Globaalikapitalismi on tavoitteisiinsa päästyään rakenteeltaan hyvin läheinen sosialistiselle diktatuurille.
Sosialistisessa diktatuurissa tuotannon välineet, siis raaka-aineet, tuotantolaitokset, tukku- ja vähittäiskauppa ovat yleensä suurelta osin tai kokonaan pienen eliitin hallinnassa, saman eliitin joka hallitsee politiikkaa.
Globaalikapitalismissa yritysten koko kasvaa ja määrät vähenevät niin, että lopulta samat tahot hallitsevat sekä pääomamarkkinoita että suurinta osaa yritystoiminnasta ja raaka-aineista. Kilpailu kuolee vähitellen, kun melkein kaikki toiminta palvelualaa myöden siirtyy kansainvälisten suuryritysten hallintaan, jotka estävät uusien, pienten kilpailijoiden markkinoille tulon kalliiden sertifiointien ja pääomamarkkinoiden sekä median hallinnan avulla.
Koska avoimessa, globaalissa maailmassa valtioiden poliittisilla päättäjillä ei ole työkaluja itsenäisen talouspolitiikan tekemiselle, ne joutuvat kilpailemaan pääomista. Tätä kautta sama eliitti, joka lopulta hallitsee lähes kaikkea liiketoimintaa, raaka-aineita ja rahoitusmarkkinoita, käytännössä määräävät myös harjoitettavan politiikan. Hallitsemalla median ne voivat käytännössä myös nostaa esille omat ehdokkaansa.
Noista yksityiskohdista voisi kirjoittaa perusteellisemminkin, mutta se ei lienen tarpeen, jokainen normaali älyllä varustettu ihminen tajuaaa ne pääosin itsekin. Olennaista on se, että globaali kapitalismi johtaa lopulta samankaltaiseen tilanteeseen kuin sosialistinen diktatuuri, tilanteeseen jossa yritystoiminta muodostuu valtavista, maailmanlaajuisista yhtiöistä ja jossa raaka-aineet, tuotanto, tukku- ja vähittäiskauppa, siis tuotannon välineet sekä rahoitusmarkkinat ovat pienen eliitin hallussa, saman eliitin johtaessa myös politiikkaa ja jossa vapaa markkinatalous ei toimi. Tämä on lopputulos niin globaalissa kapitalismisa kuin sosialistisessa diktatuurissakin, jos jompikumpi järjestelmä pääsee päämääräänsä.
Ehkä se voidaa vielä estää, mutta tämä vaatii valtioiden itsenäisyyden palauttamista ja sitä kautta myös demokratian eli kansanvallan elvyttämistä.
Sosialistisessa diktatuurissa tuotannon välineet, siis raaka-aineet, tuotantolaitokset, tukku- ja vähittäiskauppa ovat yleensä suurelta osin tai kokonaan pienen eliitin hallinnassa, saman eliitin joka hallitsee politiikkaa.
Globaalikapitalismissa yritysten koko kasvaa ja määrät vähenevät niin, että lopulta samat tahot hallitsevat sekä pääomamarkkinoita että suurinta osaa yritystoiminnasta ja raaka-aineista. Kilpailu kuolee vähitellen, kun melkein kaikki toiminta palvelualaa myöden siirtyy kansainvälisten suuryritysten hallintaan, jotka estävät uusien, pienten kilpailijoiden markkinoille tulon kalliiden sertifiointien ja pääomamarkkinoiden sekä median hallinnan avulla.
Koska avoimessa, globaalissa maailmassa valtioiden poliittisilla päättäjillä ei ole työkaluja itsenäisen talouspolitiikan tekemiselle, ne joutuvat kilpailemaan pääomista. Tätä kautta sama eliitti, joka lopulta hallitsee lähes kaikkea liiketoimintaa, raaka-aineita ja rahoitusmarkkinoita, käytännössä määräävät myös harjoitettavan politiikan. Hallitsemalla median ne voivat käytännössä myös nostaa esille omat ehdokkaansa.
