http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Romanttinen rakkaus kestää/1135242190005
Samat aivoalueet aktivoituvat sekä vastarakastuneilla että vanhoilla pareilla.
Vastarakastuneet ovat kuitenkin ahdistuneempia kuin jo ptkään yhdessä olleet.
Rakkaus voi siis kestää vuosikymmeniä:)
Samat aivoalueet aktivoituvat sekä vastarakastuneilla että vanhoilla pareilla.
Vastarakastuneet ovat kuitenkin ahdistuneempia kuin jo ptkään yhdessä olleet.
Rakkaus voi siis kestää vuosikymmeniä:)
Vastaukset 116
Vanhimmat
Muuten on kyllä alkanut tuntua, että rakkaus on aivan liian harvinaista nykyään.
omat vanhempani ja isovanhempani ovat yhä naimisissa :) yli 20 vuotta jo.
kiintyneitä,osaavat antaa arvoa toiselle omana itsenään, ovat kokeneet yhdessä tuulet ja myrskyt ,eivät valita pienistä vaan ymmärtävät toisiaan.nykyisin vaan eletään niin kertakäyttö suhteissa,ei kestetä paineita ja vastoinkäymisiä.Suomalainen sisu kateissa.
Uskon kyllä rakkauteen, sillä itse olen ollut parisuhteessa monta, monta vuotta, ja silti olo on kuin vastarakastuneella!
Nyt olemme 60 v. siis 45 v. yhdessäoloa.
mieheni, kun olimme molemmat 72, nyt olemme molemmat 192 vuotiaita, joten olemme olleet naimisissa yhtäjakoisesti jo 120v.
ei nykyään kun petetään ja pannaan jokaisen vastaan tulevan kanssa eikä mistään rakkaudesta ole ikinä kysymys
Minä tapasin nyk.vaimoni jo kun hän oli 10v.eräässä telttakokouksessa ,mutta lopullinen tapaaminen josta alkoi seurustelu ,tapahtui 16vuotiaana ja se yhteinen taival on kestänyt 50vuotishääp.oli kesällä . joten mikä muu kuin RAKKAUS olisi pitänyt yhdessä tyynellä ja myrskyllä joten uskon IKUISEEN RAKKUTEEN JA AAMEN !
että dementia iskenyt,kun ikä on unohtunut. Onnea vaan joulumuorille!!!
Tämä on vain harhaa. Nykyisin ihmiset ovat uskollisempia kuin ennen, tätähän on paljon tutkittu. Nykyisin uutisointi ja julkisen moraalin höllentyminen (pettämisestä puhutaan, tv sun muut) saa ihmisissä tällaisen harhakuvan pettämisestä.
oli pitkä telttakokous kun kesti 10v!! En usko!
Tyhmä siinä tarkotettiin että; ne oli kymmenen vuot ku ne meni siihen kokouksee...
paikkaansa,että nuoret parit olisivat yhtä rakastuneita,kuin vanhemmat. Nuoret parit ovat vasta ihastuneita toisiinsa ja rakkaus on vasta alkumetreillä. Rakkauden vastoinkäymisiä eikä niitä vastamäkiä ole ollut,joten vanhempien parien rakkaus on lujempaa ja aidompaa.
yhdessä jo 19v ja rakkaus kestää.tässä on koettu niin suuret ilot,4 tenavaa ja suuret surutkin,2 enkeli vauvaa.ja rakkaus vain lujittunut.ensi tanssin aikana mietin,et tossa on miun tulevien lasten isi.ja sain maailman parhaimman miehen ja isin lapsille.
kaikki muu on intohimoa ja kiimaa
kyllä siinä 35 vuotta aviossa ollessa on kuule intohimot ja kiimat karissu. Keksi joku parempi juttu, kun noin hyvin näytät tietävän.
Lasten ja vanhempien välillä,jos sulla on kiima ja intohimo hävinnyt ei teidän välillä ole rakkauttakaan,te olette tulleet riippuvaisiksi
toisistanne,niinkun alkoholisti on riippuvainen
viinasta, hakeutukaa hoitoon
näin on eikä karhunpaska ehkä niin kauheen tär-
keä tutkimuksen kohde ole,ei ainakaan mitenkään
seksuaalisia tunteita herättävä
Joo minä varmaan olenkin vaimoholisti ja vaimo on miesholisti. Mistä nuo tulee, tulee tietenkin siitä, kun me ei olla alkoholisteja ja toimitaan hengellisissä tilaisuuksissa laulusolistina.
