Uuno Tarkin kirjan miksi menetimme viipurin mukaan kaupunki olisi hävitty, mutta kampoihin oltaisiin voitu pistää huomattavasti paremmin.
Henkilökohtaisia syitä tappioon on alhaalta alkaen 6. komppanian huutaja stm Nummelinin huuto "I-joukkoe irtaantuu". Sen jälkeen II-joukkueen johtaja vänrikki R. Castren antoi vetäytymiskäskyn hätiköidysti. 6. komppanian päällikkö Kapteeni Aspola ei toiminut tarmikkaasti vetäytymisen alkaessa, jotta olisi estänyt tapahtuneen.
II-pataljoonan komentaja Majuri C. Bäckman sai kuulla 6. komppanian irtaantuneen asemistaan, tulkitsi hän sen johtuneen vihollisen painostuksesta. Koska ammus ja erityisesti tykistön ammusten huolto ei ollut toiminut kunnolla hänen oli tehtävä päätös. Vastoin lähettiupseerinsa neuvoa hän ei koonnut reserveissä olleita joukkoja joita olisi ollut reilun komppanian verran varalla, hän käski vetäytymisen.
mm. 5 komppanian päällikkö Laakso ei uskonut käskyä todeksi ja kieltäytyi tottelemasta. Kun JR 22 komentaja ansioitunut Eversti Kemppi sai kuulla tilanteesta käski hän reservinsä aloittamaan vastahyökkäuksen. Tähän tehtävään oli tarkoitettu erityisesti I pataljoona Kapteeni Malisen johtamana. Malisen nimittäminen vasta 30 vuotiaana virkaan oli ollut yllätys, sillä hän oli toiminut lähinnä toimistoupseerina RUK:ssa eikä hänellä oll ut lainkaan rintama kokemusta. Lisäksi Malinen ei ollut ehtinyt ollu komentaja kuin vasta syksystä 43 alkaen kunnostautuen lähinnä simputuksessa. Malinen ei osannut toimia vaikeassa tilanteessa oikein, vaan toimi täysin väärin. Lopulta Malinen katosi ilmeisesti hyökättyään yksin vihollisen kimppuun.
Bäckman tultuaan kertomaan Kempille tilanteesta sai taas pahan änkytyskohtauksen niin, että Kemppi tarjosi hänellä ensin paukun, jotta puheesta sai edes jotain selvää. Bäckman päätti päivänsä oman käden kautta.
Yksittäisenä havainnointina huomattiin että aliupseereiden johtamissa joukkueissa kuri säilyi paremmin. Myös saksalaisissa osastoissa aliupseerit toimivat yleensä joukkueen johtajina, ja kuri pysyi hyvänä aliupseereiden ottaessa vastuuta. Olisiko Viiprin perääntymisessä siis oppimista.
kurin pettäminen
27
4865
Vastaukset
- olisivat
ottaneet Viipurin joka tapauksessa jos sinne olisi tapatettu miehiä enemmän se olisi vain heikentänyt torjuntavoimaa Ihantalassa.Sodanjohto arvioi täsmälleen oikein torjuntapaikan
- Kekkulina linjoilla
Eikö perääntymisen aiheuttanut juuri se kun tykistä tai muutkaan eivät saaneet ammuksia kun papereita niidenkin hakemiseen vaadittiin naamankaan värähtämättä?
Ammuksia alkoi tulla joukoille vasta kun niitä lähdettiin aseiden kanssa ottamaan.
Eikö näin käynytkään? - Talvisota
Venäläisistä on paljon kuvia kaupunkia valtaamassa. Niissä ei ole merkkiäkään katutaisteluista.
http://www.battlefield.ru/tanks/is2/is2_67.jpg
Haupitseihin ei ollut ammuksia.
Tässä syy, miksi jalkaväki otti hatkat:
http://bronia.org/wp/wp-content/uploads/2008/02/bt-42-2.jpg - Vaka Vanha
Viipurin kohtaloa ei ratkaistu taistelukentällä, sillä Suomi tiesi ja oli jopa pyytänyt aselepoa aiemmin keväällä, Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta.
Sodanjohto tiesi kyllä, että Viipuria on aikalailla turha puolustaa, koska se luovutetaan aselevossa jokatapauksessa Venäläisille.
Tästä johtuen, keskityttiin Tali-Ihantalan taisteluun, Viipuria puolusti kokemattomat nostomiehet, täysin kokemattoman upseerin johdolla.
Pääjoukot säästettiin Tali-Ihantalaa varten.
Puna-armeijan nopea eteneminen Viipurissa, itseasiassa venytti Venäläisten yhtymiä, niin että kaikki joukot ei ollaat paikalla kun taistelut Tali-Ihantalassa alkoivat, tämä Suomalaisten voimien aliarvionti oli yksi niistä syistä, miksi Puna-armeija menetti Tali-Ihantalan taistelun. - Dolle
Vaka Vanha kirjoitti:
Viipurin kohtaloa ei ratkaistu taistelukentällä, sillä Suomi tiesi ja oli jopa pyytänyt aselepoa aiemmin keväällä, Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta.
Sodanjohto tiesi kyllä, että Viipuria on aikalailla turha puolustaa, koska se luovutetaan aselevossa jokatapauksessa Venäläisille.
Tästä johtuen, keskityttiin Tali-Ihantalan taisteluun, Viipuria puolusti kokemattomat nostomiehet, täysin kokemattoman upseerin johdolla.
Pääjoukot säästettiin Tali-Ihantalaa varten.
Puna-armeijan nopea eteneminen Viipurissa, itseasiassa venytti Venäläisten yhtymiä, niin että kaikki joukot ei ollaat paikalla kun taistelut Tali-Ihantalassa alkoivat, tämä Suomalaisten voimien aliarvionti oli yksi niistä syistä, miksi Puna-armeija menetti Tali-Ihantalan taistelun.Hitler oli asettanut avun ehdoksi VKT linjan pitämisen. Olisiko Marski halunnut joutua sotavangiksi?
Päämaja olisi kuskattu Viipuriin ja ammuttu siellä kuin koirat, mikäli läpimurto olisi tullut. - Kotka-operaatio
Vaka Vanha kirjoitti:
Viipurin kohtaloa ei ratkaistu taistelukentällä, sillä Suomi tiesi ja oli jopa pyytänyt aselepoa aiemmin keväällä, Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta.
Sodanjohto tiesi kyllä, että Viipuria on aikalailla turha puolustaa, koska se luovutetaan aselevossa jokatapauksessa Venäläisille.
Tästä johtuen, keskityttiin Tali-Ihantalan taisteluun, Viipuria puolusti kokemattomat nostomiehet, täysin kokemattoman upseerin johdolla.
