Täällä on kovasti keskusteltu ja väitelty USA:n motiiveista ja maailmanpolitiikasta. On kiivaita USA -uskovaisia, jotka uskovat USA:n pyyteettömään hyvyyteen, vaikka maa itse kertoisi muuta. On myös niitä, jotka uskovat USA:n läpeensä olevaan pahuuteen. Minä olen keskitien kulkija. Uskon eniten siihen, mitä näen maan tekevän ja miten se on linjassa heidän oman tiedottamisensa kanssa. Jos teot ja puheet ovat ristiriidassa, uskon ennemmin tekoja. Useimmilta keskustelijoilta on jäänyt huomaamatta, että USA on itseasiassa kertonut itse hyvin paljon, mihin se maailmassa pyrkii. Se ei ole suoraa kansainvälistä tiedottamista, vaan omia strategisia linjauksia. Kansainvälinen tiedottaminen on viestiltään toinen, mitä maan strategiset suunnitelmat. Näinhän oli Hitlerin Saksallakin. Ja samasta syystä Hitlerin Saksa pääsi liian pitkälle, koska ihmiset uskoivat sen propagandaa ja toisaalta valtiot pelkäsivät nousta sitä vastaan. Tunnetuin seurauksin. Olkaa hyvä ja tutustukaa USA:n tavoitteisiin sen kansallisen turvallisuuden strategian kautta:
Taustaa:
Irakin haltuunotosta ja valtaamisesta on selviä, terrorisotaa pidempiaikaisia suunnitelmia. Huhtikuussa 2001, siis jo viisi kuukautta ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja, varapresidentti Dick Cheneyn vahvistettavaksi jätettiin asiakirja "Strategic Energy Policy Challenges For The 21st Century" (Strategiset energiapoliittiset haasteet 21. vuosisadalle). Skotlantilainen Sunday Herald lehti on tuonut 6.10.2002 uudelleen esiin tämän asiakirjan. Asiakirjan Irakin öljyä koskevia selkeitä suunnitelmia esitellään sivulla:
http://www.sundayherald.com/28224
Asiakirjassa todetaan Irakilla olevan "epävakauttava vaikutus Lähi-idän öljyn virtaamiseen kansainvälisille markkinoille" ja Saddam Husseinin katsotaan voivan käännellä liikaa Irakin öljyhanoja. Siksi USA:n tulisi välittömästi tehdä Irakia koskeva poliittinen arvio, joka sisältäisi myös sotilaalliset aspektit, kehittää sitten yhdessä avainliittolaisten kanssa yhtenäinen Irak-politiikan strategia ja muodostaa siltä pohjalta liittoutuma. Asiakirja suosittelee YK:n asetarkastajien käyttämistä yhtenä keinona Irakin öljyn valvomiseen.
Asevalvontaohjelmaa ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaana kuin Saddamin syrjäyttämistä. Raportissa kirjoitetaan: Jos Saddam Hussein jäisi valtaan "se kohottaisi hänen kuvaansa arabimaailman johtajana. Hussein voisi kerskua "voitollaan" vastustajistaan." Siksi nostetaan esiin sotilaallisen intervention tarve.
Sunday Heraldin kirjoitus lainaa asiakirjaa :
"It says 'the central dilemma' for the US administration is that 'the American people continue to demand plentiful and cheap energy without sacrifice or inconvenience'. With the 'energy sector in critical condition, a crisis could erupt at any time [which] could have potentially enormous impact on the US ... and would affect US national security and foreign policy in dramatic ways."
Eli Yhdysvaltojen hallinto pitää tilanteen tulkintansa mukaan keskeisenä dilemmana sitä, että amerikkalaiset vaativat runsaasti ja halpaa energiaa ilman uhrauksia, vaivaa ja epämukavuutta. Siis maailman mallimaan pitää siis saada yhä lisää energiaa ja enemmän sotilaallisesta vaivasta ja ulkomaailman kohteille aiheutuvista uhrauksista välittämättä, jotta Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus ja ulkopolitiikka menestyvä maailmalla. Koska Yhdysvallat ei enää koskaan tule olemaan energiaomavarainen, raportti kehottaa huhtikuussa 2001 "arvioimaan uudelleen energian roolia Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa".