Jumala on tie, totuus ja elämä ja niistä syntyy Rakkaus, ei ihminen sitä voi muuksi muuttaa, vaikka haluaisikin. Ja vain mistä me ollaan riippuvaisia, niin Jumalasta ja hänen johdatuksestaan.
Sinä saat uskoa taas vaikka heinäseipääseen, jos se autta sinua, se on sinun valintasi, eikä sitä kukaan voi sinulta pois ottaa eikä muuttaa.
Sinulle Oikein Hyvä Joulua ja toivottavasti parempaa Uuttavuotta.
Aina kaikki asiat voi olla paremmin huomenna, kuin tänään.
sotatantereella ole aikanaan intohimot ja kiimat olleet kaukana, mutta silti jaksoivat uskoa, luottaa ja rakastaa,kun alkoivat kaiken tyhjästä.Kyllä sen jokainen tietää että rakkautta on monenlaista.
eli jokainen rakkaus on omanlaisensa olemassaolontaistelu !
TERVEISIN:
täältä sinne : 30 vuotta yhdessä 5 lapsen kanssa,,,
eli taidat kuulua niihin miehiin joilla ei ole sitä pariutumisgeeniä, mistä nyt on ollut juttua.. mitenkähän semmosekkin turhatmiehet sais maapallolta karsittua. turhia geenihäiriöitä häiritsemässä kunnon naisten perhe-elämää.
kimaa ja intohimoa saa keltä tahansa mutta rakkautta ja vakautta ei joka miehestä löydy.
suhde loppuu heti kun rahat loppuu se on varma monessa suhteessa nykypäivänä on toi 4 lapsen elättäminen sen verran kallista touhua..
Kyllä minä ainakin uskon rakkauteen.
Kun vaan sen "sielunkumppanin" löytää.On samat arvot elämässä, kunnioitus ja arvostus toista kohtaan, sitoutuneisuus,luottamus, ottaa se toinen ihminen juuri sellaisena kuin hän on, ei ketään voi muuttaa muuksi.Yhteisiä harrastuksia täytyy olla ettei ajaudu erilleen toisesta,samanlainen huumorintaju.Ja että uskaltaa olla sen toisen edessä haavoittuvainen,avata koko sisimpänsä..Minä en kyllä allekirjoita sitä sanontaa et "vastakohdat täydentää toisiaan" tietty nainen ja mies on erilaisii, onneks. mut,eihän sitä ole mitään yhteistä jos liian erilaisia?
Isoäitini ja isoisäni ovat olleet samassa haudassa ties kuinkakauan aikaa ja eäessäänkin olivat yhdessä, mistä on jälkikasvuakin todisteena.
niin jälkikasvuhan on 100% juuri isin ja äidin, eikä äidin ja talonmiehen, äidin ja pomon jne. eihän kukaan petä
ja jälkikasvuhan on rakkauden mittari, JOOPAJOO
Mitäs jos kyse ei olekaan rakkaudesta noilla vanhoilla pareilla vaan vihasta. Aktivoi samat alueet :oD
Se siitä tieteestä ja sen paikkansapitävyydestä.
Rakkauden vastakohta?
No kyllä iäkkäämpi sukupolvi osaa erottaa rakkauden vihasta. Älä ole katkera tai kade, jos lämmin hyvä yhteiselo on muille mahdollista.
Viha tuottaa tuhoa, puolustautumistakin, mutta on negatiivinen jäynä. Rakkaus- mieti sitä - energisenä vuorovaikutuksena. Jos samaistat sen vihaan, syysi ovat sivuraiteilla.
kännissä jatkuvasti, että aivoni ja kivekseni ovat surkastuneet, joten en usko. Tai toisaalta en tiedä, vaikka uskoisinkin. Ainakin joillain eläimillä on elinikäinen rakkaus- tai parisuhde, mutta ihminenhän on jo erkaantunut eläinten luonnollisesta käyttäytymisestä.
minäkin kerrn seurustelluut, eihän se tyttö mikään kaunis ollut, mutta helvetin tyhmä se oli.