Pääjoukot säästettiin Tali-Ihantalaa varten.
Puna-armeijan nopea eteneminen Viipurissa, itseasiassa venytti Venäläisten yhtymiä, niin että kaikki joukot ei ollaat paikalla kun taistelut Tali-Ihantalassa alkoivat, tämä Suomalaisten voimien aliarvionti oli yksi niistä syistä, miksi Puna-armeija menetti Tali-Ihantalan taistelun." Puna-armeijan nopea eteneminen Viipurissa, itseasiassa venytti Venäläisten yhtymiä, niin että kaikki joukot ei ollaat paikalla kun taistelut Tali-Ihantalassa alkoivat, tämä Suomalaisten voimien aliarvionti oli yksi niistä syistä, miksi Puna-armeija menetti Tali-Ihantalan taistelun. "
Viipuri oli Stalinin suuri välitavoite jota hyödynnettiin propakandassa ja Suomelle esitettiin kapitulaatio vaatimus surutta suuren ensitavoitteen täytyyttyä. Tali-Ihantala olisi saattanut kääntyä Stalinin voitoksi jos puna-armeija olisi jatkanut hyökkäystään ilman Govorovin marsalkaksi ylentämis juhlallisuuksia.
Silloin ei Marttisen Suomenruattalainen jalkaväkiprikaati olisi pystynyt kirjoittamaan historiaa Kivisilansalmella sellaisessa muodossa kuten sen nyt saamme lukea. - Vaka Vanha
Kotka-operaatio kirjoitti:
" Puna-armeijan nopea eteneminen Viipurissa, itseasiassa venytti Venäläisten yhtymiä, niin että kaikki joukot ei ollaat paikalla kun taistelut Tali-Ihantalassa alkoivat, tämä Suomalaisten voimien aliarvionti oli yksi niistä syistä, miksi Puna-armeija menetti Tali-Ihantalan taistelun. "
Viipuri oli Stalinin suuri välitavoite jota hyödynnettiin propakandassa ja Suomelle esitettiin kapitulaatio vaatimus surutta suuren ensitavoitteen täytyyttyä. Tali-Ihantala olisi saattanut kääntyä Stalinin voitoksi jos puna-armeija olisi jatkanut hyökkäystään ilman Govorovin marsalkaksi ylentämis juhlallisuuksia.
Silloin ei Marttisen Suomenruattalainen jalkaväkiprikaati olisi pystynyt kirjoittamaan historiaa Kivisilansalmella sellaisessa muodossa kuten sen nyt saamme lukea.Nojoo, näitä jos ja jos miehiä on maailma täynnä ...
Jos ei olisi tehty sitä tai tätä, niin sitten olisi käynyt näin tai niin ...
Jokaisessa taistelussa on hetkensä ja hyötynsä, näin on myös jokaisessa sodassa, virheitä tehdään puolin ja toisin, sekä joka tekee niitä vähempi, yleensä voittaa.
Totesin vain, että mielestäni oli järkevää, ettei voimia tuhlattu Viipurin puolustuksessa, kun tiedossa oli, että se luovutetaan joka tapauksessa pois.
Viipuri hävittiin talvisodan rauhanneuvotteluissa. - Pussinperä
Vaka Vanha kirjoitti:
Nojoo, näitä jos ja jos miehiä on maailma täynnä ...
Jos ei olisi tehty sitä tai tätä, niin sitten olisi käynyt näin tai niin ...
Jokaisessa taistelussa on hetkensä ja hyötynsä, näin on myös jokaisessa sodassa, virheitä tehdään puolin ja toisin, sekä joka tekee niitä vähempi, yleensä voittaa.
Totesin vain, että mielestäni oli järkevää, ettei voimia tuhlattu Viipurin puolustuksessa, kun tiedossa oli, että se luovutetaan joka tapauksessa pois.
Viipuri hävittiin talvisodan rauhanneuvotteluissa." Viipuri hävittiin talvisodan rauhanneuvotteluissa. "
Tottahan on että noin kävi. Mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta on tärkeätä huomioida Stalinin tavoitteiden olleen paljon laajemmat kuin mitä hän todella saavutti sotilaallisesti.
Talvisodan rauha ei ollut Suomen sanelema, eikä Suomen suuntautumisen tuote. - Viipurissa!
Vaka Vanha kirjoitti:
Viipurin kohtaloa ei ratkaistu taistelukentällä, sillä Suomi tiesi ja oli jopa pyytänyt aselepoa aiemmin keväällä, Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta.
Sodanjohto tiesi kyllä, että Viipuria on aikalailla turha puolustaa, koska se luovutetaan aselevossa jokatapauksessa Venäläisille.
Tästä johtuen, keskityttiin Tali-Ihantalan taisteluun, Viipuria puolusti kokemattomat nostomiehet, täysin kokemattoman upseerin johdolla.
Pääjoukot säästettiin Tali-Ihantalaa varten.
Puna-armeijan nopea eteneminen Viipurissa, itseasiassa venytti Venäläisten yhtymiä, niin että kaikki joukot ei ollaat paikalla kun taistelut Tali-Ihantalassa alkoivat, tämä Suomalaisten voimien aliarvionti oli yksi niistä syistä, miksi Puna-armeija menetti Tali-Ihantalan taistelun.Onpa taas "tietäjä" asialla. Lue nyt edes joku Viipurin tapahtumia kuvaava kirja. Niitä on lukuisia.
Viipuri kuului pääpuolustusasemaan, joten sitä oli ehdoton käsky puolustaa.
Talin-Ihantalan taisteluun ei voitu keskittyä 20.6., koska sen alkuun oli vielä useita päiviä ja hyökkääjän painopiste oli nimenomaan Viipurin suunnassa.Keskeiset joukot eli 11. ja 6. Divisioona olivat vasta matkalla tai oikeammin saaneet juuri käskyn aloittaa siirtyminen Kannakselle.
Talin suuntaan alettiin siirtää joukkoja kun Viipurin läpi ei päästy ja vastarinta myö Tammisuolla Viipurin koillispuolella oli tiukkaa.
- Kuka on kukin
"II-pataljoonan komentaja Majuri C. Bäckman sai kuulla 6. komppanian irtaantuneen asemistaan, tulkitsi hän sen johtuneen vihollisen painostuksesta."
Kurt Erik Bäckman oli suomenruotsalainen luuseri, joka oli ainakin syksyllä 1941 todellinen alkoholin suurkuluttaja. Hän oli pahasti puhevikainen änkyttäjä. Kiihtyessään tämä majuri änkytti niin, ettei hänen puheestaan tahtonut saada selvää. Tällaisen miehen pitäminen komppanianpäällikkönä oli kuin huono vitsi!