Noista yksityiskohdista voisi kirjoittaa perusteellisemminkin, mutta se ei lienen tarpeen, jokainen normaali älyllä varustettu ihminen tajuaaa ne pääosin itsekin. Olennaista on se, että globaali kapitalismi johtaa lopulta samankaltaiseen tilanteeseen kuin sosialistinen diktatuuri, tilanteeseen jossa yritystoiminta muodostuu valtavista, maailmanlaajuisista yhtiöistä ja jossa raaka-aineet, tuotanto, tukku- ja vähittäiskauppa, siis tuotannon välineet sekä rahoitusmarkkinat ovat pienen eliitin hallussa, saman eliitin johtaessa myös politiikkaa ja jossa vapaa markkinatalous ei toimi. Tämä on lopputulos niin globaalissa kapitalismisa kuin sosialistisessa diktatuurissakin, jos jompikumpi järjestelmä pääsee päämääräänsä.
Ehkä se voidaa vielä estää, mutta tämä vaatii valtioiden itsenäisyyden palauttamista ja sitä kautta myös demokratian eli kansanvallan elvyttämistä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuo on valitettava tosiasia. Nyt katsomme sivusta, kun maailma luisuu samanlaiseen tilaan, mihin kommunistinen neuvostoliitto pyrki, onneksi sillä kertaa epäonnistuen. Eikä mitään ole tehtävissä?
Mutta onneksi noissa vaihtoehdoissa globaali talous lienee parempi vaihtoehto. Sillä jos kansat valitsevat itsenäisesti omat hallintonsa, silloin politiikalla joko autetaan tai rajoitetaan tiettyjä talousasioita.
Valtiollinen diktatuuri on aina pahasta, sillä yleensä hallinto suojelee itseään kansalaisiltaan. Eikä siinä auta talousjärjestelmä, sillä esim. USA on lakien kautta tehnyt kansalaisistaan ö-luokkaan kuuluvia.
Maailman ja kansojen kehitys vaatii suurentumista, ellei toisin sovita. Jos ihmiskunnan halutaan lähtevän avaruuteen ja rakentavan samalla maapalloa paremmaksi paikaksi asua, niin silloin tarvitaan jättiyhtiöitä toteuttamaan sitä kehitystä. Jos globaalisti syntyy päätös kestävästä kehityksestä luonnon ehdoilla, tilanne on toinen.
On kuitenkin huomioitava se tosi asia, että ihminen on aina lähtenyt kohti tuntematonta - ja jatkossa se vaatii muutakin kuin purjelaivan.
http://finnomania.blogspot.com/
Linkki on omani ja jos joku jaksaa lukea pelkkää tekstiä, niin olkaa hyvä. Piirrettyjä tai hauskoja valokuvia sieltä ei löydy.
Avaaja on oikeassa. Globaali talous johtaa markkinatalouden kukistumiseen ja taloudellisen eliitin diktatuuriin. Kun siihen on menty, mitään ei enään "päätetä" yhdessä demokratian kautta, koska myös toimiva demokratia kuolee.
Valtiollinen diktatuuri on pahasta, mutta valtiolliset demokratiat hyvästä. Globaalia demokratiaa ei tule koskaan olemaan. Avaajan kuvaama tulevaisuus kolkuttaa ovella.
Kukin tulee autuaaksi uskollaan!
Mutta minne sinä haluaisit maailman menevän. Pieniin itsenäisiin valtioihin, joissa elämä on auvoista ja ihanaa. Kaupankäynti on rajoitetusti mahdollista rajanaapureiden kanssa, mutta ehdollisesti.
Eikö tämä laita pisteen kaikelle kehitykselle?
Globaali demokratia on utopiaa, mutta demokratiat kautta maailman vievät maailmaa eteenpäin. Samaa tekee globaali talous. Ilman globaalia taloutta suomessakin poltettaisiin vielä tervaa ja pyydystettäisiin riistalintuja hengen pitimiksi.
Vaihtoehtoinen elämä on jokaiselle mahdollista vaikkapa Kainuussa - siellä on tilaa elää keräilytaloudessa ja kokeilla miltä se tuntuu.
Uskosi vapaiden markkinoiden autuaaksi tekemiseen ja toimivuuteen on vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa. Se ei ole toiminut koskaan missään, vaan on johtanut aina markkinatalouden tukahtumiseen. Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä.
"Mutta minne sinä haluaisit maailman menevän. Pieniin itsenäisiin valtioihin, joissa elämä on auvoista ja ihanaa. Kaupankäynti on rajoitetusti mahdollista rajanaapureiden kanssa, mutta ehdollisesti."
Tuon tyyppinen järjestelmä on ollut maailmassa tähän astisista toimivin ja sitä noudatettiin USA:ssta Suomeen vuosikymmeniä, kunnes oli kulunut tarpeeksi aikaa 30 -luvun lamasta ja talouspolitiikassa taannuttiin takaisin 20 -luvulle, tekemään samoja virheitä, joiden seuraukset on käsillä, suurlama on tulossa.
"Globaali demokratia on utopiaa, mutta demokratiat kautta maailman vievät maailmaa eteenpäin. Samaa tekee globaali talous."
Demokratiat kautta maailman vievät maailmaa eteenpäin, siinä olet oikeassa. Samoin demokraattisten valtioiden taloudet, globaali talous on utopiaa samoin kuin globaali demokratiakin.
"Ilman globaalia taloutta suomessakin poltettaisiin vielä tervaa ja pyydystettäisiin riistalintuja hengen pitimiksi."
Täyttä potaskaa. Sekä USA:n, Suomen kuin koko läntisten teollisuusmaiden parasta kasvun, kehityksen ja työllisyyden aikaa ovat olleet 50-80 -luku, jolloin ei oltu vielä taannuttu 20 -luvun vapaan maailmankaupan oppeihin. Kun maailma oli pilkottu itsenäisiin valtiohin, joilla oli mahdollisuus harjoittaa riittävän itsenäistä talouspolitiikkaa, ei päässyt syntymään dominoivia, maailmanlaajuisia keskittymiä, jotka tukahduttavat aidon kilpailun ja markkinatalouden.
Sanopa sinä vuorostasi, miten estetään avoimessa, globaalissa taloudessa pääomien, rahamarkkinoiden, raaka-aineiden omistuksen ja tuotannon keskittyminen harvojen suuryritysten käsiin, joka johtaa markkinamekanismien halvaantumiseen. Isot syövät kilpailijat sisäänsä ja estävät uuden kilpailun syntymisen esim. vaikuttamalla politiikan kautta kalliiden sertifiointien muodossa niin ettei kilpailevaa, pientä yritystoimintaa pääse syntymään ja isojen kilpailijoiden synty estyy sillä, että myös rahamarkkinat ovat samojen suuryritysten hallussa, jotka hallitsevat raaka-aine ja tuotanto- sekä jakeluteiden markkinat.
tämä kyseenalainen kehitys globaalissa taloudessa.
Valtion diktatuuri ja globaalin talouden diktatuuri ovat yhtä vahingollisia demokratialle. Vain harvassa Euroopankaan maassa vallitsee enää todellinen demokratia, kaikki näyttää olevan kaupan.
Kansallisvaltioiden palauttaminen Eurooppaan olisi onnellisinta useimpien maiden ihmisille; palaaminen ei ole helppoa, mutta mahdollista, jos asiaa aletaan tarmokkaasti ajamaan. Voisi aloittaa vaikkapa globaalin talouden lobbareiden puheiden kyseenalaistamisesta.
Pelottavin seuraus nykyisestä "kehityksestä" on maailmansota.
Vain tulevaisuutta rakennetaan nyt. Ja historiasta kannattaa ottaa oppia - oikealla tavalla, vääristelemättä totuutta ja tapahtuneita.
En kopioi tähän tekstiäsi, vaikka siten olisi helpompaa kumota väitteitäsi.....
Yhdysvallat oli jo 1900-luvulle tullessa yksi maailman rikkaimmista valtioista. Valtaosa rikkaudesta syntyi siirtolaisuuden aiheuttamasta kysynnästä ja raaka-aineiden sekä tuotteiden pääsystä maan markkinoille - siis niiden 50 liittoutuneen valtion markkinoille joista yhdysvallat koostuu ja myöhemmin myös koko maailmaan.
Venäjä ajautui samaan aikaan siihen minkä me jo nykyisin hyvin tiedämme - maa on saastunut joka notkoa myöten ja....niin, mitäpä siitä sen enempää. Ja olihan sosialismikin globaaliin tavaranvaihtoon perustuvaa.
Suomi rikastui käsittääkseni sodan jälkeisellä teollistumisella ja sotakorvausten kautta uusitun tuotantokoneiston nykyaikaistumisella. Tuskin lienee tarpeellista mainita, miten tärkeä osa Neuvostoliiton kanssa käydyllä kaupalla oli suomen talouden kehitykselle ja hyvinvointivaltion kasvulle?
Ja aiheuttiko NL:n kaupan romahtaminen suomelle jotain ja mikä meidät pelasti vaipumasta talouskoomaan?
Tuo viimeinen kappaleesi onkin hyvin mielenkiintoinen ja haastava, sillä juuri noita vastaan on suunnattu erilaisia kartelli- ja sisäpiirikauppoja koskevia lakeja. Ja onhan noita nähty käytännössä jo toteutetun, esim. EU antoi Microsoftille suuret sakot toiminnastaan.
Microsoft on muutenkin hyvä esimerkki globaalista toiminnasta, tai google. Ne toimivat maailmanlaajuisesti ja sopeutuvat erilaisiin kulttuureihin, mutta paikallisten lakien mukaisesti. Ne tuovat kehitystä koko alalle ja antavat siinä sivussa paljon mahdollisuuksia muille ohjelmistoyrityksille, myös suomessa. Ne innovoivat yrittäjiä kautta maailman ja rikastuttavat oivaltavia ja innokkaita ihmisiä.
Vastaavasti voisi verrata suomen terveydenhuollon haparointia kehittää potilastietojärjestelmiä - edes sen verran, että ne kommunikoisivat keskenään. Se tuntuu olevan mahdotonta. MS:lle se ei lienisi ongelma - edes maailman laajuisesti. Olisko siitä jotain hyvää ihmisille? Ehkä.
Suuruudella on myös riesansa, eikä suuruus ole takuu siitä, etteikö yritys ajautuisi konkurssiin - riittääkö esim. GM esimerkiksi, tai IBM joka oli suurin ja kaunein it-alan yritys vielä 20 vuotta sitten, mutta ei enää.
Miten oliskaan käynyt Nokian jos emme olisi saaneet vietyä puhelimia maailmalle? Montako ihmistä Nokia työllistikään suomessa? Tai moniko suomalainen tienasi muutaman miljoonan nokian osakkeilla?
Mitä isompi yritys - sitä isompia panoksia kehitykseen. Ei kansalliset resurssit ole riittäviä kehityksen eteenpäin viemiseen.
Suomessa oli 70-luvulla rohkeita ja ennakkoluulottomia poliitikkoja, joilla oli vahva visio suunnitelmataloudesta. Perustettiin mm. Finvalco (tai vast) tekemään telkkareita. Huoaah, onneksi se päättyi nopeasti. Politiikko ja talouselämä samassa lauseessa aiheuttaa kaaosta ja tuhoa.
"En kopioi tähän tekstiäsi, vaikka siten olisi helpompaa kumota väitteitäsi....."
Väitteitäni ei voi kumota, ne perustuvat havaittuihin tosiasioihin, ei utopistisiin teorioihin tai jo kokemuksen kautta virheellisiksi osoittautuneihin näkemyksiin.
Luin kirjoituksesi. Siinä ei ollut mitään, mikä tukisi globaalin, vapaan maailmantalouden kannattamista.
Alapa antaa nyt konkretiaa. Miten estetään keskittyminen niin suuriin yksiköihin ja globaaleihin yrityksiin, että kilpailu tukahtuu? Kartelli-, sisäpiirikauppa- ja monopolitorjuntalait ovat pientä näpertelyä, eivätkä ole pystyneet tai pysty estämään keskittymiskehitystä, yksittäiset esimerkit ovat vain poikkeuksia.
Kun esität yrityksiä, jotka ovat kaatuneet viimeisen 20 vuoden aikana tai menestyneet ja kasvaneet valtavasti, tuot vain esille murrosvaiheen tapahtumia kohden tilaa, jossa globaalin talouden suuret toimijat nielevät sisälle tai kukistavat kilpailijoita, mentäessä kohti markkinatalouden kuolemaa.
Konkretiaa, konkretiaa. Miten estetään täysin vapaassa maailmankaupassa markkinatalouden kuolema.
Miten markkinatalous toimii, jos markkinoita hallitsee vaikkapa kaksi suuryritystä? Tietenkin niin, että ne kilpailevat markkinoista. Entä sitten, kun toinen häviää ennen pitkää kilpailun ja jäljelle jää yksi.
Tiedätkö, mistä näkee, ettei kilpailu toimi? Kun yrityksen katteet alkavat toimialalla nousta samaan aikaan, kun se hallitsee markkinoista suurinta osaa.
Kun ollaan tilanteessa, jossa melkein kaikki markkinat ovat muutamien suurten hallussa, jotka takovat kymmenien prosenttien katteita, niin silloin kuluttaja on se, joka häviää. Kilpailu ei ole polkemassa hintoja. Miksei tule uutta kilpailua? Koska samainen jätti omistaa oman alan raaka-ainemerkkinat sekä ostaa esim. uusimmat keksinnöt ja lisensioi/patentoi ne.
Toimiva markkinatalous edellyttää aina riittävän monia tarjoajia ja sen tunnistaa siitä, että kilpailu pitää liiketoiminnan katteet ja tuloksen pieninä. Kun markkinoilla alkaa olla isoja yrityksiä, jotka hallitsevat markkinoita ja katteet ovat huimat, ei kuluttajalle etua tuovia markkinavoimia enää ole olemassa.
"Mitä isompi yritys - sitä isompia panoksia kehitykseen. Ei kansalliset resurssit ole riittäviä kehityksen eteenpäin viemiseen."
Kuulostaa sosialismilta. Mitä isompi yritys, sitä vähemmän kilpailua. Sekö sitten on hienoa, että toimialaa hallitsee yksi suuri yhtiö koko maailmassa. Miten sitten toimii markkinatalous, kilpailu?
Eikä utopia ole niiden joukossa, sen huomaa lukiessani tekstejäni. En luo utopioita, enkä kailota niitä "ainoana oikeana tapana pelastua".
Se olisi tavallaan sitä populismia, jota vastaan kirjoitan, samalla tuoden näkemystä tavalliselle ihmiselle siitä, miten järjestelmät toimivat.
Tekstejä lukiessani huomasit varmaan sen seikan, että kritisoin rajusti uusliberaalia talouspolitiikkaa vastaan. Varsinkin, jos sitä harjoittava maa sekaantuu kaikkeen ja kaikkialla.
Jos markkinatalous kuolee, niin eikö siinä tapauksessa kuole maailmanlaajuinen yrityskin? Ei kukaan pure omaa jalkaansa poikki - onko siinä konkretiaa?
Ja onko joku yritys niin suuri, että kannat huolta sen aiheuttamista ongelmista?
Kansainväliset suuryritykset ovat pörssiyhtiöitä ja niiden toimintaa ohjaavat mm. eettiset ohjeet ja toimintamallit. Kuinka eettisiä ne ovat käytännössä, riippuu omistajien aktiivisuudesta ja markkinoiden vastaanotosta.
Utopiaa sanan varsinaisessa merkityksessä olisi pienet kansallisvaltiot, joissa tuotettaisiin itse kaikki tarvittava. Sellainen mukava ja mielenkiintoinen kokeilu oli suomalaisilla kanadassa 1900-luvun alkupuolella. Sen nimi oli Sointula, harmooninen ja tasapainoinen yhteisö.
