Aina kun kuuntelee, tai lukee esim. täältä, kun kehutaan hurjia tehoja, hurjilla ahtopaineilla. Tuo ahtopainen ei minusta kerro yhtään mitään. On ihan eri asia onko 1bar "pienellä turbolla" tai 1bar "isolla turbolla" Eikös se ilmamäärä, mikä koneen läpi saadaan menemään ole enemmän merkityksellistä, kuin tuo kaikkien jumaloima ahtopaine.
Ahtopaine
löpinää
217610
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
moriesta.. puhut poika muuten asiaa,oot tainnu pyöritellä noita föönejä enemmäki.pikku turbo antaa hieman lisää voimaa tasaisesti.isolla turbolla saa kyytiin aasinpotkun.
Siis 1bar on 1bar. Jos imusarjassa on 1bar ylipainetta niin periaatteessa koneeseen menee sama ilmamäärä ihan sama minkäkokoinen ahdin sitä sinne pukkaa. Käytännössä pienen ahtimen ahdas pakopuoli rajoittaa virtausta isoilla kierroksilla. Mutta sisäänmenevää ilmaa ei kovinkaan paljon, jos paineet pysyy kokoajan 1bar. Ja tehoa rajoittaa tietenkin pienen ahtimen sakkaavan imusiiven kuumentama ilma.
Nyt kun kerran aloit puhumaan noista paineista, niin miksi jätit mainitsematta kannen? Kyllähän kannen virtaus on tärkeimpiä koneen toimimiseen vaikuttavia tekijöitä. Sitten kun saadaan kansi virtaamaan, voidaan valita sopiva ahdin, joka katukäytössä on aina kompromissi tehojen ja turbolagin väliltä.
kyllähä tuo kansi pitää virtaava olla,mulla vain omassa sattui olemaan aika hyvä tuokin.seuraavaksi tulee tuo virtaavampi moniventtiilikansi.onhan tuo nytkin hieman ylävireinen käyttöautoksi.kyllähän pienellä ahtimellä alavääntöä saadaan,muttei pelaa isoilla kierroksilla.kaikki tulee olemaan mitä koneelta hakee,hakeeko tehoa vai vääntöä.ei rasitu voimansiirto kuin on vähän ylävireinen.
Joo kyllähän se niin on että koko paketti pitää sovittaa toisiinsa, ja juurikin niin kuin minkälaiseksi moottorin haluaa.
Itselläni on hyvin virtaava kansi, mutta liian pieni turbo, ahtopaineet nousee todella alhaalta ja vääntö on muikea mutta yli baarin paineilla ei jaksa vetää voimalla kuin tuonne 5000rpm asti. Kun taas puolella baarilla menee rajoittimelle asti hyytymättä. Eli ensikesäksi isompaa puhallinta.. Ja samalla lisää niitä hurjia ahtopaineita.. ;)
sitte voidaan vaikka ajaa kilpaa vähäsen!
mersuhan on kuitenki johtotähti.
Joo kyllähän sitä vois pienen "leikkimielisen" skaban ottaa! Eli suomeks kattoa paljonko mä jään.. ;)
Ja sitten kun halutaan ehtiä, vaihdetaan vanhaan Hiaceen.
""pienen ahtimen sakkaavan imusiiven kuumentama ilma""
??
Itseasiassa tuohan on sinänsä tyhmästi kirjoitettu, että ilmahan lämpenee aina ahdettaessa, eikä suinkaan vain "sakkaavan" imusiiven johdosta.
Tuolla sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään, ja ylikierroksilla pyörivä kompressorisiipi ei enää toimi niinkuin sen pitäisi. Enpä sitä sen kummemmin viitsi/ehdi alkaa selventämään. Googlettamalla varmasti löytyy turboaiheisilta sivustoilta lisää aiheesta.
""sakkaavan" imusiiven johdosta" ...
"sakkaamisella tarkoitan sitä, kun ahtimen optimaalinen toiminta-alue ylitetään"
"viitsi/ehdi alkaa selventämään...Googlettamalla varmasti löytyy"
Jep jep.
Luulin, että sakkaaminen tarkoittaa sitä, että siiven kohtauskulma kasvaa niin suureksi, että virtaus irtoaa siitä turbulenttiseksi...