Lue itse seuraavat kirjat ja muodosta oma kuvasi Bäckmannista:
Ilmari Turja: Kumuri, kahden everstin taistelu.
Veikko Jurama: Hannuksela vastaan Laurila
Kustannusosakeyhtiö Marktar 2002.
ISBN: 9525370062 / 952-5370-06-2
EAN: 9789525370065
Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja
Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974
Uuno Tarkki: 2 Viipurin tapahtumista kertovaa kirjaa: Taistelu Viipurista, 1992 ja Miksi menetimme Viipurin, 1996.
Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:
Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25
"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."
Olettekos Ilmari Turjan Kumuri -kirjan lukeneet? Aika harvinainen kirja se on divareissakin.
Erikoiset oli juomatavat tuolla SuRullisen kuuluisalla Bäckmannilla, joka kuulemma sammui säännöllisesti pöydän alle.
Näin kerrotaan Pallen Kaaderikaskuja -kirjassa. Hänen piti esittää aina sama venäläinen laulu hieman ennen sammumistaan. Laulu oli sitten sitä mitä oli...
Ilmari Turjan Kumuri -kirjassa mainitaan 3 pullon päiväkulutus; 1 pullo päivällä ja 2 pulloa yöllä. Tämä siis 1941 hyökkäysvaiheessa. Millaiset lienee juomatavat olleet silloin 1944 Viipurissa? Kemppi ainakin sanoi tarjoneensa lasin konjakkia että KEB pystyi puhumaan ja kertomaan että 20.Pr/II -pataljoona karkasi.
Puhevikainen 20.Pr II pataljoonan komentajana! Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta?
Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan. Kummallista häveliäisyyttä näyttävät nuo sotakirjojen kirjoittajat harrastavan vaikka nyt on jo teloitettujen rintamakarkureidenkin nimilistat kirjoissa ja kansissa!
Kuinka sellainen voisi toimia tiukoissa paikoissa, jos ei pysty puhumaan kunnolla? Eikä varsinkaan kiihtyessään...
Kyllä upseerien virkauran vaatima tehtäväkierto oli älyttömyyksiin vietynä ainakin tässä tapauksessa. Olisihan tuollainen mies varmaankin pärjännyt jossakin takaportaan esikuntahommissa, mutta etulinjan pataljoonankomentajaksi laitetaan puhevammainen ja erään toisenkin, ehkä pahemmankin, henkilökohtaisen ongelman omaava mies.
Eräs tunnettu upseeriänkyttäjä oli Viipurin menetyksen eräänä aiheuttajana tuomittu majuri Kurt Erik Bäckman. Hänhän sai tuomion tästä Viipuri -jutusta. Hänet oli tuomittu juopottelusta sakkoihin jo aiemmin 1941 Kumuri -jutun tutkinnan yhteydessä. Kirjoissa kerrotaan kuinka hän kiihtyessään ei kyennyt puhumaan lainkaan ja siksipä varmaankin viina maistui tuolle miehelle. Sen vaikutus taisi lievittää änkytystä. Kempin kerrotaan antaneen ensimäisenä lasillisen konjakkia kun Bäckman tuli kertomaan pataljoonansa II/20.Pr karkaamisesta asemistaan kesällä 1944. Puheesta ei kuulemma tahtonut sittenkään saada selkoa. Olihan mies varmaankin tosi väsynyt ja muutenkin vauhkona neljä päivää valvottuaan.
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjassa kerrotaan Bäckmannista parikin kaskua ja toinen meni näin: Bäcman kertoi jollekin upseeritutulleen käyneensä Helsingin reissullaan "jonkinlaisessa änkytysopetuksessa" ja kaveri sanoi tähän "mitä sinä sinne enää menet kun osaat änkyttää jo muutenkin ihan tarpeeksi hyvin"!
Se toinen kasku liittyykin Bäckmannin juomatapoihin nuorena upseerina. Hän tapasi olla niitä maan hiljaisia sivustakatsojia ja veti vain kuppia kunnolla. Illan nyötä, juuri ennen sammumistaan pöydän alle, hän lauloi aina saman venäläisen laulunpätkän ja senkin varmuuden vuoksi nuotin vierestä. Nämä tarinat on kertonut itse Palle.
P.S.
Veikko Jurama kertoo tutkielmassaan Hannuksela vastaan Laurila, kuinka Hannuksela kuoli ”äkillisesti, tiettävästi ns. sydänhalvaukseen”. Huhun mukaan halvaus olisi tullut nikkelistä.- oli tietysti,
että Viipuriin sattui keskeisiksi pataljoonan komentajiksi tehtävään mahdollisimman heikosti sopivat upseerit eli Malinen ja Bäckman. Heitä on silti turha yksin syyttää. Kumpikin yritti parhaansa. Malinen kaatui taistelussa ja Bäckman ampui itsensä tuomion saatuaan. Virheitä oli tehty ja tehtiin ylemmissä portaissa pitkin matkaa niin joukkojen siirroissa kuin huollon järjestelyissä.
Mm. IV AKE oli siirtymässä juuri 20.6. Karisalmelta Lauritsalaan eikä kyennyt kiinnittämään riittävää huomiota Viipuriin. Sillä riitti murheita yllin kyllin muutenkin.
Kannaksen joukot olivat äärimmäisen tiukalla kaikilla tasoilla taisteltuaan yhtämittaisesti 10 vrk ja VETÄYDYTTYÄÄN OSIN JOPA LÄHES 100 KM.
Nyt on helppo ladella tuomioita. Mitä heikommat tiedot, sen rajummat jutut.
Turjan tarinoilla ei ole mitään tekemistä Viipurin tapahtumien kanssa.Mitä tulee kenraalimajuri Hannukselaan, niin hän kuoli 2.D:n komentajana sairaskohtaukseen Kivennavan Kekrolassa 12.5. 1942. - Jatketaanhan vielä
oli tietysti, kirjoitti:
että Viipuriin sattui keskeisiksi pataljoonan komentajiksi tehtävään mahdollisimman heikosti sopivat upseerit eli Malinen ja Bäckman. Heitä on silti turha yksin syyttää. Kumpikin yritti parhaansa. Malinen kaatui taistelussa ja Bäckman ampui itsensä tuomion saatuaan. Virheitä oli tehty ja tehtiin ylemmissä portaissa pitkin matkaa niin joukkojen siirroissa kuin huollon järjestelyissä.