Irak kansallisti alueensa öljyntuotannon kansainvälisiltä öljy-yhtiöiltä itselleen vuonna 1960- ja 70-luvuilla. Raportti esittää Irakin itsenäiseen öljyhanojensa kääntelyyn puuttumista. Irakin nykyinen tuotanto on miljoona tynnyriä päivässä. Bushin taloudellinen neuvonantaja Lawrence Lindsey onkin sanonut: "Kun Irakissa tapahtuu hallinnon vaihdos, maailman öljyntuotantoa voitaisiin lisätä kolmesta viiteen miljoonaan tynnyriin päivässä" (TA 1.11.02). Laskelmissa on mukana Opecin ja Saudi-Arabian Irakin miehityksen myötä heikentynyt asema.
Syyskuun 20. päivänä julkisuuteen tullut ja kongressille esitetty toinen asiakirja, "Kansallisen turvallisuuden strategia", on selkeämmin suoraan julkisuudelle suunnattu selonteko Yhdysvaltojen uudesta sotilaallisesta opista.
http://www.whitehouse.gov/nsc/nss.html
Jay Bookman esittää kriittisessä analyysissaan
(http://www.accessatlanta.com/ajc/opinion/0902/29bookman.html)
raportin osana Yhdysvaltojen nykyjohdon vahvoja imperiumin rakentamisen kaavailuja.(Myös TA 6.10. on tuonut esille Bookmanin kirjoituksen sisältöä suomeksi.)
"Kansallisen turvallisuuden strategia" merkitsee selvää poikkeamista aiemmista julkilausutuista tavoitteista. Siinä on hahmoteltu USA:n uusi aggressiivinen ulko- ja sotilaspolitiikka, oppi ennaltaehkäisevistä iskuista ja "amerikkalainen internationalismi", jolla tarkoitetaan piittaamattomuutta kansainvälisestä mielipiteestä, mikäli USA:n edut niin vaativat. Asiakirjassa sanotaan, että "paras puolustus on hyvä hyökkäys". Jos Yhdysvaltojen ELINTÄRKEÄT EDUT joutuvat uhatuksi Yhdysvallat katsoo oikeudekseen aloittaa "ennaltaehkäisevän" iskun eli hyökätä silloin, kun Yhdysvallat katsoo omasta mielestään itseään uhattavan jossakin tai jostain käsin.
Kansallisen turvallisuuden strategia perustuu USA:n pysyvään, kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomaan sotilaalliseen ja taloudelliseen herruuteen maapallon kaikilla alueilla. Siinä visioidaan USA:n globaalin sotilaallisen läsnäolon voimakasta laajentamista. "USA tulee tarvitsemaan tukikohtia läntisessä Euroopassa ja koillisessa Aasiassa ja niiden ulkopuolella samoin kuin tilapäisiä järjestelyjä USA:n joukkojen kaukosijoittamiselle."
Taustaa:
Irakin haltuunotosta ja valtaamisesta on selviä, terrorisotaa pidempiaikaisia suunnitelmia. Huhtikuussa 2001, siis jo viisi kuukautta ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja, varapresidentti Dick Cheneyn vahvistettavaksi jätettiin asiakirja "Strategic Energy Policy Challenges For The 21st Century" (Strategiset energiapoliittiset haasteet 21. vuosisadalle). Skotlantilainen Sunday Herald lehti on tuonut 6.10.2002 uudelleen esiin tämän asiakirjan. Asiakirjan Irakin öljyä koskevia selkeitä suunnitelmia esitellään sivulla:
http://www.sundayherald.com/28224
Asiakirjassa todetaan Irakilla olevan "epävakauttava vaikutus Lähi-idän öljyn virtaamiseen kansainvälisille markkinoille" ja Saddam Husseinin katsotaan voivan käännellä liikaa Irakin öljyhanoja. Siksi USA:n tulisi välittömästi tehdä Irakia koskeva poliittinen arvio, joka sisältäisi myös sotilaalliset aspektit, kehittää sitten yhdessä avainliittolaisten kanssa yhtenäinen Irak-politiikan strategia ja muodostaa siltä pohjalta liittoutuma. Asiakirja suosittelee YK:n asetarkastajien käyttämistä yhtenä keinona Irakin öljyn valvomiseen.
Asevalvontaohjelmaa ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaana kuin Saddamin syrjäyttämistä. Raportissa kirjoitetaan: Jos Saddam Hussein jäisi valtaan "se kohottaisi hänen kuvaansa arabimaailman johtajana. Hussein voisi kerskua "voitollaan" vastustajistaan." Siksi nostetaan esiin sotilaallisen intervention tarve.
