Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn.
Kastaminen on hyvin tärkeää, koska Jeesus itse käskee kastaa. Kastaminen suoritetaan vettä käyttäen Isän ja Pojan Pyhän Hengen nimeen (Matt 28:19-20). Tämä kastekäsky sisältyy lähetyskäskyyn, ja lapsikaste sisältyy kastekäskyyn.
Kaste on armoa, Jumalan teko ja lahja.
Kaste ei ole kuitenkaan ensisijassa mikään teko, jonka me teemme Jumalalle, vaan teko, jonka Jumala tekee meille. Siksi kaste ei kuulukaan lain piiriin, vaan evankeliumiin. Kastetta toimitettaessa kastaja ei toimi omassa nimessään, vaan itse Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on läsnä ja toimii.
Kaste on puhdasta armoa, sillä siinä meille, ilman omaa ansiotamme, lahjaksi, tarjotaan itse Jeesus Kristus. Jokainen ihminen on perisynnin takia alusta lähtien erossa Jumalasta ja tarvitsee Jumalan armoa ja uudestisyntymistä. Koko kasteen olemus on armoa ja lahja, ja lahjan voi antaa lapsellekin.
Kun todellinen raamatullinen kaste nimenomaan korottaa Jumalaa ja painaa kastettavan pieneksi, köyhäksi, syntiseksi ihmiseksi, joka sulasta armosta saa siinä suuren siunauksen, niin koen itse, että mormonien kasteoppi korottaa ihmisen aivan erinomaiseksi, jolla on jo niin valmis uskokin, että sitä voi näyttää muille, ja siksi se miellyttää ihmistä.
Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu.
Tämä lupaus (Mark. 16:15) koskee yhtälailla että aikuisia. Aikuisten lisäksi on siis kastettava myöskin pienet lapset, mikä johtuu mm. kasteen tarpeellisuudesta (Joh. 3:5-6 ym.), Jeesuksen käskystä (Matt 18:2-4), ympärileikkauksesta, jonka sijaan kaste tuli (1 Moos. 17:11-32) sekä apostolien esimerkistä, hehän kastoivat kokonaisia perhekuntia, joissa oli lapsiakin mukana. Lapsikasteen kieltäjät etsivät Raamatusta erityistä käskyä kastaa lapset. Heille ei siis tunnu riittävän yleinen kaikkia koskeva käsky. Raamatusta ei löydy määräystä, että vain riitttvän varttuneita saa kastaa.
Pietari julistaa (Ap.t. 2:38-39): "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne". Siis lupaus kasteessa annettavasta syntien anteeksiantamisesta ja Pyhän Hengestä annetaan myös lapsille.
Jokainen ihminen, lapset mukaan lukien, on perisynnin takia omassa varassaan täydellisesti synnin alla (esim. Psalmi 51:7 "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.") ja pelastuu yksin Jumalan työn vuoksi. Jeesuksen mukaan lapset voivat uskoa ja heidänkin tulee uskoa pelastuakseen, sillä Jeesus sanoo: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni". Lastenkin on siis tultava (uskossa) Jeesuksen luokse. Toiseksi Jeesus sanoo: "joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Lapsenkin on siis otettava vastaan Jumalan valtakunta, joka kasteessa heille lahjoitetaan. Jos se heillä olisi automaattisesti, ei heidän tarvitsisi ottaa sitä vastaan. Millä lailla he sen vastaanottavat ja millainen on heidän uskonsa, sitä meidän ei tarvitse tarkemmin ymmärtää.
Yksikään ihminen ei voi olla Jumalan edessä vanhurskas ilman uskoa, ei lapsikaan. Jos niin olisi, se oli Raamatussa meille kerrottu, eikä lasta olisi asetettu pelastuksen vastaanottamisen esikuvaksi. Lapsikasteen kieltäjät väittävät, että lapset pelastuvat eri tavalla kuin aikuiset, mutta Raamattu ei siis tue tällaista käsitystä. Jeesus itse sanoo, Mark 16:16: "Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva". Ei tässä sanota etteikö tämä koskisi myös lapsia. Sitäpaitsi tämä lause on lupaus eikä määräys, ja vastaa kysymykseen, kuka pelastuu, eikä suinkaan jokin ohje siitä, ketkä saadaan kastaa.
Monet väittävät, ettei pieni lapsi ole syntinen eikä voi uskoa eikä siksi tarvitse kastetta. Mutta Jeesus sanoo: "Jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.", Joh 3:5. Tämä uudestisyntymisen vaatimus koskee yhtä lailla lapsia ja aikuisia. Lapsetkin tarvitsevat Pyhän Hengen ja uudestisyntymisen pelastuakseen, sillä uudestisyntymätön ei ole pelastettu, olipa hän lapsi tai aikuinen. Room 8:9: "Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa". Jumala itse on halunnut asettaa sekä kasteen että uskon pelastuksen tieksi ja siksi kaste tarvitaan autuuteen, myös lapsien kohdalla. On siis annettava myös pienille lapsille kaste, niinkuin kirkko alusta asti on tehnyt, ja näin saatettava heidät Kristuksen yhteyteen.