Miten ajatusmalliisi päädytään?
Kaikesta voi esittää loputtomiin asti erilaisia malleja ja samalla peräänkuuluttaa sitä yhtä ja ainoaa - entä jos.
Markkinoilla on aina tilaa uusille yrittäjille. Tarvitaan vain innovaatiota ja hieman parempi tuote. Edes hintapolitiikka ei estä kilpailua, kuluttajilla on outo taipumus ostaa se tuote joka kiinnostaa - hinnasta riippumatta.
Microsoft on hyvä esimerkki siitä, ettei koko suojele yritystä. Microsoftin varjossa kasvaneet yritykset alkavat olla niin suuria, että ne voivat panostaa tuotekehitykseen ja tuoda markkinoille jotain muuta ja parempaa kuin MS Vistan.
Analyytikot USA:ssa varoittivat jo 10 vuotta sitten antamasta liikaa painoarvoa MS:n osakkeille, sillä he tietävät markkinoiden taipumuksen hakea uutta ja parempaa.
"Jos markkinatalous kuolee, niin eikö siinä tapauksessa kuole maailmanlaajuinen yrityskin? Ei kukaan pure omaa jalkaansa poikki - onko siinä konkretiaa?"
Yksikään yritys ei pyri huolehtimaan siitä, että kilpailun edellytykset säilyvät, vaan kukistamaan kilpailijansa, kaikin mahdollisin keinoin. Miksi maailmanlaajuinen yritys kuolisi, jos kilpailu häviää eli markkinatalous ei toimi. Tuolloin yritys voi vain monopoliasemansa turvin ottaa suuret voitot, kuluttajien tappioksi. Pitkässä juoksussa toki tämä johtaa lamaan, koska pääomat keskittyvät ja ostovoimaa ei tule tarpeeksi kuluttajille, mutta näin pitkälle yritykset eivät ole koskaan ajatelleet, sen vuoksihan lamat tulee, koska yritykset eivät ota vastuuta kansan- maailmantalouden toiminnasta. Eikä se ole niiden tehtäväkään.
"Ja onko joku yritys niin suuri, että kannat huolta sen aiheuttamista ongelmista?"
Ollaan siirtymävaiheessa, mutta keskittyminen on jo johtamassa/johtanut joillakin aloilla kilpailun kuolemiseen. Sen jälkeen globaalin suuryrityksen katteita voidaan nostaa rajusti, mikä onkin merkki kilpailun puuttumisesta.
"Kansainväliset suuryritykset ovat pörssiyhtiöitä ja niiden toimintaa ohjaavat mm. eettiset ohjeet ja toimintamallit. Kuinka eettisiä ne ovat käytännössä, riippuu omistajien aktiivisuudesta ja markkinoiden vastaanotosta."
Tuo on samanlaista utopiaa kuin sosialismissa oli, uskoa ihmisen hyvyyteen yrityksen toiminnan ohjauksessa. Yritysten eettiset ohjeet ovat vain propagandaa kuluttajille, yksi keino edistää myyntiä. Todellisuudesa yritykset harjoittavat etiikkaa vain silloin, jos siitä on hyötyä bisnekselle. Ainut tavoite yrityksellä on voiton maksimointi ja globaalissa maailmassa se tapahtuu parhaiten syömällä ja kukistamalla kilpailijat, minkä jälkeen katteet ja voitto voidaan parhaiten maksimoida.
"Utopiaa sanan varsinaisessa merkityksessä olisi pienet kansallisvaltiot, joissa tuotettaisiin itse kaikki tarvittava. Sellainen mukava ja mielenkiintoinen kokeilu oli suomalaisilla kanadassa 1900-luvun alkupuolella. Sen nimi oli Sointula, harmooninen ja tasapainoinen yhteisö."
