käyttäytyä kirkossa oikein?
Kirkko on jokaiselle avoin ja odotetaan tietynlaista käytöstä ja toiset huomioivaa. Häiriötekijöitäkin on ja ihminen ei pysty rauhoittumaan edes siellä, kun lapset melskaa ja juoksentelee, jolloin sivulliset joutuvat huomauttelemaan asiasta. Aikuiset tarinoi keskenään koko ajan ja papin puheet jää näin ollen kuulematta.
Millaista käytöstä itse odotat ja alkaako vapaa nykykasvatus heijastumaan kirkonpenkeillä istuviin, eli tähänkö ajaudutaan tulevaisuudessa, eli syödään ja juopotellaan kirkonpenkeillä?
Kirkko on jokaiselle avoin ja odotetaan tietynlaista käytöstä ja toiset huomioivaa. Häiriötekijöitäkin on ja ihminen ei pysty rauhoittumaan edes siellä, kun lapset melskaa ja juoksentelee, jolloin sivulliset joutuvat huomauttelemaan asiasta. Aikuiset tarinoi keskenään koko ajan ja papin puheet jää näin ollen kuulematta.
Millaista käytöstä itse odotat ja alkaako vapaa nykykasvatus heijastumaan kirkonpenkeillä istuviin, eli tähänkö ajaudutaan tulevaisuudessa, eli syödään ja juopotellaan kirkonpenkeillä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
luultavasti tuon seurakunnan jäseniä, jossa ikävystyttyään melskaavat.
Jos lapset häiritsevät ja riehuvat, on se vanhempien syy. He kun eivät ole lapsiaan kasvattaneet käyttäytymään.
Oikea kysymys olisikin ollut:
Osaako nykyihminen käyttäytyä?
Jos pelkäät, että tulevaisuudessa kirkonpenkeillä syödään ja juopotellaan, voin ennustaa, että sitä ei tarvitse pelätä.
Kirkonpenkit taitavat tulevaisuudessa olla naruin eristettyjä,
joissa roikkuu lappuset 'Älä koske' tai 'Penkeissä istuminen kielletty'.
Kirkko taitaa olla piakkoin museoitu laitos, jota käydään katsomassa kuten muitakin muinaisjäännöksiä.
Toivottavasti.
pitihän se muistaa, että täällä on ainoastaan kirkon vastustajia, mutta kiitos vastauksesta.
Minun tietääkseni kirkossa ei syödä eikä juopotella muualla kuin ehtoollisella.
pienikin äännähdys kuuluu tosi kovaa...
Muistuupa mieleeni, kuinka oma noin nelivuotiaamme
lähti naapuirin äidin ja lasten kanssa iltakirkkoon. Oli hän aiemmin hengellisissä tilaisuuksissa paljonkin ollut, mutta enemmän sellaisissa depävirallisemmissa, missä naapurin vanha pappa kaappasi kainaloonsa ja keksi ajankulua.
Puhumassa oli vanha, arvostettu ja kuuluisakin setä, puhe niin kuin lakimiehen puhe yleensäkin; jäsennelty ja yksityiskohtainen.
Puhetta kesti ja kesti. Eivät lapset ketään häirinneet, mutta nelivuotiaani kuiskasi viimein tädin korvaan:
- Mitähän ihmettä me oikein täällä tehdään?
Eli sekin puoli siinä on, lapsen maailma vain on
erilainen kuin aikuisen. Ei Jeesus käskenyt viedä lapsia pois, mutta pyhäkoulu tai lastenvahti olisi hyvä monesti.