Onko kaste sitten ehdottoman välttämätön pelastukseen? Ei, sillä Markus jatkaa: Joka ei usko, hänet tuomitaan kadotukseen. Tässähän ei mainita kastetta. Jumala ei olekaan sitonut itseään niin, etteikö hän voisi pelastaa myös kastamattoman. Mutta meille ihmisille, joille hän on ilosanoman julistamisen uskonut, hän on antanut kehoituksen kastaa. Kysymys voi tulla esiin esim. ihmisen kohdalla, jota ei ehditä kastaa. Ei kasteen puuttuminen välttämättä kadota, vaan kasteen halveksiminen. Usko Kristuksen ansaitsemaan syntien anteeksiantamukseen eli uudestisyntymä on ehdottomasti välttämätön, mutta ei kaste, koska usko ja uudestisyntymä voivat olla käsillä pelkän evankeliumin sanankin vaikutuksesta. Kaste ei ole ehdonvallan asia (adiaforon), vaan Jumalan säätämys. Sitä ei kuitenkaan saa pitää ehdottomasti välttämättömänä siinä merkityksessä, ettei se, joka ei ole saanut kastetta, voisi saada osakseen syntien anteeksiantamusta ja pelastua.
Kastaminen on hyvin tärkeää, koska Jeesus itse käskee kastaa. Kastaminen suoritetaan vettä käyttäen Isän ja Pojan Pyhän Hengen nimeen (Matt 28:19-20). Tämä kastekäsky sisältyy lähetyskäskyyn, ja lapsikaste sisältyy kastekäskyyn.
Kaste on armoa, Jumalan teko ja lahja.
Kaste ei ole kuitenkaan ensisijassa mikään teko, jonka me teemme Jumalalle, vaan teko, jonka Jumala tekee meille. Siksi kaste ei kuulukaan lain piiriin, vaan evankeliumiin. Kastetta toimitettaessa kastaja ei toimi omassa nimessään, vaan itse Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on läsnä ja toimii.
Kaste on puhdasta armoa, sillä siinä meille, ilman omaa ansiotamme, lahjaksi, tarjotaan itse Jeesus Kristus. Jokainen ihminen on perisynnin takia alusta lähtien erossa Jumalasta ja tarvitsee Jumalan armoa ja uudestisyntymistä. Koko kasteen olemus on armoa ja lahja, ja lahjan voi antaa lapsellekin.
Kun todellinen raamatullinen kaste nimenomaan korottaa Jumalaa ja painaa kastettavan pieneksi, köyhäksi, syntiseksi ihmiseksi, joka sulasta armosta saa siinä suuren siunauksen, niin koen itse, että mormonien kasteoppi korottaa ihmisen aivan erinomaiseksi, jolla on jo niin valmis uskokin, että sitä voi näyttää muille, ja siksi se miellyttää ihmistä.
Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu.
Tämä lupaus (Mark. 16:15) koskee yhtälailla että aikuisia. Aikuisten lisäksi on siis kastettava myöskin pienet lapset, mikä johtuu mm. kasteen tarpeellisuudesta (Joh. 3:5-6 ym.), Jeesuksen käskystä (Matt 18:2-4), ympärileikkauksesta, jonka sijaan kaste tuli (1 Moos. 17:11-32) sekä apostolien esimerkistä, hehän kastoivat kokonaisia perhekuntia, joissa oli lapsiakin mukana. Lapsikasteen kieltäjät etsivät Raamatusta erityistä käskyä kastaa lapset. Heille ei siis tunnu riittävän yleinen kaikkia koskeva käsky. Raamatusta ei löydy määräystä, että vain riitttvän varttuneita saa kastaa.
Pietari julistaa (Ap.t. 2:38-39): "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne". Siis lupaus kasteessa annettavasta syntien anteeksiantamisesta ja Pyhän Hengestä annetaan myös lapsille.
