Demonit asialla?

Tuli mieleeni eräs vanha juttu kun kerran eräs ystäväni halusi esitellä minulle talon. Se oli autiona ollut jo ties kuinka kauan ja tiesin että se oli totta. Hän kertoi siitä niin, että siellä oli asunut pieni perhe: tyttö, äiti ja isä. Jostain syystä isä tappoi pienen lapsensa.
Pääsimme taloon ikkunasta ja sytytin kynttilän.
Tutkimme huoneita jossa oli kaikissa vanhat kauniit kalusteet olemassa.
Pöydällä lojui romanttinen satukirja jonka ekalla sivulla luki: tämän kirjan omistaa: Silja.
Yläkertaan ei päässyt, koska seinä oli muurattu portaiden kohdalta umpeen.
Kaikkialla oli sotkuista. Ykskaks.vaikka sisään ei tuullut kynttilä ikäänkuin puhallettiin sammuksiin. Se yksinkertaisesti vain sammui, vaikkei ollut edes mitenkään kitunut.
Sitä ennen meillä oli ollut vähän kumma olo kun tuntui että laukkumme...tulitikut ym.aina siirtyi-se ei ollut enää siinä mihin sen jätimme...
Tuo kynttiläjuttu sai lopulta kuitenkin aikaan sen että saimme todellakin jalat allemme, emmekä enää ikinä taloon palanneet.
Luonnollista selitystä sille on turha keksiä.