Siunattua tulevaa joulua kaikille!
Mark Finleyn "Solid ground" kirjasta
Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa (Luuk.2:12)
Oli kylmä, hyytävän kylmä ilma. Tuuli ulvoi, ja lunta satoi rankasti. Oli jouluaaton ilta 1952 syrjäisessä korealais-kylässä. Vain muutamia ihmisiä kaduilla suorittamassa viime hetken askareita ennen joulua. Parikymppinen yksinäinen nainen teki vaivanloista matkaa katua alaspäin. Hänen jokainen askeleensa oli vaivanloinen. Hänen matkantekonsa oli hankalaa rajun vastatuulen vuoksi. Hän oli yhdeksännellä kuulla raskaana. Laskettu aika oli seuraavana päivänä ja synnytys saattoi alkaa minä hetkenä hyvänsä. Hänellä ei ollut perhettä. Nuori nainen oli tullut raskaaksi amerikkalaisen sotilaan toimesta. Nyt hän oli yksin, kokonaan yksin, ilman paikkaa jossa voisi synnyttää vauvan. Hän muisti erään lähetystyöntekijän toisella puolella kaupunkia. Yht´äkkiä hän sai ajatuksen. Jos vain pääsisin lähetystyöntekijöiden talolle ajoissa, niin voisin synnyttää lapseni siellä.
Ylittäessään sillan päästäkseen kaupungin toiselle laidalle hän tunsi, että synnyttämisen aika oli tullut. Kompuroidessaan mäkeä alaspäin joenuomalle, hän löysi suojan sillan alta. Siellä, jäätävässä kylmyydessä, tämä nuori korealainen nainen synnytti kauniin poikalapsen. Koko yön hän kietoi pojan ympärille omia vaatteitaan pitääkseen pojan lämpimänä.
Kun aikaisin jouluaamuna lähetysaseman pastori oli ylittämässä siltaa, hän kuuli vastasyntyneen lapsen itkua. Hän riensi nopeasti apuun. Hämmästyksekseen hän löysi äidin kuoliaaksi jäätyneenä, mutta poikavauva, äitinsä vaatteisiin kääriytyneenä, näytti voivan olosuhteisiin nähden melko hyvin.
Lähetyssaarnaaja teki välittömästi ilmoituksen tapahtuneesta viranomaisille. Ja koska pojalla ei ollut isää, pastori adoptoi hänet. Vuoden vierivät ja isästä ja pojasta tuli erottamattomat ystävykset. Kymmenen vuotta myöhemmin jouluaattona 1962 isä kertoi adoptiopojalleen tämän rakastavan äidin ihmeellisestä uhrautumisesta. Ja poika oli luonnollisesti syvästi liikuttunut.
Kun isä jouluaamuna, pojan kymmenenvuotispäivänä, meni hiljaa kohti pojan huonetta herättääkseen tämän ylös, hän löysi pojan vuoteen tyhjänä. Hän tutki koko talon, mutta ei löytänyt poikaa. Kun pojan isä katsoi ulos ikkunasta, hän huomasi jalanjälkiä lumessa. Hän seurasi niitä kiireesti sillalle, jonka alla poika oli syntynyt kymmenen vuotta aikaisemmin. Siellä isän valtasi suuri hämmästys, sillä hän näki pojan seisomassa sillan alla, paljasjaloin, yläruumis paljaana, hytisemässä lumessa, itkemässä. Isä kiiruhti pojan luokse ja kietoi käsivartensa pojan ympärille. Poika katsoi kyynelsilmin ja sanoi: "Isi, minä halusin tietää, miltä äidistä tuntui tuona kylmänä yönä kymmenen vuotta sitten, kun hän kuoli minun puolestani".
Jeesus halusi tietää miltä tuntuu olla yksinäinen, väsynyt, hyljätty, surullinen, loukattu ja ruhjottuna, mustelmille hakattuna. Joten hän tuli tähän kylmään, julmaan ja tunteettomaan maailmaan. Hän joutui kärsimään eniten saatanan raakuudesta. Jeesus koki fyysisen kivun, tunne-elämän trauman, psyykkiset tuskat ja sellaisen henkisen kärsimyksen, jota me emme osaa edes kuvitella. Profeetta Jesajan kirjassa kajahtaa merkitykselliset sanat: "Sillä lapsi on meille syntynyt".
Kaiken sen mitä Jeesus koki, hän koki sen meidän puolestamme. Hän tietää, Hän ymmärtää. Hän tuntee empatiaa. Hän on huolissaan. Hän vetää luokseen. Hän hytisee kylmässä maailmassa meidän kanssamme.