Pakostihan se helevetin tyhmä on ollu, kun sun kans on ollu :)
Tosin olen tässä pitkän liiton aikana nainut pariasataa muutakin, mutta rakastan vain vaimoani.
olet vain himojesi orja ja läheisriippuvainen . Vaimo on uhrisi. Säälittävää
Voi olla, että ovat siksikin niin rakastuneita, kun tietävät ettei ole enää kauan yhteistä aikaa jäljellä.
On sitä rakkauttakin. Sitä ei vain kannata etsiä naistenlehtien sivuilta...eikä varsinkaan iltalehtien naamatauluista.
että kyllä kaikkea tutkiaan
Rakkaus ei ole uskon asia ja keiden välille se oikea jumalan antama rakkaus syttyy ja syntyy, ei se sammu milloinkaan, ei edes toisen kuolemaan.
En tiedä onko rakkautta vai mitä se on tyyntä ja myrskyy on riittämiin ollut, välillä tuntuu että en jaksa ennee että otan ja lähen mutta sitten tuas tulloo jottai ja ohi männöö ,elämä jatkuu vain eteenpäin !Tuntuu välillä että toinen vain purkaa kaikki pahat olosa jatkuvasti . Koti on rakas ei siitä voi luopua ihan noin vain . Kuitenkin toinen on tärkee henkilö kaikesta huolimatta .
Mutta mahdollista.
Uskon että suurin osa menee vihille siinä uskossa että liitto kestää eliniän.
On sama kun saisi lottovoiton jos liitto kestää vuosikymmeniä ja siinä on rakkautta jäljellä.
Olen tavannut pareja joilla on pitkä liitto takanaan ja ainakin sivullisesta näyttää että vihaavat toisiaan.
Kai totuttuja tapoja on vaikea muuttaa.
Vai tuleekohan vihaamisestakin riippuvaiseksi.
Moni ajattelee myös taloudellisia asioita ja roikkuu väkisin yhdessä.
Mut kohteet vaihtelee...
On olemassa TOSIRAKKUTTA, missä kumppanissa on SITÄ JOTAKIN, eikä silloin yksinkertaisesti tee mieli vaihtaa kuin sukkaa sitä kumppania. Meitä ihmisluontojakin kun on nimettäin monenlaisia, on petollisia/epävakaita kumppaneita, kun taas on myöskin vakaita ja luotettaviakin. Niin se vain menee.
Nykyihmiset ilmeisestikkin kuitenkin olettavat että elämä olisi aina pelkkää ruusuilla tanssimista ja vaikean paikan tullen sitten annetaan liiankin helpolla periksi, tai sitten yksinkertaisesti mennnään liian´hepposin perustein yhteen (esim raha, valta/asema, ynms status), eihän sellainen ole mitn rakkautta, vaan pikemminkin oman egonsa pönkitystä ja glamourin hakemista. Aina pitäisi olla niin hohtava filmitähden elämä ja rakkauselämä kuin satukirjasta (etsitään prinsessoja ja prinssejä valkoisilla ratsuillaan). Jotkut taasen valitsevat itselleen täysin sopimattoman kumppaanin jonkun mielikuvan, hetkellisen hurmion tai jopa ystäväpiirinsä "paninostuksesta". Ihmiset eivät suostu kuuntelemaan itseään ja sisintään tarpeeksi, mikä olisi heille hyväksi jo oman mielenrauhankin kannalta...
sanoisin että painotus sanalla VOI kestää
VANHEMPI VÄKI ON ONNELLISIA JA RAKASTUNEITA,MUTTA NUORET EI JAKSA OLLA SAMAN KANSSA KAUAA.
VANHEMPANI OVAT OLLEET NAIMISISSA 60V JA OVAT ONNELLISIA,MUTTA ME KOLME LASTA OLEMME ERONNEET KAIKKI,OLEMME 57V-60V VÄLILLÄ.
eROT ALKO YLEISTYYN VASTA 7KYT LUVULLA,NAIST SAIVAT OMAN EHKÄISYNSÄ..PILLERIT JA yms.
alko vieraissa käyminen ja kokeilemiset,eri miesten kanssa.
vaihtamalla kumppani ei parane,,ihminen ei voi unohtaa ensirakkauttaan.