Mm. IV AKE oli siirtymässä juuri 20.6. Karisalmelta Lauritsalaan eikä kyennyt kiinnittämään riittävää huomiota Viipuriin. Sillä riitti murheita yllin kyllin muutenkin.
Kannaksen joukot olivat äärimmäisen tiukalla kaikilla tasoilla taisteltuaan yhtämittaisesti 10 vrk ja VETÄYDYTTYÄÄN OSIN JOPA LÄHES 100 KM.
Nyt on helppo ladella tuomioita. Mitä heikommat tiedot, sen rajummat jutut.
Turjan tarinoilla ei ole mitään tekemistä Viipurin tapahtumien kanssa.Mitä tulee kenraalimajuri Hannukselaan, niin hän kuoli 2.D:n komentajana sairaskohtaukseen Kivennavan Kekrolassa 12.5. 1942."Turjan tarinoilla ei ole mitään tekemistä Viipurin tapahtumien kanssa.Mitä tulee kenraalimajuri Hannukselaan, niin hän kuoli 2.D:n komentajana sairaskohtaukseen Kivennavan Kekrolassa 12.5. 1942."
Turja ja Jurama valottavat Bäckmannin taustoja ja kyllä niillä on merkitystä kun tuosta miehestä kerran puhutaan. Turjan kirjassa on usean eri henkilön kertomana mainintoja samaisesta Bäckmanninsta, juuri Kumurin taistelujen yhteydessä ja tuolloinhan sen pullon henki oli pahoin valloillaan. Bäckman, Lilius, Juva ja Hannuksela esiintyvät aika ikävissä asiayhteyksissä. Hannukselan virallinen kuolinsyy on varmastikin joku sydänkohtaus mutta mikä on oikea kuolinsyy, sen tietävät vain paikalla olleet.
Ampuihan Viiklakin Sallassa kuulan kalloonsa, ehkä siksi kun elämä alkoi liikaa ahdistamaan.
Veikko Juraman kirjassa on asiaa koskevat alkuperäiset taistelukertomukset sellaisenaan ja kirja perustuulin kaikilta osiltaa dokumenttipohjaiseen esitykseen.
Lue itse ja hämmästy! - on eri asia
Jatketaanhan vielä kirjoitti:
"Turjan tarinoilla ei ole mitään tekemistä Viipurin tapahtumien kanssa.Mitä tulee kenraalimajuri Hannukselaan, niin hän kuoli 2.D:n komentajana sairaskohtaukseen Kivennavan Kekrolassa 12.5. 1942."
Turja ja Jurama valottavat Bäckmannin taustoja ja kyllä niillä on merkitystä kun tuosta miehestä kerran puhutaan. Turjan kirjassa on usean eri henkilön kertomana mainintoja samaisesta Bäckmanninsta, juuri Kumurin taistelujen yhteydessä ja tuolloinhan sen pullon henki oli pahoin valloillaan. Bäckman, Lilius, Juva ja Hannuksela esiintyvät aika ikävissä asiayhteyksissä. Hannukselan virallinen kuolinsyy on varmastikin joku sydänkohtaus mutta mikä on oikea kuolinsyy, sen tietävät vain paikalla olleet.
Ampuihan Viiklakin Sallassa kuulan kalloonsa, ehkä siksi kun elämä alkoi liikaa ahdistamaan.
Veikko Juraman kirjassa on asiaa koskevat alkuperäiset taistelukertomukset sellaisenaan ja kirja perustuulin kaikilta osiltaa dokumenttipohjaiseen esitykseen.
Lue itse ja hämmästy!Näistä henkilöistä vain Bäckman oli Viipurissa. Hänenkään änkytyksellään ei ollut mitään merkitystä kaupungin menetyksessä. Kuulut niihin, jotka takertuvat juoruihin, kun älli ei riitä varsianisen asian tarkasteluun. Juraman tunnen hyvin ja kirjan olen lukenut aika päiviä. Turjan kirjoja en viitsi edes lukea. En yleensäkään lue juoruja.
- gonamies
Tuo Viipurin viimeisten hetkien sähellys osoittaa hyvin, että osasivat ne upseerismiehetkin sokkailla oikein koko rahan edestä.
Tälläkin palstalla on nähty noita upseerien ylistyksiä ihan riittämiin. Olisi jo aika niidenkin mielistelijöitten tunnustaa, että ei siellä pelkkä miehistö muninut. Upseerein munaukset ne vasta kalliiksi tulivatkin.- väittänyt
upseerien kaikkia toimia virheettömiksi ja missä? Ja kuka on väittänyt miehistön munanneen Viipurissa? Pakokauhu syntyminen on aina ensisijaisesti johtamisvirhe. Jos miehistöä johdetaan hyvin, se taistelee hyvin. Jos johtanjat munaavat, ei paraskaan miehistö kykene pelastamaan tilannetta. Viipurissa yksinkertaisesti sählivät kaikki Mannerheimista sotamiehiin.Ei kuitenkaan pidä unostaa vihollisen taitavaa ja tehokasta toimintaa. Kyllä sille kuuluu kunnia Viipurin nopeasta valloituksesta.
Ketään yksittäistä henkilöä tai edes henkilöryhmää on turha syytellä.Erityisen turha sitä on tehdä erilaisten juorujen pohjalta. Syyttäjien kannattaisi mennä Viipuriin ja hoitaa asia kuntoon.
- Brantberg
Pansssaridivisioonan komentaja, kenraalimajuri Ruben Lagus olisi luovuttanut Viipurin ilman taistelua, koska kaupunkia ei kyettäisi puolustamaan. Hänen mukaansa 20. prikaatilla ei ollut "kehuttavaa" koulutusta, eikä se kykenisi kaupukitaisteluun. Prikaatin taisteluvalmius oli olematon.
IV armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen oli kuitenkin sitä mieltä, että Kannaksen joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti Lennart Oesch olisi solidaarinen ylipääällikkö Gustaf Mannerheimille, eikä suostuisi Laguksen ehdotukseen.
Päämajassa kenraaliluutnantti Aksel Airo kannatti Viipurin luovuttamista ilman taistelua operatiivisista syistä.
Mannerheimin ja Oeschin kanta voitti. Mannerheimin mielestä Viipuria oli puolustettava arvovaltasyistä, Oesch sanoi Lagukselle, että kaupunkia on puolustettava viimeiseen veripisaraan asti.
Sitten tapahtui mitä tapahtui. Sodan jälkeen Oesch sanoi, ettei Viipurin menetys järkyttänyt Kannaksen puolustusta. "Se oli vain paha kauneusvirhe."
Roope- halusi 20. 6.