Sunday Heraldin kirjoitus lainaa asiakirjaa :
"It says 'the central dilemma' for the US administration is that 'the American people continue to demand plentiful and cheap energy without sacrifice or inconvenience'. With the 'energy sector in critical condition, a crisis could erupt at any time [which] could have potentially enormous impact on the US ... and would affect US national security and foreign policy in dramatic ways."
Eli Yhdysvaltojen hallinto pitää tilanteen tulkintansa mukaan keskeisenä dilemmana sitä, että amerikkalaiset vaativat runsaasti ja halpaa energiaa ilman uhrauksia, vaivaa ja epämukavuutta. Siis maailman mallimaan pitää siis saada yhä lisää energiaa ja enemmän sotilaallisesta vaivasta ja ulkomaailman kohteille aiheutuvista uhrauksista välittämättä, jotta Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus ja ulkopolitiikka menestyvä maailmalla. Koska Yhdysvallat ei enää koskaan tule olemaan energiaomavarainen, raportti kehottaa huhtikuussa 2001 "arvioimaan uudelleen energian roolia Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa".
Irak kansallisti alueensa öljyntuotannon kansainvälisiltä öljy-yhtiöiltä itselleen vuonna 1960- ja 70-luvuilla. Raportti esittää Irakin itsenäiseen öljyhanojensa kääntelyyn puuttumista. Irakin nykyinen tuotanto on miljoona tynnyriä päivässä. Bushin taloudellinen neuvonantaja Lawrence Lindsey onkin sanonut: "Kun Irakissa tapahtuu hallinnon vaihdos, maailman öljyntuotantoa voitaisiin lisätä kolmesta viiteen miljoonaan tynnyriin päivässä" (TA 1.11.02). Laskelmissa on mukana Opecin ja Saudi-Arabian Irakin miehityksen myötä heikentynyt asema.
Syyskuun 20. päivänä julkisuuteen tullut ja kongressille esitetty toinen asiakirja, "Kansallisen turvallisuuden strategia", on selkeämmin suoraan julkisuudelle suunnattu selonteko Yhdysvaltojen uudesta sotilaallisesta opista.
http://www.whitehouse.gov/nsc/nss.html
Jay Bookman esittää kriittisessä analyysissaan
(http://www.accessatlanta.com/ajc/opinion/0902/29bookman.html)
raportin osana Yhdysvaltojen nykyjohdon vahvoja imperiumin rakentamisen kaavailuja.(Myös TA 6.10. on tuonut esille Bookmanin kirjoituksen sisältöä suomeksi.)
"Kansallisen turvallisuuden strategia" merkitsee selvää poikkeamista aiemmista julkilausutuista tavoitteista. Siinä on hahmoteltu USA:n uusi aggressiivinen ulko- ja sotilaspolitiikka, oppi ennaltaehkäisevistä iskuista ja "amerikkalainen internationalismi", jolla tarkoitetaan piittaamattomuutta kansainvälisestä mielipiteestä, mikäli USA:n edut niin vaativat. Asiakirjassa sanotaan, että "paras puolustus on hyvä hyökkäys". Jos Yhdysvaltojen ELINTÄRKEÄT EDUT joutuvat uhatuksi Yhdysvallat katsoo oikeudekseen aloittaa "ennaltaehkäisevän" iskun eli hyökätä silloin, kun Yhdysvallat katsoo omasta mielestään itseään uhattavan jossakin tai jostain käsin.
Kansallisen turvallisuuden strategia perustuu USA:n pysyvään, kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomaan sotilaalliseen ja taloudelliseen herruuteen maapallon kaikilla alueilla. Siinä visioidaan USA:n globaalin sotilaallisen läsnäolon voimakasta laajentamista. "USA tulee tarvitsemaan tukikohtia läntisessä Euroopassa ja koillisessa Aasiassa ja niiden ulkopuolella samoin kuin tilapäisiä järjestelyjä USA:n joukkojen kaukosijoittamiselle."
Vastaukset 13
Vanhimmat
irakilaisten ja koko maailman? No tottakai on oikein, että irakilaisten öljyvaroja ei kaappaa itsevaltias omiin tarkoituksiinsa. Nyt on tas löytynyt joukkohautoja. Joo olisiko parempi, jos irakilaiset saisivat edelleen kitkutella nälässä ja pelossa vuosikaudet tästä päivästä eteenpäin. No jotkut mm. rikolliset voisivat ehkä siitä hyötyä, mutta mikä sinusta on oikea ratkaisu?
