Kenraali K. L. Oesch muiden silmin nähtynä- Katso erityisesti kohta 14.40 minuuttia ja siitä eteenpäin. Kuka on tuo mies, joka "tiesi luultavasti parhaiten". Oeschin kommentti onkin juuri "Huom, parhaiten"...
Koulutusnäkemykset on tuolla miehellä aika erikoiset. "Jonkinlainen ryhmänjohtajakoulutus"... Siinä unohtui
Ranskassa käyty sotakorkeakoulukin.
Kenraali K. L. Oesch muiden silmin – Henkilökuva
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846
Koulutusnäkemykset on tuolla miehellä aika erikoiset. "Jonkinlainen ryhmänjohtajakoulutus"... Siinä unohtui
Ranskassa käyty sotakorkeakoulukin.
Kenraali K. L. Oesch muiden silmin – Henkilökuva
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4846
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oesch toimi pitkään yleisesikunnan päällikkönä ennen Talvisotaa ja pääosan sen ajasta.Lopuksi hän oli Rannikkoryhmän komentaja.
Jatkosodan alussa hän oli armeijakunnan ( IV AK) kometaja. Ylempiä tehtäviä olivat Kannaksen ja Aunuksen Ryhmän komnetajuudet sekä lopuksi Kannaksen joukkojen komentajuus.
Oesch sotkeutui venäläisten sotavankien kurinpitoon ja hänet tuomittiin sodan jälkeen vankeuteen sotavankien teloitusten hyväksymisestä. Se oli syy, että hänesta kaikista ansioistaan huolimatta ei tullut täyttä kenraalia.
Oesch oli uskonnollinen, raitis ja pikkutarkka. Hän oli myös kriittinen Mannerheimia kohtaan, vaikka ei sitä avoimesti ilmaissutkaan.
Kuka on tuo mies, joka "tiesi luultavasti parhaiten".
Oeschin kommentti onkin juuri "Huom, parhaiten"...
Kiinnostava pätkä. Aito se arvostelija ei ainakaan ollut.
Se "arkaan paikkaan satuttaja" oli tietenkin Kustaa Tapola.
Oliko se majuri, joka esitteli niitä karttoja, kenties K. J. Mikola? Hänet kai muistetaan paremminkin eversti Mikolana Sotahistorianlaitoksen johtajana ja yhdessä Eino Jutikkalan kanssa sen kuuluisan Koskiveneteorian kehittelijänä. Ohjelmahan oli tehty 60-luvun puolivälissä.
jostain syystä. Karttoja esittelevä on silloinen majuri Helge Seppälä, joka elää vieläkin. Kovaa kritiikkiä ( ilmeisesti) esittävä harmaapäinen mies on muistaakseni majuri evp Esra Terä. Loppupuolella esintyvät eversti Valo Nihtilä ja kenraali Kustaa Tapola. Nihtilä oli Oeschin esikuntapäällikkö kesällä 1941 ja Tapola divisioonan komentaja Aunuksen Ryhmässä.
Seppälä on tehnyt Oeschistä ihailevan elämäkerran. Hän palveli varusmiehenä Karjalan Kannaksella kesällä 1944.
Kehno dokumentti siltä osin, ettei ole henkilöitten nimiä kerrottu lainkaan esim. kuvateksteinä.
Jatketaanpa tunnistamista. Onhan täällä lopussa lunttilistakin...
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=04846
HAASTATELTAVAT: Aitanga Oesch, Karl Lennart Oesch, Ann-Mari Oesch-Sahinniemi, Olavi Meurman, Valo Nihtilä, K. A. Tapola, Harry Waris
Esra Terä meriväenluutnantti, joka hukkui tammikuussa 1940 saattaja-aluksensa Aura II:n upottua sukellusvenejahdissa oman syvyyspommin räjähtämiseen Märketin lähellä Ahvenanmerellä. Wikipedia
Ös oli normaaliälyisin kenraali, joka osasi yhdistää Timosenkon opit talvisodan ajalta Govorovin toimintaan 1:1:een Kannaksella.
Kovaa kritiikkiä ( ilmeisesti) esittävä harmaapäinen mies on muistaakseni majuri evp Esra Terä.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-oli-martti-v-tera13.02.201309:32
Helsingin kaupunginkirjasto
Martti Vihtori Terä
syntynyt 17.5.1902 Pielisensuu (nykyisin Joensuu)
kuollut 4.6.1969
ylioppilas Joensuun lyseo 1920
reservin vänrikki 1923, vänrikki 1926, luutnantti 1927, kapteeni 1932, majuri 1940, everstiluutnantti 1941
talvisodassa: Puolustusminsteriön taisteluvälineosaston toimistoesiupseeri 1939-1940
jatkosodassa: Sotatalousesikunnan taisteluvälineosaston toimistoesiupseeri 1941, Päämajan tykistösaston toimistopäällikkö 1941-1942, Osasto Pajarin tykistökomentaja Suursaarella 1942, Sotatalousesikunnan taisteluvälineosaston toimistoesiupseeri 1942-1943, määrätty Oy Dahlberg & Hilbert Ab:n sotamateriaaliosaston käyttöön 1943-1944
yrityselämässä: Jersey & Co 1938-1939, Oy Kapselo Ab:n perustaja ja toimitusjohtaja 1940-1944, Oy Myyntiyhtymän toimitusjohtaja 1941-1944, Ab Gegete Tukholma 1947-1954, T:mi Martti Terä Helsinki 1954-1959, Oy Emtera Ab 1959-1967, Suomen keksinnöt ry:n ja Keksintöinstituutin sihteeri ja toimitusjohtaja 1967-1969
Avioitunut 1936, yksi tytär ja kolme poikaa
kirjallinen toiminta: 'Tienhaarassa' 1962, 'Kesäkuun kriisi 1944' 1967, lehtiartikkeleita
Lähteitä ja lisätietoja:
Kadettiupseerit 1920-1985. - Kadettikunta, 1985
Ainut painavaa kritiikkiä esittänyt oli Hersalo, joka ihan tosissaan pelkäsi Lahdesta Neuvostovenäjälle karanneiden ex-punakaartilaisten kostoa. Mannerheim ei häntä kuunnellut. Hersalonkin juuret olivat Sveitsissä.