Siirtää puolustuu linjaa keskemmälle kaupunkia, jolloin linja olisi sopinut paremmin vain 4 pataljoonan puolustukseen. Kempin esimies Laatikainen ei tähän kuitenkaan suostunut. Myös alemmat portaat olivat tätä ehdottaneet. II-pataljoonan syytetty komentaja Bäckmän halusi tietysti vetää pataljoonan tähän paremmin puolustettavaan linjaan, mutta se ei käytännössä ollut enää mahdollista. Vain muiden reservien avulla tai paremman kurin avulla se olisi voinut onnistunut.
20 prikaatin heikkous oli pst tykistön puuttuminen tai sen tehottomuus. Kaupungissa oli runsaasti hyödyttömiä 45mm ja vanhentuneita stu rynnäkkötykkejä joiden tuli ei pystynyt neuvostotankkeihin. Singot tulivat myöhään eikä kukaan osannut niitä käyttää.
Prikaatin taisteluarvoa haittasi suuri määrä uusia kokelaita joita oli tullut täydennyksenä. Itse prikaati oli kokenutta ja sen johtoa oli palkittu mannerheim ristin ritarin arvoilla nimenomaan, jolloin kunnia kuului prikaatin saavutuksille 1941 hyökkäysvaiheessa.
Kemppia voi syyttää lähinnä siitä että II pataljoona rintama osuus oli liian pitkä, ja sen 5 ja 6 komppanian yhteydet olivat poikki, tien ja kummun takia. Nämä asiat ratkaisivat taistelun kulun yhdessä tykistön täydellisen ampumatarvike pulan takia. Mielenkiintoista huollon toimintaa kuvaa käsky että ammuksia tuli hankkia täydennyspaikalla aseella uhaten. Mainittua pyrökraattia uhattiin aseellakin mutta ilmeisesti se ei tehnyt tarvittavaa vaikutusta papereiden puuttuessa. Pääsyy pulaan oli kuitenkin erään ammusjunan räjähtäminen vähän aikaisemmin.
- kannattanut puolustaa
Viipuria ei kannattanut puolustaa, eikä sinne kannattanut jäädä.
Kaupungin sijainti on sellainen, että sinne olisi ollut tosi helppo saartaa mikä armeija hyvänsä.- Brantberg
Josta tuli mieleen Knut Posse ja Viipurin pamaus vuonna 1495. Totta on, että linna oli saarrettu. Yhtä totta, että Moskovan joukot eivät kyenneet valloittamaan linnaa, vaan vetäytyivät pois.
Roope - Bybi
Pitemmän päälle Viipuri oli vesistölinjan väärällä puolella. Mutta joukkojen paetessa Viipurista kaupungin sivulla oli vielä omia. Muiden muassa JP6:n sotapäiväkirjassa kerrotaan 20.6 tulleesta käskystä korvata Viipurissa asemistaan poistunut pataljoona. Jääkärit sivuuttivat silloin Viipuria, ja pataljoonan taisteluvoima oli ensi kertaa koossa sitten Sykiälä-Sahakylän (Kuuterselän alalohko), josta se peräydyttyään oli erillisinä komppanian vahvuisina osastoina viivyttänyt tyyliin "pysähdys, tappelu ja pako". Likimain kuusi vuorokautta valvoneena ja sata kilometriä kahakointia takana se ei olisi ollut hyvässä terässä myöskään. Onneksi käsky peruttiin: jääkärien askel oli kuulemma ehkä 20 senttiä pitkä.
20.Prikaatilla oli siis käsky pitää Viipuri. Oleellista opin kannalta edelleen on, miksi taisteluhenki petti. Syvärillä motti- ja tietyössä ollut "vihreä" prikaati ei ollut Kempille vielä tuttu. Taipaleen sankari Kemppihän oli ollut ennen kesää 1944 JR7:n eli Tyrjän rykmentin komentaja ja luovuttanut hyvin kouluttamansa rykmentin sittemmin Adolf Ehrnroothille. Veteraanien mukaan Kemppi "loi hengen".
Sinänsä sekä JR7:n että 20.Pr:n miehistöaines tulivat etupäässä Savon järvisuduilta, ettei joukko-osaston henki ainakaan aluekysymys ollut. Kemppi odotti ilmeiseti a priori uudelta prikaatiltaan samaa kuin Multian, Uuraisten, Petäjäveden, Virtain, Soinin, Ähtärin ja Lehtimäen miehet osoittivat talvisodassa: valmiutta kuolemaan.
Kemppiä voi moittiakin. Hän ei ottanut Syväriltä lähtiessään tykistölle määrävahvuisia ammuksia. Luuli (tai Talvela esti ottamasta) saavansa IV Armeijakunnalta, mutta 20. Prikaatin ammuskokoa Rautakorven varikolla ei ollut. Lauri Jäntti taas on ihmetellyt, miksi IV Armeijakunta ei pyytänyt toisilla kaistoilla ollutta tykistöä tukemaan Viipurin taistelua. Mahdollisuuksia oli, mutta pyyntöä ei koskaan tullut.
Laatikaisen toimiakin voisi tutkia.
En silti usko mihinkään "salaliittoon", jossa Airon vehkeilyjen seurauksena kaupunkia muka nimellisesti puolustetaan, ja jos joukoilla on järkeä, sitten livistävät. Tosin tämä asia selviää, jahka Päämajan johtosuhteet ja teot vuonna 1944 pöyhitään kellontarkasti. Sen voisi tehdä monialainen komitea, jossa olisi sotilaita, historioitsijoita ja vaikka pappeja mukana!
20.Pr oli hermostunut ja jo aamupäivän ensimmäiset tulikosketukset saivat a-tarvikkeet miltei loppumaan. Vesistö selän takana lisäsi hermostumista. Ilmatorjuntakin vedettiin pois ennen taistelua. Huhuttiin, että "tykit piti säästää". Lagus jätti vain onnettomat muunnellut Christiet (niiden komentaja Stig Sippel kaatui sankarina Viipurissa) avuksi. Kyse oli ilmeisesti sitten todellisesta pakokauhusta, lumipalloefektistä.
Ehkä Kemppi olisi voinut käyttää esikunnassaan olevaa Mannerheim-ristin ritaria (Tauno Viiri) tärkeämmissä taistelutehtävissä. Bäckmanin työkuntohan oli heikko. Hyvät alijohtajat pitäisi komentajalla olla edessä. Bäckman olisi voinut vaikka juoda Kansallispankin kellarissa konjakkia. Malisella ei ilmeisesti ollut otetta miehiin (kenellä oli?), mutta viimeisten näköhavaintojen mukaan hän olisi vielä yrittänyt päästä romuttuneeseen Christieen ampumaan vihollista.