NYKYTILA:
Näitä vuosien takaisia Irakin valloitussuunnitelmiaan USA lähti toteuttamaan viime syksynä, käyttäen tekosyynä väitettyä joukkotuhoaseuhkaa, "the great danger to the whole world", kuten Bush asian ilmaisi. Kun hän ei saanut maailmaa vakuutetuksi Irakin muodostamasta uhasta, hän ryhtyi toimiin omin päin, aivan kuten yllämainituissa suunnitelmissa oli jo vuosia sitten suunniteltu.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että USA:n valloitusretki tulee epäonnistumaan. Kansa ei hurraa, 67% irakilaisista pitää USA:aa miehittjänä ja luku kasvaa. Samoin kiihtyy vastarinta. Maailman pitäisi ryhdistäytyä USA:aa vastaan, vaikka sen voima onkin suuri. USA:aa pitäisi painostaa vetäytymään Irakista, jättää YK:lle valta järjestää maassa demokraattiset vaalit ja auttaa sen mukaisen hallinnon kokoamisessa. Taloudellisen tilanteen koheneminen on tärkeimmässä asemassa maan vakauttamisessa demokratian jälkeen, joten maahan tulisi saada valtavasti rahaa jälleenrakennukseen ja perustarpeisiin. Tämä raha pitäisi saada pääosin USA:lta, joka maan on tuhonnut valloitusretkellään.
Irakiin demokratia YK:n avulla ja perusasiat sekä jälleenrakennus kuntoon USA:n rahoilla. Vain tuo ratkaisu vakauttaisi tilanteen alueella ja torjuisi myös terrorismia tehokkaasti.
Eipä tuo maailma ryhdistäytynyt Saddamiakaan vastaan vaikka tämä soti,hyökkäsi, surmasi, vainosi tuhosi ja valloitti. Kaasutti ja myrkytti. Kidutti pikkulapsia jos ei onnistunut saamaan näiden vastarintaan syyllistyneitä isiä kiinni.
Aseita ja myrkkyjä myytiin, Bagdadissa kävivät kauppavaltuuskunnat pokkailemassa sen kun kerkisivät. Silmät oli kiini ja kukkarot auki. Eipä tuo tappanut ja karkottanut kun muutaman miljoonan .
Mitä pienistä sankari se oli ja on...
Joopa joo UNTAMO! USA tuki Saddamia pitkään, eikä välittänyt pätkääkään hänen tekemisistään, eikä kaasutuksistaan, eikä puuttunut niihin, ennenkun tuli oma etu kyseeseen.
Olet harvinaisen sinisilmäinen USAN puolustelija. Kukaan täällä ei ole hyväkysynyt Saddamin tekosia, mutta sinä se jaksat vedellä niitä esiin, ikäänkuin ne olisivat asian ydin.
Miten tulee tyhjän toimittaja mieleen kun näkee otsikon Iron Mike, onkohan tällä yhtään maailman kokemusta kuin kommunistipiirien kautta!
Saddamhan on asian ydin mutta nämä luuserit haluaa vain siirtää "pahat teot" ainoastaan Jenkkien syyksi, unohtaen esim. JOUKKOHAUDAT ja SADDAMIN RAHANKÄYTÖN PALATSIEN RAKENTAMISEEN JA OMAN DYNASTIAN TARPEISIIN!
Helposti manipuloitavia tämmöiset irvi miket!
..maailma ryhdistäytynyt USA:aatakaan vastaan, vaikka tämä kaatoi Chilen demokratian ja pisti tilalle verisen hirmuhallitsijan, jonka aikaansaannoksia vieläkin hoidetaan.
Eivätkä USAnistit, kuten sinä valittaneet lainkaan Saddamin tekosista silloin, kun tämä oli USA:n liittolainen.
..ota vaan vanha hyvä rane nicki käyttöön. Kyllä se tyhmyys tulee kuitenkin esille, vaikka kirjoittaisit nimimerkillä joulupukki :)
Arja sulle on ihan oikein että Saddami syrjäytettiin. Ja kaikille muillekin Arja mielisille. Pistetään tähän uusi vieraskirja johon kaikki saa panna nimen Otsikko kuuluu Saddam Hussein takaisin valtaan. Meidän rakastettu hallitsija.