:)
No sitähän siellä nimenomaan tapahtuu.
.. kohtauskulma pysyy vakiona, ellei käytetä säätyvää johdesiivistöä....?
hybridi turbo se olla pitää,joka autossa mitkä tiellä liikkuu niin se vaan on.
Kyllähän se samana pysyy. Kuitenkin on kyse samasta ilmiöstä, mitä käsittääkseni yleisesti käsitetään sakkaamisena mm. ilmailu tai veneilypuolella. Eli siiven pyörintänopus on liian kova sen kulmaan ja ilman virtausnopeuteen nähden. Aiheuttaen näinollen turbulenssia.
Ja mitenkähän se vaikuttaa tuohon siiven kulmaan oli turbo hybridi tai ei??
Veneissä, lentoveneitä lukuunottamatta, keskitytään pääasiassa hydrodynamiikkaan ja siellä törmäämme kavitaatioksi nimitettyyn ilmiöön. Tämä pumpuistakin tuttua ja perin kiusallista ilmiötä en ole tavannut ahtimissa enkä turbiineissa... kaasuilla. Siiven sakkaus on riippuvainen yksinomaan kohtauskulmasta, ei esimerkiksi virtausnopeudesta. Tämä on aerodynamiikan eräs perussääntöjä. Täsmennettäköön, että puhutaan aerodynaamisesta sakkauksesta, ei nk g-sakkauksesta, joka on asia erikseen.
No tuon takia lisäsin tekstiin sanan "käsittääkseni". Itse kun en harrasta veneilyä enkä ilmailua, kaikki tietoni niistä on ns. isojen poikien puhetta, joten... ;) Joo kavitaatiohan tuo oikea sana olikin. Seison korjattuna.
Minkäs niminen ilmiö tuo sitten on, kun siiven pyörintänopeus on niin suuri, että sen hyötysuhde huononee merkittävästi, aiheuttaen turbulenssia??
Turbopiireissä tätäkin kutsutaan sakkaamiseksi, ilmeisesti virheellisesti..
Tässä viestiketjussa on ilmeisesti haettu ilmiöta, jossa kompressorista kuuluu voimakkaita paukahduksia. Ilmiö tosiaankin vastaa esimerkiksi lentokoneen siiven sakkausta. Englanniksi ilmiö on "surge t. compressor stall" ja saksaksi "Pumpen"; suomeksi ei taida olla virallista termiä mutta hyvin usein puhutaan ahtimen pumppauksesta. Kompressorikartalla tämä raja on käyttöalueen vasemmalla puolella kun läpimenevä ilmavirta on liian pieni kompressorin painesuhteeseen nähden.
Kompressorikartalla käyttöalueeen oikeana rajana on tilanne jolloin ahdin menee "tukkoon" (engl. choke). Tällöin ilman virtausnopeus kompressorin imuaukossa on sama kuin äänennopeus.
Kun ilmaa puristetaan kasaan, se lämpenee fysiikan lakien mukaisesti. Teoreettisessa tilanteessa kun kompressorin hyötysuhde on 100% nousu noudattaa yleistä kaasulakia pV=nRT ja sitten kun kompressorin hyötysuhde on pienempi on lämmönousu vähän suurempaa...
Nimimerkillä teen näitä juttuja työkseni.
Kiitän selvennyksestä.
Luulin, että "turbo" on yksinkertainen radiaaliahdin joko kiinteillä tai säädettävillä johtosiivillä -pyörivää johdesiivistöä en ole vielä pakokaasuahtimissa tavannut- jonka voimanlähteenä toimii tavallinen radiaaliturbiini...
Ehkäpä kompressorikartalla suunnistuksen sijaan olisi syytä tutkia vähän väljempiä "pumppuja" ja pienempiä paineita...
:)
Mitäs muuten se äänen nopeus olikaan? Ettei olisi ollut n. 20,88 kertaa neliöjuuri delta t:stä.. on teillä aika turbot paukkumassa....
Virtaus siivellä voi olla ja useimmin onkin ainakin osalla siivestä (indifferenssipisteen takana) turbulenttista jo ennen sakkausta. Sakkaus on täysin eri asia kuin virtauksen kehittyminen turbulenttiseksi.