Jokainen ihminen, lapset mukaan lukien, on perisynnin takia omassa varassaan täydellisesti synnin alla (esim. Psalmi 51:7 "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.") ja pelastuu yksin Jumalan työn vuoksi. Jeesuksen mukaan lapset voivat uskoa ja heidänkin tulee uskoa pelastuakseen, sillä Jeesus sanoo: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni". Lastenkin on siis tultava (uskossa) Jeesuksen luokse. Toiseksi Jeesus sanoo: "joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Lapsenkin on siis otettava vastaan Jumalan valtakunta, joka kasteessa heille lahjoitetaan. Jos se heillä olisi automaattisesti, ei heidän tarvitsisi ottaa sitä vastaan. Millä lailla he sen vastaanottavat ja millainen on heidän uskonsa, sitä meidän ei tarvitse tarkemmin ymmärtää.
Yksikään ihminen ei voi olla Jumalan edessä vanhurskas ilman uskoa, ei lapsikaan. Jos niin olisi, se oli Raamatussa meille kerrottu, eikä lasta olisi asetettu pelastuksen vastaanottamisen esikuvaksi. Lapsikasteen kieltäjät väittävät, että lapset pelastuvat eri tavalla kuin aikuiset, mutta Raamattu ei siis tue tällaista käsitystä. Jeesus itse sanoo, Mark 16:16: "Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva". Ei tässä sanota etteikö tämä koskisi myös lapsia. Sitäpaitsi tämä lause on lupaus eikä määräys, ja vastaa kysymykseen, kuka pelastuu, eikä suinkaan jokin ohje siitä, ketkä saadaan kastaa.
Monet väittävät, ettei pieni lapsi ole syntinen eikä voi uskoa eikä siksi tarvitse kastetta. Mutta Jeesus sanoo: "Jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.", Joh 3:5. Tämä uudestisyntymisen vaatimus koskee yhtä lailla lapsia ja aikuisia. Lapsetkin tarvitsevat Pyhän Hengen ja uudestisyntymisen pelastuakseen, sillä uudestisyntymätön ei ole pelastettu, olipa hän lapsi tai aikuinen. Room 8:9: "Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa". Jumala itse on halunnut asettaa sekä kasteen että uskon pelastuksen tieksi ja siksi kaste tarvitaan autuuteen, myös lapsien kohdalla. On siis annettava myös pienille lapsille kaste, niinkuin kirkko alusta asti on tehnyt, ja näin saatettava heidät Kristuksen yhteyteen.
Onko kaste sitten ehdottoman välttämätön pelastukseen? Ei, sillä Markus jatkaa: Joka ei usko, hänet tuomitaan kadotukseen. Tässähän ei mainita kastetta. Jumala ei olekaan sitonut itseään niin, etteikö hän voisi pelastaa myös kastamattoman. Mutta meille ihmisille, joille hän on ilosanoman julistamisen uskonut, hän on antanut kehoituksen kastaa. Kysymys voi tulla esiin esim. ihmisen kohdalla, jota ei ehditä kastaa. Ei kasteen puuttuminen välttämättä kadota, vaan kasteen halveksiminen. Usko Kristuksen ansaitsemaan syntien anteeksiantamukseen eli uudestisyntymä on ehdottomasti välttämätön, mutta ei kaste, koska usko ja uudestisyntymä voivat olla käsillä pelkän evankeliumin sanankin vaikutuksesta. Kaste ei ole ehdonvallan asia (adiaforon), vaan Jumalan säätämys. Sitä ei kuitenkaan saa pitää ehdottomasti välttämättömänä siinä merkityksessä, ettei se, joka ei ole saanut kastetta, voisi saada osakseen syntien anteeksiantamusta ja pelastua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
, jotka tietävät enemmän. Tässä muutamia lainauksia:
http://scriptures.lds.org/en/search?search=baptism&do=Search
Kiitos, kun kopsasit niin hienosti tältä sivulta:
http://koti.mbnet.fi/teppov/kaste.html
;)
http://home.teleport.com/~packham/gbh-god.htm
http://www.i4m.com/think/leaders/Hinckley_dontknow.htm
8 vuotiaskin on lapsi eikös vaan.
Mutta alle 8 vuotias ei yleensä osaa valita oikean tai väärän välillä. He eivät myöskään usko sanan tavallisessa mielessä, he luottavat ja jotkut jopa muistavat jotakin aikaisemmasta olemassaolosta. Koska pieni lapsi ei tunne väärän ja oikean eroa hän ei voi tehdä syntiä, joten hän ei tarvitse kastetta syntiensä tähden. Pieni lapsi pääsee automaattisesti Jumalan luo. Hän on niin puhdas, että hän kestää Jumalan kirkkaudessa. Perisynti on puppua!
On totta että Raamatussa ei ole sanottu ikärajaa kasteelle, mutta Mormonin Kirja tuo lisää valoa juuri tuohon ongelmaan.
" että mormonien kasteoppi korottaa ihmisen aivan erinomaiseksi, jolla on jo niin valmis uskokin, että sitä voi näyttää muille, ja siksi se miellyttää ihmistä. " 8 vuotaaina?? Heh!
"Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi." alle 8 vuotiaatko??
Missä kohden Raamattua sanotaan kasteen tulleen ympärileikkauksen sijaan?
"Markus jatkaa: Joka ei usko, hänet tuomitaan kadotukseen." Siis ne kastamattomat ja kastetut jotka eivät usko tuomitaan kadotukseen.... so??
Lapsi on puhdas ja synnitön siihen asti, kun hän alkaa ymmärtää mikä todella on oikein ja mikä väärin. Lapset saattavat kehittyä eri aikana, jotkut eivät ymmärä tuota vielä 10 vuotiaanakaan ja toiset ymmärtävät jo 6 vuotiaana. Kuitenkin olemme valinneet suurpirteisen ajan, joka on 8v.
Biologiakin puoltaa teoroitamme, sillä n. 8 vuotiaana lasten aivotoiminnassa tapahtuu muutos ja he alokavat erottaa pahan hyvästä... tämä siis tieteellistä ei-momroni tutkimusta.
Muuten ehdottaisin että luet hieman lisä¨Raamattua ja tutkit tarmolla ja ehkä joitakin apokryfejä ja muita historiallisia kirjoja, niin ehkä totuus sinulle joku päivä selkenee.
kahdeksanvuotiaan pystyvän ottamaan vastuun uskonnollisesta vakaumuksestaan. Hän on täysin vanhempiensa ja ympäristönsä armoilla. Minun nuoruudessani jotkut uskoivat tuon ikäisenä vielä joulupukkiin. Mormoniopn mukaanhan on vielä niin, että jos on uskonut mormonismin olevan totuus, mutta sittemmin eroaa kirkosta, pelastusta ei ole.
Niin, miksi sitten kastatte vauvoja?
Kyllä 8- vuotias normaali lapsi on oppinut erottamaan hyvän ja pahan. Hän on jo toisella luokalla koulussa ja tietää, mitä seuraa kun ei tule ajoissa tunnille, jättää läksyt tekemättä, riitelee, ottaa toiselta luvatta, on tottelematon ym. Mihinkä on perustunut perinteinen piiskaus? Ainakin minä sain selkääni monestikin. Kyllä kansa oli siinä uskossa, että pahasta teosta seuraa rapsut, ja siis rapsujen kohteen oletettiin tajuavan tämä.
Omia lapsiani ei ole kastettu. En myöskään anna piiskaa lapsilleni. Itseänikään ei ole koskaan piiskattu.
Lääkärin pitäisi tietää, että kahdeksanvuotias ei ole ollekaan kypsä tekemään elämänkatsomukseen liittyviä valintoja.
kuin vastasyntynyt.
En kannata vauvakasteita, mutta vauvojen kastajat eivät niin härskejä olekaan, että väittäisivät vauvan olevan vastullinen. Mormonit väittävät 8-vuotiaan olevan!
RE:MIKSI JA KENELLE ON KASTE
TARKOITETTU.
-olet sekava, kuin Haminan kaupunki.
Lapsikaste.
Jokaiselle suomalaiselle on ilmeistä, että koko Suomen kansa "lepää kasteen armossa".
Mitä suomalaiset ovat saaneet sakramentissa (kasteessa)? Uskonko?
- Miksikäs ei näy uskon tuottamia hedelmiä Suomen kansassa?
Ei kai uskosta ole tehty rituaalia, jolla ihmiset voivat itsensä pelastaa tekona?
Vauvakastelussa vanhempien tahto ratkaisisi vauvan uudestisyntymisen. Lisäksi voitaisiin tietää etukäteen uudestisyntymisen paikka ja hetki.
- Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän" vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
- He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkon epäraamatullisesta valeluriitistä.
- Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
- Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
- Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niiden avulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
- Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä tässä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
- Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste? Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
- Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
- Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
- Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
- Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Jeesuksen antamissa lähetyskäskyissä on selvä toimintaohje, Matt 28:19, Mark 16:15-16, jonka mukaisesti ensin tehdään opetuslapsia
- julistamalla evankeliumia, ja sitten heidät (ymmärtävässä iässä olevat uskoon tulleet opetuslapset) raamatullisesti kastetaan upottamalla veteen. Näin myös apostolit toimivat ja kastoivat vain ne ihmiset, jotka olivat ottaneet Sanan vastaan, Apt 2:40-41Tämä sulkee pois kaikki "kätilöopistot"!
- Kreikan kielen tuntijat ovat yksimielisiä siitä, että sana kastaa johtuu teonsanasta "baptidsoo", joka merkitsee upottaa. Upotuskasteessa tarvitaan runsaasti vettä. Tämä ilmeneekin Raamatun kastekertomuksista. Joh 3: 23, Apt 8: 38-39. Viimemainitun kirjoituksen sanonnat "astuivat veteen" ja "astuneet ylös vedestä" ei jätä tulkinnanvaraa siitä millaisesta kastetavasta oli kysymys Raamatun päivinä.
- Mistä siis koko niin sanottu epäraamatullinen lapsikaste voi olla kotoisin, jos UT ei sitä ollenkaan tunne?
Tähän saamme vastauksen professori R. M. Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa lapsi vedellä, eli kuten sitä nimitettiin kastella sitä, jolla se ikään kuin vihittiin elämälle, otettiin sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimenantaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa islannin kulta– aika "- teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä ja antoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä yhdenmukaisuus. Veden pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
- Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!" (Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef. 2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh. 1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Vastoin epäraamatullista lapsikastekäytäntöä on ev.lut. kirkossa ollut toki Raamatun mukaista lapsikasteluopin epäraamatulliseksi osoittamistakin.
Arkkipiispa (ev. lut. kirkossa) Aleksi Lehtonen korosti "Kirkon pyhät toimitukset" - kirjassaan (sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä, että
lapsikaste olisi ollut käytännössä alkuseurakunnassa, puuttuu."
- Rovasti (ev.lut. kirkossa) Urho Muroma toteaa "Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ... Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa mitään."
- Arkkipiispa (ev.lut. kirkossa) Erkki Kaila toteaa "Roomalaiskirje" -kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo ulkonaisesti kuvasi kuolemista."
- Piispa (ev.lut. kirkossa) E. Gulin toteaa teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja"(osa II palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista ja uuden sijalle tulemista."
- Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa: "Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen käyttöä."
- Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä kaksisataa vuotta myöhemmin olisi vastustettu? Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
- Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta Jumalalta, vaan paavilta, (Huomio!!!!!!!!
Galatalaiskirjeen Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut. piispojen johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin ja järjestelmään?
- Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää Suomen ev.lut. papeille ja teologeille ja muille järjestelmän mukaisesti epäraamatullista lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten edessä viimeisellä tuomiolla!
- Raamatussa evankeliumi julistettiin aina kuulijoille, jotka olivat ymmärtävässä iässä, jotta he voisivat ottaa uskossa Jeesukseen vastaan syntien anteeksiantamuksen ja tehdä parannuksen synneistään: uskoa Jeesukseen Kristukseen henkilökohtaisesti: evankeliumin kuultuaan uskoon tullut Stefanas ja hänen perhekuntansa, jonka Paavali sitten kertoi heidän uskoon tultuaan kastaneensa, antautui pyhien palvelukseen 1 Kor 1:15-17,16:15. Jos et tiedä vielä, niin pienet vauvat eivät antaudu pyhien palvelukseen vaan aina palveltavaksi.
- Korneliuksen huonekunnan kasteesta kerrottaessa, Apt 10: 44-48, ilmenee myös selvästi, että vesikaste suoritettiin vasta sitten, kun kastettavat, jotka olivat Korneliuksen varta vasten tilaisuuteen kutsumia, ensin olivat tulleet uskoon, Apt 15: 8-9.
- Samoin vanginvartija ja hänen perheensä oli ensin tullut Jeesukseen uskovaksi evankeliumin kuultuaan, ja sitten hekin vasta ottivat kasteen. Apt 16:25-34.
- Purppuranmyyjä Lyydia ja hänen palvelusväkensäkin, jotka uskoivat Jeesukseen kuultuaan evankeliumin, ottivat uskoon tultuaan kasteen. Apt 16:12-15.
- Krispus ja hänen perhekuntansa uskoivat Herraan kuultuaan evankeliumin, ja hekin ottivat kasteen Apt 18:7-8.
Raamatussa on yksiselitteisesti, että ensin tultiin raamatullisesti uskoon ja sitten mentiin raamatullisesti raamatulliselle upotuskasteelle.
- Pyhä Raamattu ei tunne lapsikastelurituaalia. Jo Urho Muromakin aikoinaan totesi, että "helvettiä lapsikasteopilla täytetään!"
- Ei kasteella ole pelastavaa voimaa - oli se sitten pakanallinen lapsikastelu tai Raamatullinen uskovien upotuskaste.
- Kaste on vain symboli, merkki syntien tunnustamisesta ja parannuksen tekemisen halusta.
Höpinät kasteen ja sakramenttien pelastavasta voimasta voidaan saman tien hylätä taikauskona.
Kastetta tulee aina edeltää halu parannuksen tekemisestä ja Kristuksen ottamisesta elämän Herraksi.
Kun tuo halu tulee ihmiseen, hän haluaa "juhlistaa" ja "sinetöidä" sen kasteella. Itse kasteessa ei sen sijaan ole mitään maagisia taikavoimia.
