kuolema-tuberkuloosi- ja mitä vielä?

Hautasin 22-vuotiaan poikani toissakesänä. Taustalla olivat aiemmin olleet huumeet (tosin 2 lyhyttä jaksoa), jälkimmäisen seurauksena hän sai hepatiitin. Vietettyään raittiina yli vuoden hän tapasi vanhan ystävänsä ja siitä 1,5 kk:n kuluttua poikani kuoli, syy: tapaturmainen myrkytyskuolema (ei huumeet). Tämä suru alkoi jo hieman hiipua ja keväällä matkustin elämäni ekalle etelän reissulle 45-vuotiaana. Siellä kihlauduimme kumppanini kanssa (seurusteltuamme yli 2 vuotta). Yhteistä kotia aloimme pitää touko-kesäkuun vaihteessa, kesäkuun alussa sitten kumppanillani todettiin tuberkuloosi. No ei kuulemma huolta, se on hyvin hoidettavissa. Mutta kas vaan, tänään selvisi lääkärin lähetteestä toisen sairauden hoidon yhteydessä, että se mitä meille on uskoteltu (että kaikki on hyvin hoidossa) ei sitten ihan pidäkään paikkaansa, hoitovaste on huono, keuhkokuvat näyttävät ihan yhtä huonoilta kuin kesäkuussa. Eli mitä nyt viedäänkö multa vielä mieskin, eikö poika olisi jo riittänyt? Mun mielestä mä olen jo tätä tuskaa kantanut ihan tarpeeksi.
1404
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

elämä koettelee kun sitä vähiten kaipaisi..koita jaksaa.auringon pitäisi kuulemma risukasaankin paistaa..tsemppiä/jaksamisia

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kivireki kirjoitti:

Hautasin 22-vuotiaan poikani toissakesänä. Taustalla olivat aiemmin olleet huumeet (tosin 2 lyhyttä jaksoa), jälkimmäisen seurauksena hän sai hepatiitin. Vietettyään raittiina yli vuoden hän tapasi vanhan ystävänsä ja siitä 1,5 kk:n kuluttua poikani kuoli, syy: tapaturmainen myrkytyskuolema (ei huumeet). Tämä suru alkoi jo hieman hiipua ja keväällä matkustin elämäni ekalle etelän reissulle 45-vuotiaana. Siellä kihlauduimme kumppanini kanssa (seurusteltuamme yli 2 vuotta). Yhteistä kotia aloimme pitää touko-kesäkuun vaihteessa, kesäkuun alussa sitten kumppanillani todettiin tuberkuloosi. No ei kuulemma huolta, se on hyvin hoidettavissa. Mutta kas vaan, tänään selvisi lääkärin lähetteestä toisen sairauden hoidon yhteydessä, että se mitä meille on uskoteltu (että kaikki on hyvin hoidossa) ei sitten ihan pidäkään paikkaansa, hoitovaste on huono, keuhkokuvat näyttävät ihan yhtä huonoilta kuin kesäkuussa. Eli mitä nyt viedäänkö multa vielä mieskin, eikö poika olisi jo riittänyt? Mun mielestä mä olen jo tätä tuskaa kantanut ihan tarpeeksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu