Ahtopaine

kyllähä tuo kansi pitää virtaava olla,mulla vain omassa sattui olemaan aika hyvä tuokin.seuraavaksi tulee tuo virtaavampi moniventtiilikansi.onhan tuo nytkin hieman ylävireinen käyttöautoksi.kyllähän pienellä ahtimellä alavääntöä saadaan,muttei pelaa isoilla kierroksilla.kaikki tulee olemaan mitä koneelta hakee,hakeeko tehoa vai vääntöä.ei rasitu voimansiirto kuin on vähän ylävireinen.

turboarska kirjoitti:

kyllähä tuo kansi pitää virtaava olla,mulla vain omassa sattui olemaan aika hyvä tuokin.seuraavaksi tulee tuo virtaavampi moniventtiilikansi.onhan tuo nytkin hieman ylävireinen käyttöautoksi.kyllähän pienellä ahtimellä alavääntöä saadaan,muttei pelaa isoilla kierroksilla.kaikki tulee olemaan mitä koneelta hakee,hakeeko tehoa vai vääntöä.ei rasitu voimansiirto kuin on vähän ylävireinen.

Lue lisää

Joo kyllähän se niin on että koko paketti pitää sovittaa toisiinsa, ja juurikin niin kuin minkälaiseksi moottorin haluaa.

Itselläni on hyvin virtaava kansi, mutta liian pieni turbo, ahtopaineet nousee todella alhaalta ja vääntö on muikea mutta yli baarin paineilla ei jaksa vetää voimalla kuin tuonne 5000rpm asti. Kun taas puolella baarilla menee rajoittimelle asti hyytymättä. Eli ensikesäksi isompaa puhallinta.. Ja samalla lisää niitä hurjia ahtopaineita.. ;)

Ahti kirjoitti:

Joo kyllähän se niin on että koko paketti pitää sovittaa toisiinsa, ja juurikin niin kuin minkälaiseksi moottorin haluaa.

Itselläni on hyvin virtaava kansi, mutta liian pieni turbo, ahtopaineet nousee todella alhaalta ja vääntö on muikea mutta yli baarin paineilla ei jaksa vetää voimalla kuin tuonne 5000rpm asti. Kun taas puolella baarilla menee rajoittimelle asti hyytymättä. Eli ensikesäksi isompaa puhallinta.. Ja samalla lisää niitä hurjia ahtopaineita.. ;)

Lue lisää

sitte voidaan vaikka ajaa kilpaa vähäsen!
mersuhan on kuitenki johtotähti.

diesel kirjoitti:

sitte voidaan vaikka ajaa kilpaa vähäsen!
mersuhan on kuitenki johtotähti.

Joo kyllähän sitä vois pienen "leikkimielisen" skaban ottaa! Eli suomeks kattoa paljonko mä jään.. ;)

diesel kirjoitti:

sitte voidaan vaikka ajaa kilpaa vähäsen!
mersuhan on kuitenki johtotähti.

Ja sitten kun halutaan ehtiä, vaihdetaan vanhaan Hiaceen.

""pienen ahtimen sakkaavan imusiiven kuumentama ilma""

??

Tapio Turbulenssi kirjoitti:

""pienen ahtimen sakkaavan imusiiven kuumentama ilma""

??

Itseasiassa tuohan on sinänsä tyhmästi kirjoitettu, että ilmahan lämpenee aina ahdettaessa, eikä suinkaan vain "sakkaavan" imusiiven johdosta.

Tuolla sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään, ja ylikierroksilla pyörivä kompressorisiipi ei enää toimi niinkuin sen pitäisi. Enpä sitä sen kummemmin viitsi/ehdi alkaa selventämään. Googlettamalla varmasti löytyy turboaiheisilta sivustoilta lisää aiheesta.

Ahti kirjoitti:

Itseasiassa tuohan on sinänsä tyhmästi kirjoitettu, että ilmahan lämpenee aina ahdettaessa, eikä suinkaan vain "sakkaavan" imusiiven johdosta.

Tuolla sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään, ja ylikierroksilla pyörivä kompressorisiipi ei enää toimi niinkuin sen pitäisi. Enpä sitä sen kummemmin viitsi/ehdi alkaa selventämään. Googlettamalla varmasti löytyy turboaiheisilta sivustoilta lisää aiheesta.

Lue lisää

""sakkaavan" imusiiven johdosta" ...
"sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään"
"viitsi/ehdi alkaa selventämään...Googlettamalla varmasti löytyy"

Jep jep.

Luulin, että sakkaaminen tarkoittaa sitä, että siiven kohtauskulma kasvaa niin suureksi, että virtaus irtoaa siitä turbulenttiseksi...
:)

Tapio Turbulenssi kirjoitti:

""sakkaavan" imusiiven johdosta" ...
"sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään"
"viitsi/ehdi alkaa selventämään...Googlettamalla varmasti löytyy"

Jep jep.

Luulin, että sakkaaminen tarkoittaa sitä, että siiven kohtauskulma kasvaa niin suureksi, että virtaus irtoaa siitä turbulenttiseksi...
:)

Lue lisää

No sitähän siellä nimenomaan tapahtuu.

Ahti kirjoitti:

No sitähän siellä nimenomaan tapahtuu.

.. kohtauskulma pysyy vakiona, ellei käytetä säätyvää johdesiivistöä....?

Tapio Turbulenssi kirjoitti:

.. kohtauskulma pysyy vakiona, ellei käytetä säätyvää johdesiivistöä....?

hybridi turbo se olla pitää,joka autossa mitkä tiellä liikkuu niin se vaan on.

Tapio Turbulenssi kirjoitti:

.. kohtauskulma pysyy vakiona, ellei käytetä säätyvää johdesiivistöä....?

Kyllähän se samana pysyy. Kuitenkin on kyse samasta ilmiöstä, mitä käsittääkseni yleisesti käsitetään sakkaamisena mm. ilmailu tai veneilypuolella. Eli siiven pyörintänopus on liian kova sen kulmaan ja ilman virtausnopeuteen nähden. Aiheuttaen näinollen turbulenssia.

joo kirjoitti:

hybridi turbo se olla pitää,joka autossa mitkä tiellä liikkuu niin se vaan on.

Ja mitenkähän se vaikuttaa tuohon siiven kulmaan oli turbo hybridi tai ei??

Ahti kirjoitti:

Kyllähän se samana pysyy. Kuitenkin on kyse samasta ilmiöstä, mitä käsittääkseni yleisesti käsitetään sakkaamisena mm. ilmailu tai veneilypuolella. Eli siiven pyörintänopus on liian kova sen kulmaan ja ilman virtausnopeuteen nähden. Aiheuttaen näinollen turbulenssia.

Lue lisää

Veneissä, lentoveneitä lukuunottamatta, keskitytään pääasiassa hydrodynamiikkaan ja siellä törmäämme kavitaatioksi nimitettyyn ilmiöön. Tämä pumpuistakin tuttua ja perin kiusallista ilmiötä en ole tavannut ahtimissa enkä turbiineissa... kaasuilla. Siiven sakkaus on riippuvainen yksinomaan kohtauskulmasta, ei esimerkiksi virtausnopeudesta. Tämä on aerodynamiikan eräs perussääntöjä. Täsmennettäköön, että puhutaan aerodynaamisesta sakkauksesta, ei nk g-sakkauksesta, joka on asia erikseen.

Tapio Turbulenssi kirjoitti:

Veneissä, lentoveneitä lukuunottamatta, keskitytään pääasiassa hydrodynamiikkaan ja siellä törmäämme kavitaatioksi nimitettyyn ilmiöön. Tämä pumpuistakin tuttua ja perin kiusallista ilmiötä en ole tavannut ahtimissa enkä turbiineissa... kaasuilla. Siiven sakkaus on riippuvainen yksinomaan kohtauskulmasta, ei esimerkiksi virtausnopeudesta. Tämä on aerodynamiikan eräs perussääntöjä. Täsmennettäköön, että puhutaan aerodynaamisesta sakkauksesta, ei nk g-sakkauksesta, joka on asia erikseen.

Lue lisää

No tuon takia lisäsin tekstiin sanan "käsittääkseni". Itse kun en harrasta veneilyä enkä ilmailua, kaikki tietoni niistä on ns. isojen poikien puhetta, joten... ;) Joo kavitaatiohan tuo oikea sana olikin. Seison korjattuna.

Minkäs niminen ilmiö tuo sitten on, kun siiven pyörintänopeus on niin suuri, että sen hyötysuhde huononee merkittävästi, aiheuttaen turbulenssia??

Turbopiireissä tätäkin kutsutaan sakkaamiseksi, ilmeisesti virheellisesti..

Ahti kirjoitti:

No tuon takia lisäsin tekstiin sanan "käsittääkseni". Itse kun en harrasta veneilyä enkä ilmailua, kaikki tietoni niistä on ns. isojen poikien puhetta, joten... ;) Joo kavitaatiohan tuo oikea sana olikin. Seison korjattuna.

Minkäs niminen ilmiö tuo sitten on, kun siiven pyörintänopeus on niin suuri, että sen hyötysuhde huononee merkittävästi, aiheuttaen turbulenssia??

Turbopiireissä tätäkin kutsutaan sakkaamiseksi, ilmeisesti virheellisesti..

Lue lisää

Tässä viestiketjussa on ilmeisesti haettu ilmiöta, jossa kompressorista kuuluu voimakkaita paukahduksia. Ilmiö tosiaankin vastaa esimerkiksi lentokoneen siiven sakkausta. Englanniksi ilmiö on "surge t. compressor stall" ja saksaksi "Pumpen"; suomeksi ei taida olla virallista termiä mutta hyvin usein puhutaan ahtimen pumppauksesta. Kompressorikartalla tämä raja on käyttöalueen vasemmalla puolella kun läpimenevä ilmavirta on liian pieni kompressorin painesuhteeseen nähden.

Kompressorikartalla käyttöalueeen oikeana rajana on tilanne jolloin ahdin menee "tukkoon" (engl. choke). Tällöin ilman virtausnopeus kompressorin imuaukossa on sama kuin äänennopeus.

Kun ilmaa puristetaan kasaan, se lämpenee fysiikan lakien mukaisesti. Teoreettisessa tilanteessa kun kompressorin hyötysuhde on 100% nousu noudattaa yleistä kaasulakia pV=nRT ja sitten kun kompressorin hyötysuhde on pienempi on lämmönousu vähän suurempaa...

Nimimerkillä teen näitä juttuja työkseni.

KHN kirjoitti:

Tässä viestiketjussa on ilmeisesti haettu ilmiöta, jossa kompressorista kuuluu voimakkaita paukahduksia. Ilmiö tosiaankin vastaa esimerkiksi lentokoneen siiven sakkausta. Englanniksi ilmiö on "surge t. compressor stall" ja saksaksi "Pumpen"; suomeksi ei taida olla virallista termiä mutta hyvin usein puhutaan ahtimen pumppauksesta. Kompressorikartalla tämä raja on käyttöalueen vasemmalla puolella kun läpimenevä ilmavirta on liian pieni kompressorin painesuhteeseen nähden.

Kompressorikartalla käyttöalueeen oikeana rajana on tilanne jolloin ahdin menee "tukkoon" (engl. choke). Tällöin ilman virtausnopeus kompressorin imuaukossa on sama kuin äänennopeus.

Kun ilmaa puristetaan kasaan, se lämpenee fysiikan lakien mukaisesti. Teoreettisessa tilanteessa kun kompressorin hyötysuhde on 100% nousu noudattaa yleistä kaasulakia pV=nRT ja sitten kun kompressorin hyötysuhde on pienempi on lämmönousu vähän suurempaa...

Nimimerkillä teen näitä juttuja työkseni.

Lue lisää

Kiitän selvennyksestä.

KHN kirjoitti:

Tässä viestiketjussa on ilmeisesti haettu ilmiöta, jossa kompressorista kuuluu voimakkaita paukahduksia. Ilmiö tosiaankin vastaa esimerkiksi lentokoneen siiven sakkausta. Englanniksi ilmiö on "surge t. compressor stall" ja saksaksi "Pumpen"; suomeksi ei taida olla virallista termiä mutta hyvin usein puhutaan ahtimen pumppauksesta. Kompressorikartalla tämä raja on käyttöalueen vasemmalla puolella kun läpimenevä ilmavirta on liian pieni kompressorin painesuhteeseen nähden.

Kompressorikartalla käyttöalueeen oikeana rajana on tilanne jolloin ahdin menee "tukkoon" (engl. choke). Tällöin ilman virtausnopeus kompressorin imuaukossa on sama kuin äänennopeus.

Kun ilmaa puristetaan kasaan, se lämpenee fysiikan lakien mukaisesti. Teoreettisessa tilanteessa kun kompressorin hyötysuhde on 100% nousu noudattaa yleistä kaasulakia pV=nRT ja sitten kun kompressorin hyötysuhde on pienempi on lämmönousu vähän suurempaa...

Nimimerkillä teen näitä juttuja työkseni.

Lue lisää

Luulin, että "turbo" on yksinkertainen radiaaliahdin joko kiinteillä tai säädettävillä johtosiivillä -pyörivää johdesiivistöä en ole vielä pakokaasuahtimissa tavannut- jonka voimanlähteenä toimii tavallinen radiaaliturbiini...
Ehkäpä kompressorikartalla suunnistuksen sijaan olisi syytä tutkia vähän väljempiä "pumppuja" ja pienempiä paineita...
:)

Mitäs muuten se äänen nopeus olikaan? Ettei olisi ollut n. 20,88 kertaa neliöjuuri delta t:stä.. on teillä aika turbot paukkumassa....

Tapio Turbulenssi kirjoitti:

""sakkaavan" imusiiven johdosta" ...
"sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään"
"viitsi/ehdi alkaa selventämään...Googlettamalla varmasti löytyy"

Jep jep.

Luulin, että sakkaaminen tarkoittaa sitä, että siiven kohtauskulma kasvaa niin suureksi, että virtaus irtoaa siitä turbulenttiseksi...
:)

Lue lisää

Virtaus siivellä voi olla ja useimmin onkin ainakin osalla siivestä (indifferenssipisteen takana) turbulenttista jo ennen sakkausta. Sakkaus on täysin eri asia kuin virtauksen kehittyminen turbulenttiseksi.