Käräjäoikeus tuomitsi Nordean korvaamaan sijoitustoiminnan tappiot korkoineen Blomqvisteille.(n. miljoona euroa) Nordea valitti asiasta hoviin. Milloin hovioikeuden päätös asiasta saadaan? Nordealle tulee paljon maksettavaa jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden päätöstä. Korko kasvaa koko ajan ja pankille tai Blomqvisteille jää lopulta valtava lasku fiasko-sijoituksesta.
Nordean korvaukset tanssipari Leena ja
Åke Blomqvistille
5670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No ihan outoa, jos ei päätös muuttuisi vielä ylemmissä asteissa. Varmasti menee korkeimpaan asti ja juttu käydään ennakkotapauksena loppuun. Ehkä noin vuoden päästä saadaan lopullinen päätös?
Monta näkökantaa: Onko pankki antanut huonoja sijoitusneuvoja = korvausvelvollinen?
Onko miljoonia sijoittava enää mikään harrastelija, eikö silloin ole kyseessä jo ammattimainen sijoittaja joka tuntee riskit?
Osakekurssit on maailmalaajuisesti pohjalla = ei yksin nordean vika.
Kaikkia muitakin sijoittajia pitäisi kohdella samalla tavalla kun julkkispariskuntaa?
korvausvelvollinen.
Se on siinä ja siinä voidaanko ko. henkilöitä pitää ammattimaisina sijoittajina.
Siinähän pitäisi toteutua muutama ehto kaikkiaan (2 / 3):
- Merkittäviä välityksiä 10 per neljännes viimeisten 4 neljänneksen ajan
- Portfoliossa on käteistalletuksia ja rahoitusvälineitä EUR 500K ja enemmän
- Asiakas on ollut ainakin vuoden asiantuntijatehtävissä finanssisektorilla
... automaattinen siirto tapahtuu muistaakseni, kun käteistalletuksia ja rahoitusvälineitä on portfoliossa vähintään EUR 2M. Noista alkuperäisistä ehdoista voi täyttyä kaksi ensimmäistä, mutta jos ovat laittaneet sijoitusvakuutukseensa (joka on muutenkin säästö- ja sijoitusmuodoista se huonoin; ainoana etuna "veroedut" ja "helppous") kaikki kerralla niin se ei tee heistä kuitenkaan ammattimaisia sijoittajia, ainoastaan jos ovat pilkkoneet sijoituksensa vuoden mittaan.
On mielenkiintoista nähdä, mikä korkeampien oikeusasteiden ratkaisu tulee olemaan. Jos pankki häviää jutun, on seurauksena vyöry samanlaisia kanteita muiltakin "kärsineiltä".
Jotenkin tuntuu, että on kysymys siitä, onko pankki antanut oikeata tietoa sijoittajalle vai onko jotakin olennaista unohtunut kertoa.
En tunne lain määritystä ja kriiterejä joiden mukaan jonkun katsotaan olevan ammattimainen sijoittaja. Voidaanko se oikeudenmukaisesti mitata vain pääoman euromäärän mukaan?
Toisaalta on paljon hyvinkin varakkaita henkilöitä, jotka eivä kuitenkaan todellisuudessa sijoitustoimintaa hyvin tunne, varsinkaan ammattilaisen tavoin.
Juuri sen vuoksi he kääntyvät pankin / ammattilaisten puoleen ja luottavat heidän neuvoihinsa ja osaamiseensa varainhodossa, uskoen pääomansa heidän hoitoon ja josta he myös maksavat.
Tarkemmin ajatellen, pankkien asiakkaidensa varoin suorittama sijoitustoiminta on luonteeltaan aivan ainutlaatuista maailmassa.
Erikoinen tilanne. Välittäjä / pankki on takuuvarma voittaja riippumatta menestyksestään (asiakkaidensa, ei omia varojaan käyttäen) omaamatta kuitenkaan mitään konkreettista juridista vastuuta toiminnastaan asiakkaaseen nähden. Asiakas tuo pääoman ja maksaa ammattilaiselle hänen osaamisestaan, pankki tekee sillä takuuvarmaa tuottoa itselleen menestyksestään riippumatta, tarjoamatta kuitenkaan edes takuita pääoman säilymisestä.
- - - -
- > Muuan esimerkki eräästä Keski-Euroopan maasta teknokuplan puhkeamisen aikaan. Muuan asiakas, yksityishenkilö, oli uskonut pankkinsa salkunhoitajalle silloisen noin 900 000 Suomen markkaa vastaavan summan säästöjään.
Hän seurasi lehtiuutisten perusteella talouden tapahtumia ja otti useammankin kerran yhteyttä salkunhoitajaansa, juuri ennen kuplan puhkeamista ja tiedusteli huolestuneen josko olisi järkevää alkaa vähintäänkin kevetää salkkua tai jopa myydä liki kaikki pois. Salkunhoitaja vakuutti ja rauhoitteli ko. asikasta sanoen ettei huoleen ole aihetta. Hän jopa lisäsi edelleen tekno-osakkeiden painoa salkussa, ostaen niitä historian huippuhintaan. Teknot edustivat lopulta noin 70-75% sakusta.
Kaiken romahdettua ja asiakkaan menetettyä noin 85% sijoittamastaan pääomasta, pankilla oli vielä kanttia periä salkunhoitomaksuja ja lähettää karhu-uhkauskirjeitä muutaman kympin summista saktiokorkoineen. Asiakas vei pankin raastupaan, lopputulosta en tiedä. Mikä on tämän netissä vuonna 2003 lukemani tositarinan opetus?
- - - -
Kuitenkin toisinpäin. Kun asiakas pyytää pääomaa, eli pankki lainottaa vaikkapa asunnon tai osan jotakin liiketoimintaa, he kyllä pitävät huolen takausista ja vaativat saatavansa takaisin korkoineen. Samoin peinenkin viivästymisen tai muun vastaavan kohdatessa, he kyllä rahastavat sillä reippaasti ja turia ujostelematta.
Voidaan esittää enemmänkin kysymysiä toiminan moraalisen luonteen suhteen.