Ystäväni, sinä voit tulla Hänen luokseen kaikkine sydänsuruinesi, kyynelsilminesi ja murheinesi. Hän tietää mitä sinä käyt läpi juuri nyt ja on vierelläsi valmiina auttamaan. Aamen!
Minä tulin sinua varten, jota jouluna paleltaa. Minä synnyin talliin ja seimeen, voin sinua rakastaa. Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää. Minä tulin sinua varten, saatan sinua ymmärtää.
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Minä tulin sinua varten, jota ihmiset pettivät. Minä tulin sinua varten, jonka toiset jo jättivät. Minä tulin sinua varten, joka yössäsi nyyhkytät. Minä tulin sinua varten, joka yksin sairastat.
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Minä tulin sinua varten, jota mammona kahlitsee. Minä tulin sinua varten, jota rihkama hallitsee. Minä tulin sinua varten, joka helposti lankeat. Minä tulin sinua varten, jota kahleet sitovat.
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Minä olen sinua varten, joka toisista jälkeen jäit. Minä olen sinua varten, joka hylkäävät katseet näit. Ja taivas on sinua varten, joka lepoa ikävöit. Vein ryövärin kanssani kotiin, miksi yhä epäröit?
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Mark Finleyn "Solid ground" kirjasta
Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa (Luuk.2:12)
Oli kylmä, hyytävän kylmä ilma. Tuuli ulvoi, ja lunta satoi rankasti. Oli jouluaaton ilta 1952 syrjäisessä korealais-kylässä. Vain muutamia ihmisiä kaduilla suorittamassa viime hetken askareita ennen joulua. Parikymppinen yksinäinen nainen teki vaivanloista matkaa katua alaspäin. Hänen jokainen askeleensa oli vaivanloinen. Hänen matkantekonsa oli hankalaa rajun vastatuulen vuoksi. Hän oli yhdeksännellä kuulla raskaana. Laskettu aika oli seuraavana päivänä ja synnytys saattoi alkaa minä hetkenä hyvänsä. Hänellä ei ollut perhettä. Nuori nainen oli tullut raskaaksi amerikkalaisen sotilaan toimesta. Nyt hän oli yksin, kokonaan yksin, ilman paikkaa jossa voisi synnyttää vauvan. Hän muisti erään lähetystyöntekijän toisella puolella kaupunkia. Yht´äkkiä hän sai ajatuksen. Jos vain pääsisin lähetystyöntekijöiden talolle ajoissa, niin voisin synnyttää lapseni siellä.
Ylittäessään sillan päästäkseen kaupungin toiselle laidalle hän tunsi, että synnyttämisen aika oli tullut. Kompuroidessaan mäkeä alaspäin joenuomalle, hän löysi suojan sillan alta. Siellä, jäätävässä kylmyydessä, tämä nuori korealainen nainen synnytti kauniin poikalapsen. Koko yön hän kietoi pojan ympärille omia vaatteitaan pitääkseen pojan lämpimänä.
Kun aikaisin jouluaamuna lähetysaseman pastori oli ylittämässä siltaa, hän kuuli vastasyntyneen lapsen itkua. Hän riensi nopeasti apuun. Hämmästyksekseen hän löysi äidin kuoliaaksi jäätyneenä, mutta poikavauva, äitinsä vaatteisiin kääriytyneenä, näytti voivan olosuhteisiin nähden melko hyvin.
Lähetyssaarnaaja teki välittömästi ilmoituksen tapahtuneesta viranomaisille. Ja koska pojalla ei ollut isää, pastori adoptoi hänet. Vuoden vierivät ja isästä ja pojasta tuli erottamattomat ystävykset. Kymmenen vuotta myöhemmin jouluaattona 1962 isä kertoi adoptiopojalleen tämän rakastavan äidin ihmeellisestä uhrautumisesta. Ja poika oli luonnollisesti syvästi liikuttunut.
Kun isä jouluaamuna, pojan kymmenenvuotispäivänä, meni hiljaa kohti pojan huonetta herättääkseen tämän ylös, hän löysi pojan vuoteen tyhjänä. Hän tutki koko talon, mutta ei löytänyt poikaa. Kun pojan isä katsoi ulos ikkunasta, hän huomasi jalanjälkiä lumessa. Hän seurasi niitä kiireesti sillalle, jonka alla poika oli syntynyt kymmenen vuotta aikaisemmin. Siellä isän valtasi suuri hämmästys, sillä hän näki pojan seisomassa sillan alla, paljasjaloin, yläruumis paljaana, hytisemässä lumessa, itkemässä. Isä kiiruhti pojan luokse ja kietoi käsivartensa pojan ympärille. Poika katsoi kyynelsilmin ja sanoi: "Isi, minä halusin tietää, miltä äidistä tuntui tuona kylmänä yönä kymmenen vuotta sitten, kun hän kuoli minun puolestani".