Aseet ja ammukset antaisivat itseluottamusta!
Kemppi piti sitten suostutella poistumaan kaupungista. Prikaatin pako oli hänelle suuri järkytys, sanoi: "Minulla ei ole enää prikaatia." Sai sentään ulkona kysytyksi, kuka hakisi lipun. Oliko se alikersantti vai kersantti Mäkinen, joka vielä haki lipun tornista? - tarkennuksia vielä
Bybi kirjoitti:
Pitemmän päälle Viipuri oli vesistölinjan väärällä puolella. Mutta joukkojen paetessa Viipurista kaupungin sivulla oli vielä omia. Muiden muassa JP6:n sotapäiväkirjassa kerrotaan 20.6 tulleesta käskystä korvata Viipurissa asemistaan poistunut pataljoona. Jääkärit sivuuttivat silloin Viipuria, ja pataljoonan taisteluvoima oli ensi kertaa koossa sitten Sykiälä-Sahakylän (Kuuterselän alalohko), josta se peräydyttyään oli erillisinä komppanian vahvuisina osastoina viivyttänyt tyyliin "pysähdys, tappelu ja pako". Likimain kuusi vuorokautta valvoneena ja sata kilometriä kahakointia takana se ei olisi ollut hyvässä terässä myöskään. Onneksi käsky peruttiin: jääkärien askel oli kuulemma ehkä 20 senttiä pitkä.
20.Prikaatilla oli siis käsky pitää Viipuri. Oleellista opin kannalta edelleen on, miksi taisteluhenki petti. Syvärillä motti- ja tietyössä ollut "vihreä" prikaati ei ollut Kempille vielä tuttu. Taipaleen sankari Kemppihän oli ollut ennen kesää 1944 JR7:n eli Tyrjän rykmentin komentaja ja luovuttanut hyvin kouluttamansa rykmentin sittemmin Adolf Ehrnroothille. Veteraanien mukaan Kemppi "loi hengen".
Sinänsä sekä JR7:n että 20.Pr:n miehistöaines tulivat etupäässä Savon järvisuduilta, ettei joukko-osaston henki ainakaan aluekysymys ollut. Kemppi odotti ilmeiseti a priori uudelta prikaatiltaan samaa kuin Multian, Uuraisten, Petäjäveden, Virtain, Soinin, Ähtärin ja Lehtimäen miehet osoittivat talvisodassa: valmiutta kuolemaan.
Kemppiä voi moittiakin. Hän ei ottanut Syväriltä lähtiessään tykistölle määrävahvuisia ammuksia. Luuli (tai Talvela esti ottamasta) saavansa IV Armeijakunnalta, mutta 20. Prikaatin ammuskokoa Rautakorven varikolla ei ollut. Lauri Jäntti taas on ihmetellyt, miksi IV Armeijakunta ei pyytänyt toisilla kaistoilla ollutta tykistöä tukemaan Viipurin taistelua. Mahdollisuuksia oli, mutta pyyntöä ei koskaan tullut.
Laatikaisen toimiakin voisi tutkia.
En silti usko mihinkään "salaliittoon", jossa Airon vehkeilyjen seurauksena kaupunkia muka nimellisesti puolustetaan, ja jos joukoilla on järkeä, sitten livistävät. Tosin tämä asia selviää, jahka Päämajan johtosuhteet ja teot vuonna 1944 pöyhitään kellontarkasti. Sen voisi tehdä monialainen komitea, jossa olisi sotilaita, historioitsijoita ja vaikka pappeja mukana!
20.Pr oli hermostunut ja jo aamupäivän ensimmäiset tulikosketukset saivat a-tarvikkeet miltei loppumaan. Vesistö selän takana lisäsi hermostumista. Ilmatorjuntakin vedettiin pois ennen taistelua. Huhuttiin, että "tykit piti säästää". Lagus jätti vain onnettomat muunnellut Christiet (niiden komentaja Stig Sippel kaatui sankarina Viipurissa) avuksi. Kyse oli ilmeisesti sitten todellisesta pakokauhusta, lumipalloefektistä.
Ehkä Kemppi olisi voinut käyttää esikunnassaan olevaa Mannerheim-ristin ritaria (Tauno Viiri) tärkeämmissä taistelutehtävissä. Bäckmanin työkuntohan oli heikko. Hyvät alijohtajat pitäisi komentajalla olla edessä. Bäckman olisi voinut vaikka juoda Kansallispankin kellarissa konjakkia. Malisella ei ilmeisesti ollut otetta miehiin (kenellä oli?), mutta viimeisten näköhavaintojen mukaan hän olisi vielä yrittänyt päästä romuttuneeseen Christieen ampumaan vihollista.
Aseet ja ammukset antaisivat itseluottamusta!
Kemppi piti sitten suostutella poistumaan kaupungista. Prikaatin pako oli hänelle suuri järkytys, sanoi: "Minulla ei ole enää prikaatia." Sai sentään ulkona kysytyksi, kuka hakisi lipun. Oliko se alikersantti vai kersantti Mäkinen, joka vielä haki lipun tornista?Kemppi oli jo aika päiviä toiminut prikaatin rungon muodostaneen JR 22:n komentajana.
JP 6:sta ei olisi ollut apua. Kyse oli ampumatarvikkeista, ei joukoista.
Taisteluhenki petti, koska sitä ei ylipäätään ollut koskaan tällä prikaatilla ehtinyt ollakaan.
Mistään savolaisjoukosta ei ollut kyse.
Ampumatarvikkeet käskettiin jättää junatilan säästämisekis. Syy ei ollut Kempin.
Kirjassa "Viipuri 1944" on asiat tutkittu tarkasti. Ei niissä mitään salaisuuksia enää ole.
Suomen lipun linnantornista haki vänrikki Elis Mäkinen.
Ei Päämajalla mitään erityistä tekemistä ole Viipurin menetyksen kanssa. Kyllä se meni samaan piikkiin, kuin kaikki muutkin epäonnistumsiet kesällä 1944. Vastapuoli toimi nopeasti, häikäilemättä ja taitavsti. Suomalaiset ehtivät kyytiin vasta kesäkuun lopussa. - Haneli
Katastrofi olisi ollut valmis ellei Kivisalmen siltaa olisi saatu räjäytettyä.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM
Jokainen joka ymmärtää aseista tietää, että panssarit olisi voitu torjua helposti. Kaupungin itäpuoli on tasaista maastoa. Ei minkäänlaista estettä tulenjohdolle.
Näissä ei ole kanuunoita, niin niillä ei tee mitään aukealla taisteluissa T34 vastaan.