Tuo oli utopiaa, samoin kuin kuvitelma globaalista, toimivasta markkinataloudesta, mistä ei ole mitään näyttöä. Sen sijaan pääomien ja yritystoiminnan keskittymisestä ja sitä seuraavasta kilpailun tyrehtymisestä ja lamasta on näyttöä, kun yritetään viritellä globaalia maailmantaloutta. Sen toiminnasta ei ole mitään todisteita, mutta toimimattomuudesta on.
Alapa nyt esitellä keinoja, jolla yritysten kasvulle ja keskittymiselle niin, että ne hallitsevat markkinoita vailla kunnollista kilpailua, laitetaan esteet.
"Markkinoilla on aina tilaa uusille yrittäjille. Tarvitaan vain innovaatiota ja hieman parempi tuote."
Olet väärässä. Kun globaalit suuryritykset hallitsevat markkinoita, ei kilpailua pääse syntymään, koska ne lobbaavat esim. sellaisia direktiivejä ja sertifikaatteja, joiden hankkiminen on kallista ja vaikeaa, mutta pakollista/välttämätöntä voidakseen myydä ja valmistaa tuotetta/palvelua. Lisäksi, kun samat tahot hallitsevat suuryrityksiä ja rahoitusmarkkinoita, ei uusille kilpailijoille tule rahoitusta. Jos joku paja kehittää paremman tuotteen, globaaalissa suuryritysten hallitsemassa maailmassa isot ostaa sen pois, tekevät pikaisesti vastaavan omilla patenteillaan tai estävät menestyksen ylivoimaisella mainonnalla.
Sitä mukaa, mitä pidemmälle maailmankauppa muuttuu vapaaksi ja globaaliksi, sitä suuremmiksi yritykset kasvavat. Tämä on fakta, jonka jokainen voi tarkistaa ja se on nähtävissä. Yhä useampi kansainvälinen jättiyritys hallitsee markkinoita ilman kilpailua ja voi saada sen vuoksi hirmuisia katteita. Jos olisit seurannut maailman taloutta, tietäisit tämän.
Jos tuntisit markkinamekanismien toimintaa, niin tietäisit jo historiasta, että säätelemätön ja ohjailematon markkinatalous kukistaa markkinatalouden, johtaa monopoleihin, joita lopulta pidetään yllä monilonkeroisella vallalla, kytkökset ulottuvat rahoitukseen, politiikkaan, median hallintaan jne.
Äärilikkeen aivopesemää liibalaabaa. Jos pitkälle "sievennetään" asioita, voidaan kysyä onko loppumetreillä kuka, joku ja missä?
Aina on, kunhan tarpeeksi karsitaan...
Olympialaisetkin perustuvat tähän, paras voittakoon ja finaaliin pääsevät vain vahvimmat, nopeimmat ja fiksuimmat.
Pitäisikö hallitusten rajoittaa urheilijoita ja heidän suorituksiaan - jos kyllä, niin miksi?
Ihmisillä joilla on suuria pelkotiloja ja harhoja, on usein myös suureellisia kuvitelmia salaliitoista ja ihmisyyttä uhkaavista teorioista.
Kukaan ei viritä globaalia maailmantaloutta - vain kaupan esteitä puretaan ja helpotetaan yritystoimintaa laajemmassa mittakaavassa.
Jos joku ostaa kaikki terästehtaat ja kaivokset, niin mitä sitten - eikö sana "kansallistaminen" tuo uskottavuutta liian suurten yritysten toiminnan rajoittamiseen?
Jaa niin, mielestäsi yritykset ovat jo silloin ostaneet hallitukset, virkamiehet ja asiakkaat, kaiken.
Usko jo hyvä ihminen, ettei nykyisen laman takana ole salaliitto tai suuryrityksen monopoli.
Ja tuosta pääomasta joka näyttää olevan se suuri saatana. Moniko yritys ja idea on kasvanut maailmanlaajuiseksi sen takia, että joku pääomasijoittaja on siihen sijoittanut?
Ja vielä. Kaikella on luonnolliset rajansa ja yksikään, mikään, kukaan maailmassa ei vielä ole saavuttanut globaalia maailmanvaltaa - paitsi bakteerit.