Jeesus halusi tietää miltä tuntuu olla yksinäinen, väsynyt, hyljätty, surullinen, loukattu ja ruhjottuna, mustelmille hakattuna. Joten hän tuli tähän kylmään, julmaan ja tunteettomaan maailmaan. Hän joutui kärsimään eniten saatanan raakuudesta. Jeesus koki fyysisen kivun, tunne-elämän trauman, psyykkiset tuskat ja sellaisen henkisen kärsimyksen, jota me emme osaa edes kuvitella. Profeetta Jesajan kirjassa kajahtaa merkitykselliset sanat: "Sillä lapsi on meille syntynyt".
Kaiken sen mitä Jeesus koki, hän koki sen meidän puolestamme. Hän tietää, Hän ymmärtää. Hän tuntee empatiaa. Hän on huolissaan. Hän vetää luokseen. Hän hytisee kylmässä maailmassa meidän kanssamme.
Ystäväni, sinä voit tulla Hänen luokseen kaikkine sydänsuruinesi, kyynelsilminesi ja murheinesi. Hän tietää mitä sinä käyt läpi juuri nyt ja on vierelläsi valmiina auttamaan. Aamen!
Minä tulin sinua varten, jota jouluna paleltaa. Minä synnyin talliin ja seimeen, voin sinua rakastaa. Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää. Minä tulin sinua varten, saatan sinua ymmärtää.
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Minä tulin sinua varten, jota ihmiset pettivät. Minä tulin sinua varten, jonka toiset jo jättivät. Minä tulin sinua varten, joka yössäsi nyyhkytät. Minä tulin sinua varten, joka yksin sairastat.
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Minä tulin sinua varten, jota mammona kahlitsee. Minä tulin sinua varten, jota rihkama hallitsee. Minä tulin sinua varten, joka helposti lankeat. Minä tulin sinua varten, jota kahleet sitovat.
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Minä olen sinua varten, joka toisista jälkeen jäit. Minä olen sinua varten, joka hylkäävät katseet näit. Ja taivas on sinua varten, joka lepoa ikävöit. Vein ryövärin kanssani kotiin, miksi yhä epäröit?
Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt! Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion. Sinä olet minulle rakas. Ovi taivaan auki on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tarina.
Emme me ateistitkaan mitään epäinhimmillisiä
hirviöitä ole kuten jotkut luulevat.
Juttu toi kyllä tipan silmään.
Adventistit ja jehovan todistajat eivät vietä joulua.
Oli kysymys? Nimittäin korean sota oli juuri tuohon aikaan täydessä käynnissä.
Vaivanloinen kirjoitetaan oikeasti vaivalloinen.
Tarina on yhtä keksitty kuin tarina Jeesuksestakin.
Katsoin alkuperäistektistä tuota Korea asiaa. Tekstissä sitä ei käynyt ilmi. Kirjoitusvirheitä varmaan löytyy, sitä en mene kieltämään. Mieheni suomensi tekstin 4 vuotta sitten, kun hän piti siitä joulusaarnan. Mutta asia tuli varmaankin ymmärrettyä kirjoitusvirheistä huolimatta.
oli tuohon aikaan pahimmillaan ja se oli kaiken kaikkian hirveä,koko maa käytännössä tuhoutui, tässä joitain lukuja: " Siviiliuhreja arvioidaan olleen pohjoisessa 1 000 000 – 1 185 000, etelässä 315 000 – 761 240. " Ja: Korea ei ollut eikä ole kristitty maa.
että ei saa laittaa tarinaan liikaa yksityiskohtia koska niistä jää aina kiinni.Tämänkin tarinan keksijä kehaisi että lähestyssaarnaaja ilmoitti viranomaisille orpopojasta - keille viranomaisille? Maa oli romahtanut ja pakolaisia oli mijoonia, orpojakin sodan jäljiltä kymmeniä tuhansia jos ei enemmän.
kun muistutit meitä siitä, että meillä ON autettavia! Vaikka itsellämme on lämmin koti ja ruokaa kylliksi, mutta on liian paljon niitä, joilla on nälkä ja joulunakin paleltaa.
Jumala siunatkoon sinua rakas sisareni ja suokoon sinulle todelista jouluiloa Kristuksessa!
Hyvää yötä!
"Minä tulin sinua varten!"
http://www.youtube.com/watch?v=Y_L9yBrxEGY&feature=related