Tämän jälkeen kelpasi finski soldaateille opetella kuinka päin pidetään panssarinyrkkiä.
http://bronia.org/wp/wp-content/uploads/2008/02/52.jpg
Venäläiset muistavat Hanellin ja Laatikaisen Viipurin lahjoittajina.
Tykistön kenraali Emil Toikkakin kävi ihastelemassa kaupunkia. - ei kukaan
Haneli kirjoitti:
Katastrofi olisi ollut valmis ellei Kivisalmen siltaa olisi saatu räjäytettyä.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM
Jokainen joka ymmärtää aseista tietää, että panssarit olisi voitu torjua helposti. Kaupungin itäpuoli on tasaista maastoa. Ei minkäänlaista estettä tulenjohdolle.
Näissä ei ole kanuunoita, niin niillä ei tee mitään aukealla taisteluissa T34 vastaan.
Tämän jälkeen kelpasi finski soldaateille opetella kuinka päin pidetään panssarinyrkkiä.
http://bronia.org/wp/wp-content/uploads/2008/02/52.jpg
Venäläiset muistavat Hanellin ja Laatikaisen Viipurin lahjoittajina.
Tykistön kenraali Emil Toikkakin kävi ihastelemassa kaupunkia.lahjoittanut. Hanellilla ei ylipäänsä ollut mitään tekemistä asian kanssa. Laatikainen joutui luopumaan monesta muustakin tärkeästä maastonkohdasta.Viipuri oli puolustuksen kannalta pelkkä rasite. Sen menetys vain paransi suomalaisten tilannetta.
- Niks konjak
Bybi kirjoitti:
Pitemmän päälle Viipuri oli vesistölinjan väärällä puolella. Mutta joukkojen paetessa Viipurista kaupungin sivulla oli vielä omia. Muiden muassa JP6:n sotapäiväkirjassa kerrotaan 20.6 tulleesta käskystä korvata Viipurissa asemistaan poistunut pataljoona. Jääkärit sivuuttivat silloin Viipuria, ja pataljoonan taisteluvoima oli ensi kertaa koossa sitten Sykiälä-Sahakylän (Kuuterselän alalohko), josta se peräydyttyään oli erillisinä komppanian vahvuisina osastoina viivyttänyt tyyliin "pysähdys, tappelu ja pako". Likimain kuusi vuorokautta valvoneena ja sata kilometriä kahakointia takana se ei olisi ollut hyvässä terässä myöskään. Onneksi käsky peruttiin: jääkärien askel oli kuulemma ehkä 20 senttiä pitkä.
20.Prikaatilla oli siis käsky pitää Viipuri. Oleellista opin kannalta edelleen on, miksi taisteluhenki petti. Syvärillä motti- ja tietyössä ollut "vihreä" prikaati ei ollut Kempille vielä tuttu. Taipaleen sankari Kemppihän oli ollut ennen kesää 1944 JR7:n eli Tyrjän rykmentin komentaja ja luovuttanut hyvin kouluttamansa rykmentin sittemmin Adolf Ehrnroothille. Veteraanien mukaan Kemppi "loi hengen".
Sinänsä sekä JR7:n että 20.Pr:n miehistöaines tulivat etupäässä Savon järvisuduilta, ettei joukko-osaston henki ainakaan aluekysymys ollut. Kemppi odotti ilmeiseti a priori uudelta prikaatiltaan samaa kuin Multian, Uuraisten, Petäjäveden, Virtain, Soinin, Ähtärin ja Lehtimäen miehet osoittivat talvisodassa: valmiutta kuolemaan.
Kemppiä voi moittiakin. Hän ei ottanut Syväriltä lähtiessään tykistölle määrävahvuisia ammuksia. Luuli (tai Talvela esti ottamasta) saavansa IV Armeijakunnalta, mutta 20. Prikaatin ammuskokoa Rautakorven varikolla ei ollut. Lauri Jäntti taas on ihmetellyt, miksi IV Armeijakunta ei pyytänyt toisilla kaistoilla ollutta tykistöä tukemaan Viipurin taistelua. Mahdollisuuksia oli, mutta pyyntöä ei koskaan tullut.
Laatikaisen toimiakin voisi tutkia.
En silti usko mihinkään "salaliittoon", jossa Airon vehkeilyjen seurauksena kaupunkia muka nimellisesti puolustetaan, ja jos joukoilla on järkeä, sitten livistävät. Tosin tämä asia selviää, jahka Päämajan johtosuhteet ja teot vuonna 1944 pöyhitään kellontarkasti. Sen voisi tehdä monialainen komitea, jossa olisi sotilaita, historioitsijoita ja vaikka pappeja mukana!
20.Pr oli hermostunut ja jo aamupäivän ensimmäiset tulikosketukset saivat a-tarvikkeet miltei loppumaan. Vesistö selän takana lisäsi hermostumista. Ilmatorjuntakin vedettiin pois ennen taistelua. Huhuttiin, että "tykit piti säästää". Lagus jätti vain onnettomat muunnellut Christiet (niiden komentaja Stig Sippel kaatui sankarina Viipurissa) avuksi. Kyse oli ilmeisesti sitten todellisesta pakokauhusta, lumipalloefektistä.
Ehkä Kemppi olisi voinut käyttää esikunnassaan olevaa Mannerheim-ristin ritaria (Tauno Viiri) tärkeämmissä taistelutehtävissä. Bäckmanin työkuntohan oli heikko. Hyvät alijohtajat pitäisi komentajalla olla edessä. Bäckman olisi voinut vaikka juoda Kansallispankin kellarissa konjakkia. Malisella ei ilmeisesti ollut otetta miehiin (kenellä oli?), mutta viimeisten näköhavaintojen mukaan hän olisi vielä yrittänyt päästä romuttuneeseen Christieen ampumaan vihollista.
Aseet ja ammukset antaisivat itseluottamusta!
Kemppi piti sitten suostutella poistumaan kaupungista. Prikaatin pako oli hänelle suuri järkytys, sanoi: "Minulla ei ole enää prikaatia." Sai sentään ulkona kysytyksi, kuka hakisi lipun. Oliko se alikersantti vai kersantti Mäkinen, joka vielä haki lipun tornista?"Bäckman olisi voinut vaikka juoda Kansallispankin kellarissa konjakkia."
Eikös se sitten juonutkin ja Kemppi tarjoili!
Sasasanoilikokohan sesese Kempille ettätätä papapataljoonaa ottititi Ritototolat... annananna ryyppipipi... - keskusteluun?
Niks konjak kirjoitti:
"Bäckman olisi voinut vaikka juoda Kansallispankin kellarissa konjakkia."