Olemme 58v.nainen ja mies.Molemmat olemme olleet tahoillamme naimisissa 38v.Elämme kumppaniemme kanssa elämämme loppuun,niinkuin on sovittu.Kuitenkin olemme tapailleet tämän vieraan miehen kanssa 7 vuoden ajan 2-4 kertaa viikossa ja rakkautta on meidänkin välillä.Olemme onnellisia yhteisistä hetkistämme muiden tietämättä,näin myös jaksamme olla vielä liitoissamme.Tiedämme,että väärin teemme,mutta tunteille ei mahda mitään.
Elämä kuljettaa meitä ehkä eri tavalla, kuin olemme kuvitelleet. Itsekin välitän toisesta miehestä valtavasti, vaikka oma ukkokin on. Annoin "pikkusormea" ja ihasus vain kasvaa. En edes haluan päästää irti, vaikka tiedän sen väärin olevan. Saan kyllä sutinaa kotiinkin tästä toisesta.
Joskus parin vaihto kyllä kannattaa. Virheistään, eli vääristä valinnoista voi oppia. Siksi suotavaa tutustua kunnolla, eikä heti sännätä kihloihin, naimisiin ja lapsen tekoon.
Mihin sä omaa ukkoa tarvitset, kun et sä häntä rakasta?
Parasta tehdä heti niin hyvä valinta, ettei tarvitse säätää ja häärätä. Ei tartte lastenkaan eron koittaessa katsella kun aikuiset leikkii hiekkalaatikkoleikkejä. Se ei ole hyväksi lasten kehitykselle.
Kerrankin näin päin :) Yleensä tutkimukset vaan masentaa, mutta tämä lämmittää mieltä.
Itse uskon elämänkestävään rakkauteen, vaikka ei se varmasti helppoa ole ja vaatii sisua...
Haluaisin olla nykyisen avopuolisoni kanssa vielä eläkkeelläkin
Tahdon rakastaa, vaikka taivasta en saanutkaan, en prinssiä, en lompakkoa lihavaa.
Tahdon luottaa, tahdon panna, pornohierontaa annan.
Hellapoliisin rooli, kaikinpuolin tyydyttävä monopoli.
Pamppu hellapoliisin kädessä sulaa vaniljaksi, tiukassa tuherossa riittää kiimaa kiikkustuoli-ikään asti.
Hellyyttä annan ja saan jatkuvasti, ja järeää tahtoa rakastaa tätä suomiäijää riittää perkele arkkuun asti.
Mä ihan oikeesti RAKASTAN mun aviomiestä. =)
Njääh, tutkimusko vasta todentaa itsestäänselvän asian? Kaikille uusavuttomille, jatkuvan kiksien tavoittelijoille tuloksesta on toivottavasti postiivista hyötyä.
kyllä rakkaus on hieno asia.
Rakkaudessa on kaksi tekijää, mies ja nainen.
Kummatkin kun rakastavat ja antavat sielunsa toisilleen, niin rakkaus kestää.
:)
Monet sanovat vastaan täällä, mutta heillä onkin ongelma ja he ovat sitä mieltä että kun heidän rakkaus ei toimi, niin ei toimi muidenkaan.
Kateellinen, katkeroitunut, kyyninen ja valmiiksi jo erittäin huonon itsetunnon omaava kansa. Mitä siltä voisi muuta odottaa, kuin että jos ei minullakaan, niin ei kyllä sitten muillakaan...
Ja tulee jatkumaan siihen asti kunnes toukat meitä syö maan alla:D
Eikä lopu siihenkään, vaan toukkien rakkaus sen kun kasvaa meitä kohtaan.
se, että siitä on tehty uutinen. Tuohan on itsestäänselvää ilman suuria tutkimuksia. Katselkaa vaan ympärillenne, isoisänne ja -äitinne tietävät tämän ja usein ovat sen näyttäneet käytännössäkin.
Niin, totta se on.. mitä tuossa kerrotaan.. Pitkään naimisissa olleilla vaan on elämään tullut jo paljon muutakin ensi huuman mentyä ohitse.. Ns. arki on tullut vastaan.. elämä muuttuu.. ehkä rakastuminen ei ole niin tulista kuin alussa.. minun mielestä se muuttuu enempi kiintymykseksi..
