Tietääkö kukaan, onko olemassa runouden lajia nimeltä "feministinen runous" - ts. runoja, joissa olisi selkeästi "feministinen ote tai lataus" - tai sellaisia teoksia?
Martan ansiosta (josta olen hänelle yhä syvemmin kiitollinen - ihan vilpittömästi ja aidosti) olen "heräämässä" runouden mysteeriseen ja ihmeelliseen maailmaan, jonka rinnalla vähäpätöinen peitsien kalistelu tuntuu toissijaiselta - mutta feministinen runous kiinnostaisi kyllä tyylilajina tällä tutkimusmatkallani... jos sellaista on?
...no, ehkäpä Lesvoksen saaren Sapho oli tällainen esikuva jo antiikin ajalta lesbosta feministirunoilijasta - vai voiko häntä pitää feministisen runouden esikuvana?
Mutta onko nykyisessä ajassamme Saphoja, jotka olisivat erityisesti feministisestä näkökulmasta keskittyneet runouteen?
(Vrt. taidesuunta nimeltä "sosialistinen realismi", joka kukoisti NL:n aikoina, ja jonka monivivahteisia hedelmiä minäkin sain historiantunneilla ihailla lukiokirjoista...)
Martan ansiosta (josta olen hänelle yhä syvemmin kiitollinen - ihan vilpittömästi ja aidosti) olen "heräämässä" runouden mysteeriseen ja ihmeelliseen maailmaan, jonka rinnalla vähäpätöinen peitsien kalistelu tuntuu toissijaiselta - mutta feministinen runous kiinnostaisi kyllä tyylilajina tällä tutkimusmatkallani... jos sellaista on?
...no, ehkäpä Lesvoksen saaren Sapho oli tällainen esikuva jo antiikin ajalta lesbosta feministirunoilijasta - vai voiko häntä pitää feministisen runouden esikuvana?
Mutta onko nykyisessä ajassamme Saphoja, jotka olisivat erityisesti feministisestä näkökulmasta keskittyneet runouteen?
(Vrt. taidesuunta nimeltä "sosialistinen realismi", joka kukoisti NL:n aikoina, ja jonka monivivahteisia hedelmiä minäkin sain historiantunneilla ihailla lukiokirjoista...)
Vastaukset 5
Vanhimmat
luultavasti ensimmäinen alallaan, tosin luultavasti mies, kuten aina..
Eräs lähtökohta ja tavoite feminismin pluralistisissa katsannoissa on se, että naisen tekemä taide olisi luokiteltavissa yleisesti taiteeksi, ei naistaiteeksi.
Jos sinä haluat nimenomaan keskittyä naisrunouteen niin ehdotan että luepa naisen kirjoittama runokirja. Se luultavasti on kirjoitettu tarkastellen asioita naisen näkökulmasta.
Mutta enpä ihmettele toisaalta; et ole vielä sisäistänyt sitä, mitä feminismi oikeasti on, jos käsittäisit et riehuisi täälläkään itse luomaasi feminismipeikkoa vastaan...
Veikkaanpa, että paljon esim. Kalevalan ja Kantelettaren runoudesta on lähtöisin naisten tarinoinnista. Itkuvirsistä puhumattakaan.
"Isännän esinnä kiitin,
siitä ehtoisen emännän
ruokien rakentamasta,
pitkän pöyän täyttämästä.
Hänpä leipoi leivät paksut,
suuret talkkunat taputti
käpe'illä kämmenillä,
kyperillä kymmenillä;
nosti leivät leppeästi,
syötti vierahat välehen
liioilla sianlihoilla,
kohokuori-kokkaroilla
- terät vieri veitsistämme,
päät putosi puukoistamme
lohen päitä lohkoessa,
hauin päitä halkoessa.
Use'in hyvä emäntä,
tuo tarkka taloinen vaimo,
kuullut on kukotta nousta,
kanan lapsetta karata
näitä häitä hankittaissa,
teoksia tehtäessä,
hiivoja rakettaessa,
olosia pantaessa.
Hyvin on hyvä emäntä,
tuo tarkka taloinen vaimo,
osannut oluen panna,
makujuoman juoksutella
iuista imeltyneistä,
make'ista maltahista,
joit' ei puulla puuhaellut,
korennolla koukkaellut,
vaanpa kourilla kohenti,
käsivarsin käännytteli
saunassa savuttomassa,
la'aistuilla lautehilla.
Eipä tuo hyvä emäntä,
tuo tarkka taloinen vaimo,
laske iskulle ituja,
päästä maalle maltahia;
käypi saunassa use'in
syänyöllä yksinänsä,
ei huoli susia surra,
pelätä metsän petoja.
Jopa nyt emännän kiitin;
vuotas kiitän patvaskani!
Ken on pantu patvaskaksi,
ken otettu oppahaksi?
Kylän paras patvaskana,
kylän onni oppahana."
Tämä pätkä Kalevalasta vaikuttaisi kuitenkin vaimoa kehuvan miehen laulamalta...
feminististä runoutta, jossa aiheina olisi naisen kokema sorto ja halu emansipoitua...
Sinänsä tällaiseen tyylilajiin ei kuulu kaikki naisten tekemät runot varmaankaan.
Samoin kuin sosialistiseen realismiinkaan tuskin kuuluvat kommunistin tekemät rakkausrunot... tai mistäs sen tietää?
Mutta ihan samoin kuin voidaan sanoa, että on leimallisesti feminististä kirjallisuutta ja kirjoittajia - niin kyselin ihan vilpittömästi, että onko "feministisiä" runoilijoita/runoteoksia? Ehkäpä Sappho oli huono esimerkki, koska hän kirjoitteli rakkausrunoja ilmeisesti enimmäkseen...
Onhan niitä naisrunoilijoita olemassa - mutta et mielestäni ollut tajunnut kysymystäni, tai sitten halusit sen tajuta jotenkin väärin, ihan vain siksi, että olen tiettyjä feminismin luutumia yrittänyt kritisoida? Nyt tässä ei ollut kyse yrityksestä kritisoida feminismia, vaan ihan vain kysellä, onko tuommoista runouden tyylilajia löydettävissä - joka olisi ihan mahdollista, koska esim. feminististä kirjallisuutta voidaan sanoa olevan olemassa.
taisi olla heimomme ensimmäisiä feministeja... jonka mies kuoli sitten väkivaltaisesti.
Ehkäpä louhin mies on eräs esimerkki feministin miehestä?