni hinta siitä, että toimitaan oikeudenmukaisesti.
Jos ja kun Kosovon albaanien rikokset jätetään tutkimatta ja tuomitsematta, koko Kosovon itsenäisyysprosessi on häpeätahra Euroopalle ja koko läntiselle maailmalle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuosta syystä Ahtisaari epäonnistui Kosovossa, eikä Serbiaa saatu mukaan neuvottelutulokseen, vaan se painostettiin taipumaan sotilaallisen uhan edessä.
Jos Ahtisaari olisi toiminut puolueettomasti, hän olisi nimenomaan käynnistänyt laajan, puolueettoman sotarikostutkimusen ja sitä seuraavat tuomiot, jossa serbien lisäksi myös albaanirikolliset, ennen kaikkea johtajat, olisi saatettu tuomiolle. Tällainen prosessi olisi voinut johtaa kahteen asiaan, siihen että etnisen puhdistuksen seurauksena Kosovosta ajettu serbiväestö olisi voinut palata maakuntaan ja siihen, että Serbia olisi saatu mukaan sopimukseen Kosovon asemasta neuvottelutuloksen kautta. Natoon päin puolueellisesti kallistunut Ahtisaari ei enää nykyään kykene puolueettomiin prosesseihin, joten Kosovon täydelline epäonnistuminen puolueellisuuden vuoksi kyseenalaistaa koko rauhanpalkinnon.
Ei tuohon ole paljon lisättävää. Hämmästyttävän läpinäkyvää kaksinaismoralismia Kosovon kohdalla tehtiin. Serbit tuomittiin, mutta albaanit sai tehdä etnisen puhdistuksen YK:n valvonnassa aivan rauhassa. Muistaakseni 2/3 osaa serbeistä ajettiin maan pakoon ja toista tuhatta tapettiin muutamassa vuodessa, tuhansia on kateissa, eli heidätkin on tapettu. Luvut ovat kymmenkertaiset siihen nähden, minkä verran Kosovon albaaneja kuoli Serbian sotiessa alueella.