Ois upeeta Olla 42 V AVIOSSA < JA SIITÄKIN HÄMMÄSTYTTÄVÄT 26 V AVIOSSA...SUKULAISISTANI ISÄNI SISKO JA HÄNEN MIEHENSÄ OVAT OLLEET 33 V AVIOSSA..OMAT VANHEMPANI ENSI HELMIKUUSSA 25 V AVIOSSA
Sä olet siis syntynyt avioliitossa? Koska et sä ainakaan ole voinut ennen sitä syntyä...
Uskon ikuisseen rakkauteen,minulla on siittä kokemusta, tapasin mieheni nuorena mentiin naimisiin ja elettiin yhdessä lähes neljäkymmentä vuotta,kunnes kuolema erotti,jokaisella parilla on välillä napit vastakkain, mutta asioista pitää osasta puhua, sen me luvattiin jo tavatessamme !
Tapasimme 9.1.1994, eli pian viisitoista vuotta sitten. Olemme yli 5-kymppisiä. Nuoruuden harhailut takanapäin. Ihan onnellisia olemme. Eikä se muuten enää vaihtamalla paranisi, eikä olisi aihettakaan parempaa etsiä. Pikkuhiljaa tässä. Päivä kerrallaan yhteistä vanhuutta odotellessa. Silti joka päivästä nauttien.
Tieteessä on todistettu että tämä ns rakkaus (varsinkin joku sellainen romanttinen rakkaus) on lähinnä yhtä totta kuin eri uskonnot.
Esim suklaata syömällä aivojen eri alueet aktivoituvat juuri samalla tapaa mitä ns rakkaudessa.
Kyseessä siis on vain normaali ihmisen reaktio mielihyvään joka tässä tapauksessa syntyy mm läheisyydestä, seksuaalisuudesta ja turvallisuuden tunteesta.
Täysin samat alueet siis aktivoituvat vaikka suklaata syömällä ja koiran kanssa leikkiessä. Muu höpinä romanttisesta rakkaudesta on tietty ihan kivaa satuilua kuten uskonnotkin?
Ps. Katsokaapa 6 osainen tieteellinen dokumentti romanttisen rakkauden synty. Siinä selitetään miten lähinnä tylsistyneet aateelisnaiset loivat tämän romanttisen rakkauden "kulttuuriperimän" pakottamalla trubaduurit ja runoilijat palvomaan itseään...ja kirkkolait pönkittivät vielä aisaa..
Heti kun kirkko ynm heikkeni niin tämä elinikäinen , romanttinen rakkaus hajosi tuusan nuuskaksi. Yhdessä hetkessä mm suomessa on avioerolukemat nousset 50% ja avoliittoerot 90%. Nainen vielä jättäjänä lähes 3/4 tapauksista. Et sellasta ;)
dddddd
Kukin uskoo just siihen, mihin haluaa uskoa!
totta kai rakkaus häviää,kun luovutaan uskosta Jumalaan. jäljelle jää vain lihan himot.
Olemme olleet todellakin vaimoni kanssa 40 vuotta yhdessä, ja yhä meillä sykkii.
On se kyllä kumma juttu. Ei sitä tahdo aina käsittääkään.
Rakkautta on todella. Se ei ole satua.
Mielestäni rakkauteen kuuluu hellyyttä, kaipausta, huolenpitoa, huolestumista, intohimoa.
Ilman intohimoa, seksuaalista halua ja tunteen rajua läikettä rakkaus, rakkaus jää jotenkin vajaaksi tai ainakin vahvasti erilaiseksi.
Huumoria, huumorintajua on ollut aivan ehdoton edellytys, että rakkautemme säilynyt ja vahvistunut.Huumori tuo väljyyttä ja avaruutta avioliittoon ja mahdollistaa myös osaltaan anteeksiannon.
Elämme nyt avioliittomme ja olemassaolomme parhaita vuosia.
Sen takaavat myös lapsemme ja lapsenlapsemme.
TODELLINEN RAKKAUS ON TUNNE JOKA KESTÄÄ LÄPI ELÄMÄN, USKON NIIN!!!!!