- On äärimmäisen huvittava lukea vauvakastelua puolustavia tekstejä. Selittelyn makua niissä totisesti on. Paljon joudutaan järkeilemään. Nämä selitykset osoittavat kuinka kauas Raamatusta on menty. On silti syytä jatkaa Raamatun tutkimuksia. Asia on silti vakava. Hyväksyessä vauvakasteen sekoitetaan pelastukseen synergismiä. Ikään kuin ihminen voisi uudestisynnyttää itsensä kasteen ottamalla. Uudestisyntyminen ei ole tahdon asia vaan Jumalan teko pimeydessä vaeltavalle ihmiselle. Tuuli puhaltaa missä tahtoo.
- Vauvakastelussa vanhempien tahto ratkaisisi vauvan uudestisyntymisen. Lisäksi voitaisiin tietää etukäteen uudestisyntymisen paikka ja hetki. Oi Jumalani, kuinka kärsin kun luen Sanan vastaisia sepustuksia, mutta onneksi täällä on ollut ihan hyviä kirjoituksiakin.
- On syytä rukoilla, että Jumala avaisi ymmärrystä Sanaansa, jotta voisimme hyljätä lapsikastelu- harhaoppipäätelmät. Sanan miekka kyllä paljastaa harhat. Onnea vain monimutkaisille selityksille kasteenarmosta ja vauvakasteluista. Toki monet vauvakasteluttajat ovat vilpittömiä, mutta heidän oppinsa on vaarallinen ja väärä. Kasteen ottaminen on muuten Kristuksen kuuliaisuutta eikä omaa kuuliaisuutta. Se todistaa uskosta.
- Raamatun yksinkertainen oppi on, että uudestisyntynyt uskoon tullut ihminen ottaa ns. raamatullisen uskovien kasteen.
- Jumala ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka "kehittäisi" oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA! Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan, vaan säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu! Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE KYSYMYS KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON MENTY OHI/YLI(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
- Jokainen, joka haluaa, voi päästä selvyyteen Raamatun kasteopista lukemalla itse Raamattua, erikoisesti Apostolien tekoja. Raamattu osoittaa kiistattomasti, että ensimmäisen kristillisen vuosisadan seurakunnissa oli käytännössä vain uskovien upotusvesikaste vastoin pakanuudesta ammentaneen kirkon epäraamatullisia perinnäissääntöjä ja taikamenoja.
- Vauvojen kastamista perustellaan joskus sillä, ettei Raamattu missään suoranaisesti kiellä sitä. Kuitenkin voidaan esittää ainakin kuusi syytä, miksi kyseinen toimenpide on ristiriidassa Raamatun kanssa:
1. Se on ristiriidassa opetuslapseuden kanssa. Jeesus sanoi: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani", (Joh.8:31).
Jeesus ja apostolit opettivat uskovien upotuskastetta. Raamattu ei missään mainitse muunlaista kastetta.
2. Se on ristiriidassa lasten asemaa koskevan Jeesuksen opetuksen kanssa. Vapahtaja siunasi lapsia sellaisinaan ja asetti heidät esikuviksi Jumalan valtakunnan perillisistä. Pyrkimys muuttaa lasten asemaa (kasteen avulla) joksikin muuksi on Jeesuksen opetuksen vastaista.
3. Se on ristiriidassa uskoontulossa tapahtuvan uudestisyntymisen kanssa. Lapsikasteen yhteydessä opetetaan tiedostamatonta uudestisyntymistä. Se oli kuitenkin kaikilla Raamatun henkilöillä uskoontulon yhteydessä tapahtunut tietoinen kokemus Pyhän Hengen (Ef. 1:13) ja Kristuksen vastaanottamisen kautta (1. Piet. 1:23).
4. Se on ristiriidassa parannuksenteon eli mielenmuutoksen kanssa. Kaste kuuluu tämän parannuksenteon yhteyteen (Ap.t. 2:38).
5. Se on ristiriidassa Jumalan pelastusjärjestyksen kanssa. Sana sanoo :"Anna kastaa itsesi", ei lapsesi. Lapsena toimitettu kastelu on myöhemmin suoranainen este uskoontulolle ja parannuksenteolle, kun siihen turvataan. Siitä tulee ongelma lapselle myös myöhemmällä iällä, kun omakohtainen usko ja raamatullisen kasteen ottaminen käy ajankohtaiseksi.