Eikös se sitten juonutkin ja Kemppi tarjoili!
Sasasanoilikokohan sesese Kempille ettätätä papapataljoonaa ottititi Ritototolat... annananna ryyppipipi...Tuontasoisia huippuyksilöitä kuten sinä, teitä kun ei kasva ihan joka oksalla.
- Rasite
ei kukaan kirjoitti:
lahjoittanut. Hanellilla ei ylipäänsä ollut mitään tekemistä asian kanssa. Laatikainen joutui luopumaan monesta muustakin tärkeästä maastonkohdasta.Viipuri oli puolustuksen kannalta pelkkä rasite. Sen menetys vain paransi suomalaisten tilannetta.
Otapa selvää, mitä nämä kaksi puuhailivat ja kirjoita sitten uudestaan.
Tuo on taas aika erikoinen näkemys, kun ottaa huomioon miten ukkelit Mikkelissä menivät sekaisin tapahtuneesta.
Tämä toinen veijari tunnetaan entuudestaan, mutta esiteltäköön tämä tuntemattomampi tässä:
В марте 1940 под его командованием создана группа «Хамина», игравшая роль заслона на направлении Выборг-Хельсинки. В 1940 недолго занимал пост начальника Генштаба. После начала войны с СССР в 1941-42 исполнял обязанности начальника Генштаба финской армии. В 1941-44 вновь командующий крепостными войсками и крепостными работами. По этой должности в ведении X. в т.ч. находились гарнизоны укрепленных линий (в т.ч. линии Маннергейма) и вопросы их строительства. - Pappa betalare
Bybi kirjoitti:
Pitemmän päälle Viipuri oli vesistölinjan väärällä puolella. Mutta joukkojen paetessa Viipurista kaupungin sivulla oli vielä omia. Muiden muassa JP6:n sotapäiväkirjassa kerrotaan 20.6 tulleesta käskystä korvata Viipurissa asemistaan poistunut pataljoona. Jääkärit sivuuttivat silloin Viipuria, ja pataljoonan taisteluvoima oli ensi kertaa koossa sitten Sykiälä-Sahakylän (Kuuterselän alalohko), josta se peräydyttyään oli erillisinä komppanian vahvuisina osastoina viivyttänyt tyyliin "pysähdys, tappelu ja pako". Likimain kuusi vuorokautta valvoneena ja sata kilometriä kahakointia takana se ei olisi ollut hyvässä terässä myöskään. Onneksi käsky peruttiin: jääkärien askel oli kuulemma ehkä 20 senttiä pitkä.
20.Prikaatilla oli siis käsky pitää Viipuri. Oleellista opin kannalta edelleen on, miksi taisteluhenki petti. Syvärillä motti- ja tietyössä ollut "vihreä" prikaati ei ollut Kempille vielä tuttu. Taipaleen sankari Kemppihän oli ollut ennen kesää 1944 JR7:n eli Tyrjän rykmentin komentaja ja luovuttanut hyvin kouluttamansa rykmentin sittemmin Adolf Ehrnroothille. Veteraanien mukaan Kemppi "loi hengen".
Sinänsä sekä JR7:n että 20.Pr:n miehistöaines tulivat etupäässä Savon järvisuduilta, ettei joukko-osaston henki ainakaan aluekysymys ollut. Kemppi odotti ilmeiseti a priori uudelta prikaatiltaan samaa kuin Multian, Uuraisten, Petäjäveden, Virtain, Soinin, Ähtärin ja Lehtimäen miehet osoittivat talvisodassa: valmiutta kuolemaan.
Kemppiä voi moittiakin. Hän ei ottanut Syväriltä lähtiessään tykistölle määrävahvuisia ammuksia. Luuli (tai Talvela esti ottamasta) saavansa IV Armeijakunnalta, mutta 20. Prikaatin ammuskokoa Rautakorven varikolla ei ollut. Lauri Jäntti taas on ihmetellyt, miksi IV Armeijakunta ei pyytänyt toisilla kaistoilla ollutta tykistöä tukemaan Viipurin taistelua. Mahdollisuuksia oli, mutta pyyntöä ei koskaan tullut.
Laatikaisen toimiakin voisi tutkia.
En silti usko mihinkään "salaliittoon", jossa Airon vehkeilyjen seurauksena kaupunkia muka nimellisesti puolustetaan, ja jos joukoilla on järkeä, sitten livistävät. Tosin tämä asia selviää, jahka Päämajan johtosuhteet ja teot vuonna 1944 pöyhitään kellontarkasti. Sen voisi tehdä monialainen komitea, jossa olisi sotilaita, historioitsijoita ja vaikka pappeja mukana!
20.Pr oli hermostunut ja jo aamupäivän ensimmäiset tulikosketukset saivat a-tarvikkeet miltei loppumaan. Vesistö selän takana lisäsi hermostumista. Ilmatorjuntakin vedettiin pois ennen taistelua. Huhuttiin, että "tykit piti säästää". Lagus jätti vain onnettomat muunnellut Christiet (niiden komentaja Stig Sippel kaatui sankarina Viipurissa) avuksi. Kyse oli ilmeisesti sitten todellisesta pakokauhusta, lumipalloefektistä.
Ehkä Kemppi olisi voinut käyttää esikunnassaan olevaa Mannerheim-ristin ritaria (Tauno Viiri) tärkeämmissä taistelutehtävissä. Bäckmanin työkuntohan oli heikko. Hyvät alijohtajat pitäisi komentajalla olla edessä. Bäckman olisi voinut vaikka juoda Kansallispankin kellarissa konjakkia. Malisella ei ilmeisesti ollut otetta miehiin (kenellä oli?), mutta viimeisten näköhavaintojen mukaan hän olisi vielä yrittänyt päästä romuttuneeseen Christieen ampumaan vihollista.
Aseet ja ammukset antaisivat itseluottamusta!
Kemppi piti sitten suostutella poistumaan kaupungista. Prikaatin pako oli hänelle suuri järkytys, sanoi: "Minulla ei ole enää prikaatia." Sai sentään ulkona kysytyksi, kuka hakisi lipun. Oliko se alikersantti vai kersantti Mäkinen, joka vielä haki lipun tornista?"Laatikaisen toimiakin voisi tutkia."
Laatikainen oli tapahtumista pihalla kuin lumiukko. Eikös se antannut niitä käskyjään useita tunteja myöhässä joukoille joita ei enää ollut lähimaillakaan. Taavetti olisi pitänyt laittaa vastuuseen tekosistaan Kannaksella. Sippola toiseksi ja Airo kolmanneksi. Tolpaan koko synkkä triumfiraatti...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053161Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391610Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803