Sillä tavatessani vaimoni olin silloin 19 vuotias vaimoni 20v, ja menimmi avioliittoon, joka on kestänyt jo 51 vuotta. Meillä molemmilla on sama tunne tänä päivänäkin, kuin tavatessamme oli, että me näemme ja tunnemme vain toisemme, ketään muita emme tunteneet/tunne paikoillemme.
Vieläkin muutaman päivän erossaolon jälkeen tavatessamme käyttäydymme kuin silloin ennenkin tavatessamme, se tuntuu oikein voimakkaana liikutuksena rinnassa. PUOLISON VALINNASSA PITÄÄ ANTAA TUNTEIDEN RATKAISTA, EI PIDÄ JÄRJELLE ANTAA VALINTAOIKEUTTA!!!!!!!
Kuka haluaa järkiliiton? Jos rakastaminen on molemminpuolista, niin järki tulee kyllä jossain vaiheessa arkeen mukaan:) Tärkeintä on molemminpuolinen välittäminen tekojen tasolla.
No kukapa muukaan kuin kauris.
Jos eivät pitkään yhdessä olleet olisi rakastuneita, niin todennäköisesti he olisivat jo eronneet. Vai?
No voi hyvää päivää. Onhan paljon muitakin syitä esim. haluaa jonkun passaamaan itseään, ei halua olla yksin jne.
Hyvää iltaa sullekin! Puhumattakaan rahasta, statuksesta jne. Mutta en tajunnut ottaa huomioon, koska eivät kuulu mun maailmaan.
''Rakkaus voi siis kestää vuosikymmeniä''
Tottakai se voi ääliö, mutta vuosisatoja tuskinpa.
Hohhoijaa näitä väsyneitä aiheita täällä. hahahaa
Rakkaus ei kestä vuosikymmeniä,yksilön avuttomuus yksinelämiseen, taloudelliset sitoumukset,omaisuudesta luopumisen vaikeus,oletettavat perinnöt, tai muuten niin nössö.Rakkaus on markkinoinnin sanastoa,himo on se mikä ihmistä kiihottaa.
Minun äitini tutustui isääni sattumalta, eli vahingossa. Äidillä oli silloin jo oma sulhanen, joka oli odottanut äitiäni kaksi vuotta. Silti kahden viikon kuluttua tapaamisen jälkeen vanhempani solmivat avioliiton, joka kesti 55 vuotta. He elivät toisia varten. Isäni kuoli sanoen äidilleni ”Odota minua, tulen pian takaisin.” Nyt äitini asuu yksin, mutta joka ikinen yö hän keskustelee isäni kanssa unessa ihan kaikista tavallisista asioista. Kyllä rakkaus on ikuista!!!!
sekä heidän välilleen avioliiton.Liitto loppuu voimasta vasta, kunne kuolema erottaa.Sen jälkeen on vapaa menemään jos terve , uudestaan.
eli lpussa, piti olla tarve, eikä terve, vaikka :) eihän sekään pahasta ole.Siis olla terve :)
ei edes ollut avioliittoja. Yhdessä voi olla vaikka koko elämänsä ajan ilman mitään avioliittoa. Avioliitto tulee kirkosta.
En kyllä sanoisi, että avioliito tulee kirkosta. Eiköhän siinä ole kysymys myös esi-isiemme ja äitiemme empiirisestä kokemuksesta miten säilyä terveenä ja kasvatta terveitä jälkeläisiä.
Siinä on kysymys empiirisestä kokemuksesta kuinka pysyä terveenä ja kasvattaa terveitä jälkeläisiä. Kyllä kymmenessä käskyssä on maininta huorin tekemisestä ja toisen vaimon/puolison himoitsemisesta, siihen aikaan.
sellainen kumppani, johon olen huomannut ihastuvani aina vaan uudelleen. Sellainen Sipuli-ihminen.
Rakkaus voi kestää vuosikymmeniä :)
Uskoisin että kysymys on siitä, haluaako jotakuta rakastaa, ei siitä rakastaako. Kun haluaa rakastaa rakkaus kasvaa, jos ei halua se kuolee. Kukaan ei tunne varmastikaan aina rakkauden tunteita, mutta jos päämäärä on rakastaa, rakkauden tunteitakin tulee. Rakastaminen on päätös ja valinta. Rakkauteen kuuluu vaaliminen, vaivannäkö, luottamus, luotettavuus ym. rakkautta kasvattava ominaisuus.
rakastamaan myös toista ihmistä.
