nyt on paha tilanne,ahdistaa todella paljon! Vaihdoin neljäpäivää sitten lääkettä Remeronista(tehottomuuden vuoksi) Paroxetiiniin, aloitin hyvin pienelle annoksella eli 20mg:n tabletista 1/4 osaa. sitä siis nyt mennyt neljä päivää ja vain lieviä sivuoireita ollut,kunnes tänään sain ihan yhtäkkiä valtavan ahdistuksen/pelon tunteen, kun näin puukon pöydällä ja laitoin sen äkkiä piiloon. Tuli tunne, että jos sekoan tämän ahdistuksen kanssa ja satutan lastani.Muita sivuoireita on ruokahaluttomuus, vatsakivut, huimaus, päänsärky...vai onkohan nämä paniikkioireita?
Minulla lääke siis määrätty paniikkihäiriöön, ahdistuneisuuten ja masennukseen. Voisikohan minulla olla lisäksi pakko-oireinen häiriö? Eikö siihen juuri kuulu tuollaiset pakkoajatukset ja pelot, että tekee toiselle jotain pahaa? Olen aina ollut neuroottinen siivooja enkä voi sietää likaa ja epäjärjestystä, sekä aina pelännyt, että itse sairastun ja kuolen tai että lapsilleni tulee jokin sairaus ja menetän heidät. Kuolemaa olen ikäni pelännyt, jotenkin en pääse sinuiksi sen asian kanssa! Lapset ovat minulle kaikki kaikessa ja en selviäisi elämässä ilman heitä. Tunnen häpeää tämän asian suhteen, millainen äiti olen?
Johtuuko tämä nyt tästä lääkkeen vaihdosta? Lääkäri kyllä sanoi että oireet voi alussa pahentua ja että yleensä se vain tarkoittaa sitä, että lääke on juuri oikea.
Mutta voiko ihan oikeasti tuosta noin vain "seota" ja joutua esim. osastolle hoitoon? Pelkään niin sekoavani. Rakasta lapsiani valtavasti ja olen ylihuolehtivainen, en kestäisi jos heille sattuisi jotain. Pelkään niin kovasti, jos heille jotain sattuis niin en selviäisi siitä!
Jos tämä johtuu nyt tästä lääkkeestä niin kuinka pian noiden oireiden pitäisi mennä ohi? Minun pitäisi annostakin nostaa puoleen tablettiin mutta vasta sitten, kun sivuoireita ei enää ole.
Mutta uskallanka annosta nostaa?
Tähän asti Remeronilla on mennyt hyvin ja masennusta ei enää ole(ei ainakaan tunnu siltä) ja ahdistustakaan ei ole ollut aikoihin. Ainoastaan fyysisiä oireita paniikkihäiriöstä eli, sydämen tykyttelyä, päässä outoa tunnetta ym. Mutta en enää ole ahdistunut niistä niin kuin alussa olin ja pärjäsin psyykkisesti hyvin.
Ainoa huonopuoli oli, että kohtaukset tuli aina nukkumaan mennessä ja siksi nyt lääke vaihdettiin, koska paniikkioireet pitäisi kuulemma jäädä pois ja toinenkin syy lääkkeen vaihtoon oli kamala syömisen himo ja siitä johtuva painon nousu!
Nyt kun ahdistusta ei aikoihin ole ollut niin se tietenkin tuntuu aivan kamalalta, vaikka olin jo etukäteen päättänyt, että kestän kaiken jos se vaan on ohi menevää, mutta mistä tiedän meneekö se ohi, entä jos sekoan ja teen jotain lapselleni???? Opamoxia siis olen ottanut ja se kyllä on vienyt ahdistuksen ja ajatukset pois mutta kuinka kauan tuota opamoxia voi käyttää ettei siihen tule riippuvuutta?
Auttakoo jos teillä olisi jotain kokemusta!!!
Minulla lääke siis määrätty paniikkihäiriöön, ahdistuneisuuten ja masennukseen. Voisikohan minulla olla lisäksi pakko-oireinen häiriö? Eikö siihen juuri kuulu tuollaiset pakkoajatukset ja pelot, että tekee toiselle jotain pahaa? Olen aina ollut neuroottinen siivooja enkä voi sietää likaa ja epäjärjestystä, sekä aina pelännyt, että itse sairastun ja kuolen tai että lapsilleni tulee jokin sairaus ja menetän heidät. Kuolemaa olen ikäni pelännyt, jotenkin en pääse sinuiksi sen asian kanssa! Lapset ovat minulle kaikki kaikessa ja en selviäisi elämässä ilman heitä. Tunnen häpeää tämän asian suhteen, millainen äiti olen?
Johtuuko tämä nyt tästä lääkkeen vaihdosta? Lääkäri kyllä sanoi että oireet voi alussa pahentua ja että yleensä se vain tarkoittaa sitä, että lääke on juuri oikea.
Mutta voiko ihan oikeasti tuosta noin vain "seota" ja joutua esim. osastolle hoitoon? Pelkään niin sekoavani. Rakasta lapsiani valtavasti ja olen ylihuolehtivainen, en kestäisi jos heille sattuisi jotain. Pelkään niin kovasti, jos heille jotain sattuis niin en selviäisi siitä!
Jos tämä johtuu nyt tästä lääkkeestä niin kuinka pian noiden oireiden pitäisi mennä ohi? Minun pitäisi annostakin nostaa puoleen tablettiin mutta vasta sitten, kun sivuoireita ei enää ole.
Mutta uskallanka annosta nostaa?
Tähän asti Remeronilla on mennyt hyvin ja masennusta ei enää ole(ei ainakaan tunnu siltä) ja ahdistustakaan ei ole ollut aikoihin. Ainoastaan fyysisiä oireita paniikkihäiriöstä eli, sydämen tykyttelyä, päässä outoa tunnetta ym. Mutta en enää ole ahdistunut niistä niin kuin alussa olin ja pärjäsin psyykkisesti hyvin.
Ainoa huonopuoli oli, että kohtaukset tuli aina nukkumaan mennessä ja siksi nyt lääke vaihdettiin, koska paniikkioireet pitäisi kuulemma jäädä pois ja toinenkin syy lääkkeen vaihtoon oli kamala syömisen himo ja siitä johtuva painon nousu!
Nyt kun ahdistusta ei aikoihin ole ollut niin se tietenkin tuntuu aivan kamalalta, vaikka olin jo etukäteen päättänyt, että kestän kaiken jos se vaan on ohi menevää, mutta mistä tiedän meneekö se ohi, entä jos sekoan ja teen jotain lapselleni???? Opamoxia siis olen ottanut ja se kyllä on vienyt ahdistuksen ja ajatukset pois mutta kuinka kauan tuota opamoxia voi käyttää ettei siihen tule riippuvuutta?
Auttakoo jos teillä olisi jotain kokemusta!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
soita hoitavalle psykiatrillesi, keskustelette jatkatko vai etkö noilla oirein kys.lääkettä
Eikö sinulle kerrottu, että lääk.alussa oireilu lähes aina pahenee?? Se lukee siellä pak,ohjeessakin.
Al.oireilu kestää 2-4 viikkoa, MUTTA, soitat sille lääkärillesi ja kerrot tilanteen. Ja lääkkeen otat tietysti hänen ohj.mukaan, et minkään nettipalstan neuvojen mukaan.
Muutama viikko bentzoa, sitten alkaa olla vaarana riippuvuus ja toleranssin nousu, siis sään.käyttöä.
Remehän ei sitten ole SSRI-lääke kuten paroxetiini
kerrottu pahenemisvaiheesta