6. Se on ristiriidassa Raamatun seurakuntajärjestyksen kanssa.
Seurakunnan kasvu luonnollisen syntyvyyden perustalla tapahtui vain Vanhan testamentin Israelissa, ei enää Uuden testamentin seurakunnassa, johon kuulutaan omakohtaisen uskon ja hengellisen uudestisyntymisen perusteella. Seurakunnan jäseneksi ottaminen kasteen kautta luonnollisen syntymän perustalla johtaa maailman ja seurakunnan tietoiseen sekoittamiseen.
- On vain yksi oikea raamatullinen kaste.
Sana yhdestä kasteesta ei merkitse sitä, etteikö kastetta voisi suorittaa uudelleen, mikäli sitä ei aiemmin ole toimitettu Raamatun mukaisesti.
- Paavali itse kastoi efesolaiset uudelleen, vaikka juuri heillehän kirjoitti että on vain "yksi Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef. 4:5). Apostoli oli tarkka. Vain se seikka, ettei efesolaisia oltu kastettu oikeaan nimeen, vaikka he olivat uskovia ja opetuslapsia, sai hänet uusimaan kasteen(Ap.t. 19:1-6). Samassa yhteydessä on kirjoitettu myös: Yksi usko. Jos sinulla aiemmin on ollut uskomuksia, jotka poikkeavat raamatullisesta uskosta, se ei kuitenkaan merkitse ettetkö nyt saisi uskoa uudelleen oikein. Siinä on kirjoitettu myös: Yksi Herra. Jos sinulla on ollut vaikka kymmenen erilaista herraa aikaisemmin, sekään ei merkitse, ettetkö nyt voisi ottaa omaksesi uutta Herraa, Jeesusta Kristusta.
Samoin jos sinulle on aiemmin tehty jokin muu toimitus kuin Herran Jeesuksen asettama uskoviksi tulleiden upotuskaste, se merkitsee sitä, että sinua ei vielä koskaan ole kastettu tällä Raamatun Sanan mukaisella yhdellä kasteella.
- Ohjeena kastekysymyksessä tulee olla ainoastaan Uuden Testamentin opetus ja käytäntö.
Ihmisten pakanalliset ja taikauskoiset tulkinnat ja historiallinen kehitys ovat jättäneet jälkensä kaikkeen, mutta myöhempien vuosisatojen kehitys ei saa olla ohjaamassa myöskään kastekäsitystämme.
- Pysyäksemme Raamatullisessa kasteessa, meidän on löydettävä sen teologia ja käytännön toteutus Raamatusta. Muussa tapauksessa se jäisi ilman raamatullista arvovaltaa, eikä sitä näin ollen
voitaisi pitää raamatullisena kasteena.
Perhekunnat VT
Mitä Raamattu opettaa, Vanhassa Testamentissa opettaa perhekunnista. Näyttää siltä, että perhekuntaan kuuluviksi laskettiin useimmiten vain 20-30 vuotiaat miehet. Emme kyllä voi sotkea Vanhan Testamentin opetuksia ja tapoja Uuden Liiton aikaiseen seurakuntaan, mutta mielenkiintoista on kuitenkin tutkia niitäkin asioita. Näyttää ainakin näiden raamatun paikkojen perusteelta enemmän ymmärrettävältä raamatun Uudessa Testamentissa oleva opetus, jossa puhutaan kastetuista perhekunnista. Eihän silloin kastettu uskomattomia, vaan raamatun opetuksen mukaan ymmärtävässä iässä olevia ihmisiä, jotka kykenivät kuulemaan julistettua evankeliumia ja sen myös uskomaan. 4. Mooseksen kirja 1:2 "Laskekaa koko Israelin kansan väkiluku suvuittain ja perhekunnittain, nimien lukumäärän mukaan, kaikki miehenpuolet, pääluvun mukaan. 1:3 Pitäkää katselmus, sinä ja Aaron, kaikista Israelin sotakelpoisista miehistä, kaksikymmenvuotisista ja sitä vanhemmista, osastoittain. 4. Mooseksen kirja 1:18 ja kokosivat kaiken kansan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, ja kansa pantiin luetteloihin suvuittain ja perhekunnittain, nimien lukumäärän mukaan, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, pääluvun mukaan, 4. Mooseksen kirja 1:20 Ruubenin, Israelin esikoisen, jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimien lukumäärän, pääluvun mukaan, kaikkiaan miehenpuolia, kaksikymmenvuotisia ja sitä vanhempia, kaikkia sotakelpoisia, 4. Mooseksen kirja 4:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 4:2 "Laske Leevin jälkeläisten joukosta Kehatin jälkeläisten lukumäärä suvuittain ja perhekunnittain, 4:3 kolmikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat aina viisikymmenvuotisiin saakka, kaikki, joiden on palveltava toimittamalla askareita ilmestysmajassa. 