Valitettavasti vaan ainakaan minun mieheni ei kykene rakastamaan ketään..ehkä lapsistaan vain välittää?
Naiset ovat hällä elämässä vaihtuneet..eikä mitään pysyvämpää heidän kanss ole syntynyt,vaikka lapsia hänell on kahdestakin eri suhteesta.
Ja vikahan on tietenkin minun..tällasia ämmiä kuulema miehen mielestä löytyy mistä vain;)
Jotensakin kummaa ettei tuo mies tuosta silti lähde..tai halua erota.
JiiHaa. Päästiin asiaan. Joo uskon rakkauteen. Olen ollut SAMAN miehen kanssa jo yli 40 vuotta. Me ollaan kuin kakskymppiset ja lapset on jo aikuisia ja lapsen lapsikin on jo 6 v. Meillä on ollut tyyntä ja myrskyä. Loppuviimeks kun otetaan kaikki hyvät ja huonot asiat yhteen ,,,,,,niin meillä on todella kivaa ja vielä sekin et vieläkin rakastamme toisiamme. TODELLA UPEETA! Ajatelkaa positiivisesti ja rakastakaa toisianne. :)
Rakkaus ja pitkäkestoinen parisuhde on normi ero on poikkeus. Onni kestää, miksi ei kestäisi??
Rakastakaa ihmiset, menkää naimisiin ja uskokaa elämän!!!!
oikea tunne ja rakkaus kestää se ei koskaan katoa
turha rutista jos aikoinaan valittu kumppani ei täytäkkä enää sun toiveitas
miätippä omaa osuuttas
minkä takia oot tiätyn pualison valinnut
minkä takia se ehkä sut valinnut
ootteko enää samanlaisia
pitäskö enää olla samanlaisia
mikä oli se yhdistävä tekijä ja miks sitä ei enää ole
kun kaikki pyhät arvot pojetaan lokaan.Kaikki on sallittua Matti ja Pekka samoin Maija ja Liisa voidaan siunata avioliittoon.
30v.avioliittoa...jopa hyvää
Rakkaus ;)
Olen ollut vasta 1½ -vuotta parisuhteessa. On ollut myötä ja vastoinkäymisiä mieheni kanssa. Miestäni olen pettänyt suutelemalla toisen jätkän kanssa, mutta kun kerroin pari päivää myöhemmin tapahtuneen jälkeen tästä nykyiselleni, päätettiin miettiä hetken kestääkö tämä ja kasvaako luottamus takaisin. Luottamus tuli takaisin ja rakkaus sen ainoastaan pelasti. Mutta en voi sanoa vielä, että rakkaus kestää ikuisesti.
Kihloihin ei mennä ennen kuin ollaan täysin varmoja, että tämä suhde kestää 5 -vuotta pidemmälle. Ja kyllä voi sanoa että tosissamme ollaan. Mutta onko muut meidän ikäiset 16-22 -vuotiaat.
huonojakin aikoja on ollut mutta täällä hetkellä olemme taas kuin vastarakastuneet.Ihana elää pitkässä suhteessa.Meillä on myös lapsia ja sexi sujuu myös se jos mikä on ihanaa.. olemme 38v.aita
oltu yhdessä n. kolkyviis vuotta ja se jos mikä tuntuu uskomattomalle. Terv. mummeli
rakkaus, ei siinä että me rakstimme Jumalaa, vaan siinä että Hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa maailmaan, että me Hänen kauttaan pelastuisimme.
"RAKKAUS" ON AINOASTAAN SIINÄ ETTÄ PIDÄT MOOSEKSEN LAIN JOKAISEN KÄSKYN
Paavalin kirje Galatalaisille, Gal.5:14
"Sillä kaikki [Mooseksen] laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.'"
Paavalin kirje Roomalaisille, Room.13:8
"joka toistansa rakastaa, se on [Mooseksen] lain täyttänyt"
Paavalin kirje Roomalaisille, Room.13:9
Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
Paavalin kirje Roomalaisille, Room.13:10
"Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus [Mooseksen] lain täyttämys."
SE JOKA RIKKOO YHTÄKIN MOOSEKSEN LAIN KÄSKYÄ, ON KOKO JUMALAN LAIN RIKKOJA, SILLÄ RAKKAUS ON MOOSEKSEN LAIN NOUDATTAMISTA
Apostoli Jaakobin kirje, Jaak.2:8
Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette; ... Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.