Tään päivän hesari.jopa 300000 ihmisen ruumiit on arvioiden mukaan haudattu 260 joukkohautaam. Joihin Saddam Husseinin lukuisten poliittisten vainojen uhrit kätkettiin. Irakilaisten kertoman perusteella uskomme, että kuolleita on 300000 ja se on pienin arvio. Arjan ja monen muun mielestä tämän olisi pitänyt antaa jatkua. Noi uhrit oli kaikki siviilejä, ja tappajat oli sotilaita. Ja tässä luvussa ei ole noita kurdeja lainkaan. Eikö ollut yks ja sama kuka sinne meni kun tämä saatiin loppumaaan. Ja noi joita siellä nyt kuolee hissukseen on Irakilaisten puolelta noita tappajia. Että siitä vaan Arja kyllä oli tosiaan väärin että tämä lopetettiin eikö vain?
" Eikö ollut yks ja sama kuka sinne meni kun tämä saatiin loppumaaan. Ja noi joita siellä nyt kuolee hissukseen on Irakilaisten puolelta noita tappajia. Että siitä vaan Arja kyllä oli tosiaan väärin että tämä lopetettiin eikö vain? "
Kyllä todellakin oli melkein yksi ja sama, kuka Saddamin kaatoi, siinä mielessä että yksi verinen diktaattori saatiin nurin. Mutta siinä mielessä taas ei ole yksi ja sama, että USA:lla ei, kuten voit heidän omasta kansallisen turvallisuuden strategiastaan sekä energiapolitiikkaan liittyvistä suunnitelmistaan havaita, ole mitään aikeita sallia demokratiaa Irakiin.
Jos haluamme puolustaa demokratiaa, ovat sekä Saddamin kaltaiset diktaattorit että USA:n kansallisen turvallisuuden strategiansa mukainen toiminta uhkia maailman rahualle ja demokratialle. Ja USA on näistä uhkista moninverroin suurempi. Veriset diktaattorit ovat uhkia lähinnä omalle kansalleen, mutta USA lähinnä muulle maailmalle. Edelleenkin muistutan, että he ovat määritelleet itse itselleen oikeuden jopa sotilaallsieen voimaan, jos heidän etunsa on uhattu missä tahansa heille elintärkeässä asiassa. Samoin he ovat määritelleet, että heidän tulee hallita maailmaa laajemmin kuin nyt ja viedä sotilaallinen läsnäolonsa laajemmalle. Lisäksi he ovat asettaneet verisiä diktaattoreita valtaan siinä missä ovat kukistaneet toisia. Joten Saddam on tässä pelissä vain yksi nappula, vaikka yhden kansan kohtaloa määräsikin.
Ajattelin avaustekstisi luettuani, että välillä täällä saisi lukea puolueetonta, useamman näkökulman havaitsevan kirjoittajan ajatuksia.
Mitä vielä! Vaikka lupaat, Arja, olla keskitien kulkija, ovat tähän keskusteluun ottamasi kannanotot yksinomaan USA-kielteisiä, jopa maata häpäiseviä.
Onko niin, että ne ihmiset, jotka muiden kaltaistensa tavoin kuorossa haukkuvat jonkin muodin mukaan määrättyjä valtioita, ovat omasta mielestään silti "keskitien kulkijoita"?
Nykyäänhän on muotia osoittaa kyseenalaista rohkeutta haukkumalla varsinkin USA:ta ja Israelia, ja samaan aikaan väittää olevansa aivan tasapuolinen ja puolueeton henkilö.
Jos nämä parjaajat ovat objektiivisia, millaisia hirveyksiä sitten mahtavat kirjoitella ne, "jotka uskovat USA:n läpeensä olevaan pahuuteen"?
Miksi minulle vähän väliä tulee Arjan kirjoituksista toinen "keskitien kulkija", moonman.
Jos he eivät ole yksi ja sama henkilö, täytyy silloin ainakin todeta, että siinä parissa on vakka kantensa löytänyt...
" Mitä vielä! Vaikka lupaat, Arja, olla keskitien kulkija, ovat tähän keskusteluun ottamasi kannanotot yksinomaan USA-kielteisiä, jopa maata häpäiseviä. "
Kirjoitukseni, johon viittaat, pitää sisällään lähinnä USA:n omia suunnitelmia energiapolitiikan ja kansallisen turvallisuuden suhteen. Jos kirjoitus on mielestäsi USA -kielteistä ja jopa maata häpäisevää, on USA sitten itse häpäissyt itsensä laatiessaan energiapoliittisen selontekonsa ja kansallisen turvallisuuden strategiansa.
Viittaan aloitusotsikkotekstiisi ja sen alla oleviin lisäteksteihisi.
Jos et niistä löydä USA-kielteistä asennetta, on minun kai turhaa sitä sinulle vakuuttaakaan.