4:4 Kehatin poikien palvelustehtävänä ilmestysmajassa olkoon tämä: huolenpito korkeasti-pyhistä. 4:5 Ja leirin liikkeelle lähtiessä menkööt Aaron ja hänen poikansa ja päästäkööt alas esiripun sekä peittäkööt sillä lain arkin; 4. Mooseksen kirja 4:22 "Laske myöskin Geersonin jälkeläisten lukumäärä perhekunnittain ja suvuittain; 4:23 pidä kolmikymmenvuotisten katselmus ja sitä vanhempien, viisikymmenvuotisiin asti, kaikkien, joiden on palveltava toimittamalla palvelusta ilmestysmajassa. 4. Mooseksen kirja 4:29 Pidä Merarin jälkeläisten katselmus suvuittain ja perhekunnittain; 4:30 pidä kolmikymmenvuotisten katselmus ja sitä vanhempien, viisikymmenvuotisiin asti, kaikkien, joiden on palveltava toimittamalla palvelusta ilmestysmajassa. 4. Mooseksen kirja 4:34 Ja Mooses ja Aaron sekä kansan päämiehet pitivät Kehatin jälkeläisten katselmuksen suvuittain ja perhekunnittain, 4:35 kolmikymmenvuotisten ja sitä vanhempien, aina viisikymmenvuotisiin asti, kaikkien, joiden oli palveltava toimittamalla palvelusta ilmestysmajassa. 4. Mooseksen kirja 4:38 Ja Geersonin jälkeläisiä, joiden katselmus pidettiin suvuittain ja perhekunnittain, 4:39 kolmikymmenvuotisia ja sitä vanhempia viisikymmenvuotisiin asti, kaikkia, joiden oli palveltava toimittamalla palvelusta ilmestysmajassa, 4. Mooseksen kirja 4:42 Ja merarilaisten suvuista oli niitä, joiden katselmus pidettiin suvuittain ja perhekunnittain, 4:43 kolmikymmenvuotisia ja sitä vanhempia viisikymmenvuotisiin asti, kaikkia, joiden oli palveltava toimittamalla palvelusta ilmestysmajassa, 4. Mooseksen kirja 4:46 Kaikkia katselmuksessa olleita leeviläisiä, joiden katselmuksen Mooses ja Aaron ja Israelin päämiehet pitivät suvuittain ja perhekunnittain, 4:47 kolmikymmenvuotisia ja sitä vanhempia, viisikymmenvuotisiin asti, kaikkia, joiden oli palveltava toimittamalla palvelusta ja kantamistyötä ilmestysmajassa, 4. Mooseksen kirja 26:1 Tämän vitsauksen jälkeen Herra puhui Moosekselle ja Eleasarille, pappi Aaronin pojalle, sanoen: 26:2 "Laskekaa koko israelilaisten seurakunnan väkiluku, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, perhekunnittain, kaikki Israelin sotakelpoiset miehet". 1. Aikakirja 23:24 Nämä olivat Leevin pojat, heidän perhekuntiensa mukaan, perhekunta-päämiehet, niin monta kuin heitä oli ollut katselmuksessa, nimien lukumäärän mukaan, pääluvun mukaan, ne, jotka toimittivat palvelustehtäviä Herran temppelissä, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat. 2. Aikakirja 25:5 Sitten Amasja kokosi Juudan miehet ja asetti heidät perhekunnittain, tuhannen-ja sadanpäämiesten mukaan, koko Juudan ja Benjaminin. Ja hän piti katselmuksen heistä, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista, ja huomasi heitä olevan kolmesataa tuhatta sotakelpoista, keihästä ja kilpeä käyttävää valiomiestä. 2. Aikakirja 31:17 Papit merkittiin sukuluetteloihin perhekunnittain ja leeviläisistä kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, palvelustehtäviensä mukaan, osastoittain,
En jaksanut lukea noin pitkää viestiä. Pitäisi esittää asia napakammin.
Kaste on kuitenkin pakollinen kaikille, jotka haluavat seurata Kristuksen esimerkkiä, hänkin meni kasteelle. Kaste vaaditaan kaikilta, jotka haluavat Selestiseen valtakuntaan Jumalan luokse, se vaaditaan myös jo kuolleilta. He ovat voineet valita milloin syntyvät ja tiesivät maan päälle lähtiessään, että voivat tarvita sijaistoimitukset. Me taas valitsimme syntyä silloi kun synnyimme, ja elämme nyt täällä näitä viimeisiä aikoja. Evankeliumi on palautettu meille, joten me tiedämme, mitä tehdä. Pimeälle keskiajalle syntynyt ei voinut saada palautetun evankeliumin oppeja, mutta syntymällä omasta halustaan tuohon aikaan he mahdollistivat meidän syntymisemme. Olemme heille velkaa sijaistoimitukset.