Lakien noudattaminen tekee ihmisestä tunteettoman. Halun pitää tulla ihmisestä itsestään, muuten teolla on vain välinearvo.
Nykyään jos tulee erimielisyyksiä niin ensimmäisenä aletaan puhumaan erosta. Vapaan kasvatuksen hedelmät eivät kestä pieniäkään vastoinkäymisiä. Ei kenelläkään elämä ole yhtä alamäkeä. Ei osata sopia, eli antaa anteeksi ja pyytää anteeksi. Aikoinaan omissa häissäni vanha sukulaismies antoi neuvon et ei koskaan saa laittaa päätä tyynyyn pahalla mielellä sillä asiat pitkittyessään menevät vain vaikeimmiksi. Tämän neuvon siivittämänä olemme eläneet hyviä ja vaikeitakin aikoja. Nyt 14v. yhdessä ja perhettäkin on tullut 7 lasta. T:Maailman onnelisin perhe.
Olen huomannut että 3-vuoden suhteen keston jälkeen en ole kiinnostunut kumppanistani. Olen nainen.
Kumppanisi on tehnyt väärän valinnan. Tässä olikin käsittääkseni kyse rakastuneista pariskuunnista.
Ole???
Niin siinä vaan käy ja toisesta tulee kaveri
Ne tunteet, mitkä katoaa?
Seksuaalinen vetovoima. Aito rakkaus ei karkaa mihinkään!
Tuntea myös kaveria kohtaan?
...Hypoteettinen ajatus. Kolmessa vuodessa aidosti rakastuneiden tunteet sekä seksuaalinen kiinnostus olisi vahvistunut. Tämä on ehkä nykyaikana aika epätodellista!
Rakkautta ihmistä kohtaan vai himoa lihaa kohtaan? Kyllä kai, molempia.
Mutta silti mahdollista. Jos rakkaus on aitoa, niin kyllä se seksuaalinen vetovoimakin voimistuu...
Ja kaveria kohtaan. Voisko se kaveri siis olla vaikka vaimo tai aviomies?
Miksei vois? Jos et usko, niin kokeile itse, kaveria... ja vaikka vaimoa, ja vaikka aviomiestäkin. Kaikkea ja kaikkia yhdessä ja erikseen, sekä sekoitettuina keskenään.
Kyllä tässä vähitellen usko ihmisen hyvyyteen karisee viimeistäänkin kun luin eroperhe.netissä LOVE ry:n (lapsen oikeus väkivallattomaan elämään) puheenjohtajan toivetta siitä että hänen mielestään olisi ihanaa jos kaikkien poikien sukuelimet silvottaisiin. Aivan järkyttävää...
23. joulukuu 2008 ... Minusta oli järkyttävää kun Aija Palomäki kertoi että hänestä olisi ihana ajatus silpoa kaikkien poikien sukuelimet! ...
www.eroperhe.net/keskustelu/index.php?topic=61025.msg894941;topicseen - 13 tuntia sitten - Samankaltaisia sivuja
Katkerien naisten juttuja!
Todennäköisesti tuolla höpöttäjällä on aika huonot välit miesten sukupuolielimiin... Liian kuivat ehkäpä?
Olen varovaisen toiveikas mutta samalla realisti..TOivottavasti onni vielä joskus potkaisee...
Tahtoisin uskoa rakkauteen, mutta omalla kohdallani oma rakkauteni on ollut vain harhaa. Yksin silti en ole halunnut olla, vaikka kohdalleni ei ole sattunut sellaista rakkautta, josta olen unelmoinut. Olen kokenut äidin ja lapsen välisen rakkauden ja rakkauden lemmikkielämiini sekä luontoon. Sydämessäni olen kuitenkin tuntenut yksinäsyyden ja kaipauksen.
Rakkautta on kun siihen ei aina liitä seksiä. Minulla on ystäviä, joiden kanssa olen tuntenut 10-20 vuotta ja varmasti voin sanoa että näissä suhteissa on rakkautta.
Toisen huomioimista kuului siihen sitten yhteen kuulumisen tunnetta, seksiä tai mitä tahansa.