Joulu, Kristuksen syntymäjuhla lähestyy. Koska Jeesus ei käskenyt ketään viettämään syntymäjuhlaansa, miksi kuitenkin juhlaa vietetään?
Jos otamme huomioon mitä perinteinen joulu pitää sisällään, niin siinä vaiheessa Jeesus varmaan kieltäisi lopullisesti tuon väkivaltaisen, pramean ja irstaan juhlan, joka on alunperin pakanallinen. Mitä sanoo joulusta historia?
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Katolisen_kirkon_ja_paavin_viran_juuret
Vuonna 354 Rooman piispa Julius I määräsi, että Kristuksen virallinen syntymäpäivä oli joulukuun 25. päivä. Babyloniassa oli Tammuksen (kuollut jumala) syntymäpäiväjuhla joulukuun 25 päivä. Joulukuun 25 päivä oli myös Mithran (persialaisten jumala) ja Rooman keisarin syntymäpäivä. Raamatussa ei ole määrätty viettäväksi Kristuksen syntymäjuhlaa. Jeesus ei asettanut kuitenkaan joulua eikä apostolit, eikä alkuseurakunta viettänyt ollenkaan Kristuksen asyntymäjuhlaa joulukuun 25 päivä. On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringojumalan tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25:ttä päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli "jumallisen" lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen "aurinkopalloilla". Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.
Jos otamme huomioon mitä perinteinen joulu pitää sisällään, niin siinä vaiheessa Jeesus varmaan kieltäisi lopullisesti tuon väkivaltaisen, pramean ja irstaan juhlan, joka on alunperin pakanallinen. Mitä sanoo joulusta historia?
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Katolisen_kirkon_ja_paavin_viran_juuret
Vuonna 354 Rooman piispa Julius I määräsi, että Kristuksen virallinen syntymäpäivä oli joulukuun 25. päivä. Babyloniassa oli Tammuksen (kuollut jumala) syntymäpäiväjuhla joulukuun 25 päivä. Joulukuun 25 päivä oli myös Mithran (persialaisten jumala) ja Rooman keisarin syntymäpäivä. Raamatussa ei ole määrätty viettäväksi Kristuksen syntymäjuhlaa. Jeesus ei asettanut kuitenkaan joulua eikä apostolit, eikä alkuseurakunta viettänyt ollenkaan Kristuksen asyntymäjuhlaa joulukuun 25 päivä. On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringojumalan tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25:ttä päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli "jumallisen" lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen "aurinkopalloilla". Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Johan vanhatestamentillinen juutalaisuuskin samaten kuin koko kristinuskokin on ominut olemassaolonsa ajan tapoja ja käytäntöjä ympäröivien kansojen ns. pakanallisista tavoista ja käytänteistä: ominut ja sulattanut ne itseensä. Eivät juutalaiset, sen paremmin kuin kristitytkään ole syntyneet maailmaan mihinkään tyhjiöön, jonne sitten jumalallinen ilmoitus olisi ilmestynyt taivaasta oikean elämän mallin antajana ja josta sitten olisi langettu pois jossakin vaiheessa.
ihmeellistä se, että kuvitellun pakanajumalan juhlapäivä on nimetty pyhä Jumalan Pojan syntymäpäiväksi ihmisten toimesta.
Eli joulu perustuu taikauskoon, pakanallisuuteen ja ihmisten yksipuoliseen vallankäyttöön. Siis ei sinällään mitään ihmeellistä. Sellaisiahan me ihmiset olemme.
tavoin kuin ihmisen toimesta. Kertoohan jopa Biblia ihmisen nimenneet jopa elukatkin, Jumalan taluttaessa ne Aatamin eteen nimettäviksi. :)
tehneen, Biblian mukaan..
1. Moos. 2:20
Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.
ei kuitenkaan löytynyt apua kunnes ihminen nukahti ja unen aikana ilmaantui sitten hänelle apu, jonka hän myöhemmin nimitti "kaiken elävän äidiksi". - Ihminenhän se siis antoi nimen tälle kaiken elävän synnyttäjällekin.
Joulu jouluna ja pakanuus pakanuutena. Riippuu siitä miten ja minkä kunniaksi juhlia viettää. Tuskinpa Jeesus siitä vihastuu että Häntä muistetaan ja kunnioitetaan.
mutta mikäli ihminen pysyy Jumalan tahdossa, niin hän jättää pakanallisuuden, sen tavat, uskomukset, taikauskot ja epäjumalan palvomisen pois, ja elää Jumalan sanan ja Jeesuksen opetuksen mukaan.
Matt. 12:50
Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."
Jokainen tuntekoon sielussaan, onko oikein tai väärin tehdä sellaista, joka ei ole lähtöisin Jumalasta.
Tässä onkin varmaankyse ns.ehdonvallan asista, jokainen tehköön niinkuin sisimissään ja omassatunnossaan kokee parhaaksi uskoaan ja Jumalaa loukkaamatta.