Uskomatonta miten saat sen aikaan! Aina kun näen Sinut, sydämeni tekee kuperkeikkaa, vaikka sen ei pitäisi... Sen uhallakin että nolaan itseni, tulen luoksesi, puhumaan hölmöjä, koska muuta en saa sanotuksi. Ja Sinä katsot minua aina yhtä samalla tavalla, en todellakaan tiedä mitä ajattelet. Vetovoimasi on kai tahatonta, mutta aina yhtä voimakasta. Suo anteeksi typerät eleeni, menen sekaisin Sinusta.
Arvostan Sinua.
Arvostan Sinua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kenelle viestisi on? kuka saa hormoonisi ja
adrealiinin kohoamaan taivaisiin...
Kuka?
missä?
minäkö?
häh?
Niin sinäkin minut!
oman pään kuvitelmaa jota ei saavuta ja yrittää työntää toisille että olis muka mahdollista tavoittaa se saavuttamaton .
Arvostan monia ihmisiä ja voin myös asianosaiselle ja muillekin kertoa sen . Tuollainen muka arvostaminen kertoa jotain mikä ei ole mitään ei tavoita ketään . ihmettelen mitä iloa ja hyötyä on mihinkään j a kenellekkään ja arvostus höh mitä se kannattaa itselleen kertoa täälä satissa. typerää.
hölynpölyä vaan.
Niin, tämähän on vain "Rakas päiväkirja", anonyymi vastaanottaja ja kuuntelija. Jos haluat henkilökohtaista kontaktia jonkun kanssa, etsi toinen saitti. Näin vältyt tyhjänpäiväisten ilmoitusten lukemiselta.
Oot niin "totisen" oloinen silloin kun et vitsiä väännä ja se taas hämää minua...Joskus tuntuu että pidät minusta ja sitten samassa hetkessä käyttäydyt kuin olisin se viimeinen ihminen jonka sillä hetkellä haluat nähdä!On tuottanut siis vaikeuksia tämä ajatustesi "tulkitseminen" Mutta eipä siinä mitään! Hymy suupielissäni edelleen sinua moikkaan...Olet rohkeampi kuin minä joten pallo on sinun hallussasi! =)
Hei, pallo ei oo koskaan ollu hallussani, eikä pitkään aikaan edes lähimaillakaan. Luulen, että tiedät sen asian itsekin.
Ja,mitä rohkeuteeni tulee, jos sinun ja minun rohkeuden määrää voisi jollakin mittarilla mitata, en usko, että kumpikaan meistä kovinkaan korkeita arvoja niistä mittauksista saisi, sillä arka ihminen uskaltaa harvoin olla rohkea.
Kumpi meistä sitten on arempi tai rohkeampi, sitä en tiedä, mutta tiedän sen, että arka sydän ei uskalla näyttää suoraan, mitä se haluaa, vaan usein se vain kiemurtelee ja huokaa hiljaa toivoen, että toinen sanoisi tai tekisi jotain. Siksi kai kumpikaan meistä ei ota sitä ratkaisevaa askelta.
Huomista ei koskaan tiedä etukäteen. Et voi tänään tietää onko huomisen aurinko tämänpäiväistä lämpimämpi, mutta on harmi kun kumpikaan meistä ei uskalla ottaa sitä ratkaisevaa askelta kohti huomisen tuntemattomuutta.
Taikkapa ujostelen...kun luulen ettet enää välitä seurastani.
ps.ei mulla vitsit vielä loppuneet ole... ;)
Tässä itse kullekin hieman ajattelemisen aihetta, kun tämän taidon osaisin ja muistaisin itsekin.
"Jokaisessa viikossa on kaksi päivää, joista emme koskaan saisi olla huolissamme. Kaksi päivää, joita ei saa rasittaa peloilla eikä epäilyksillä.
Toinen päivistä on eilinen erehdyksineen ja huolineen; virheineen ja vikoineen; suruineen ja tuskineen. Eilispäivä on ikuisiksi ajoiksi vetäytynyt pois vaikutuspiiristämme. Kaikki maailman mammonat ovat riittämättömiä tuomaan takaisin eilistä.
Emme voi peruuttaa yhtään tekoa jonka olemme tehneet; emme voi pyyhkiä pois yhtään sanottua sanaa. Eilispäivä on vain yksinkertaisesti ollut ja mennyt.
Toinen päivistä taas on huominen. Se on yhtä kaukana kuin eilinen – saavuttamattomissa.
Huomisen aurinko nousee joko loistavana tai pilvillä verhoiltuna. Mutta se nousee!
Meillä ei ole mitään osuutta huomispäivään ennen kuin aurinko nousee, sillä huomista ei vielä ole.
Näin meillä jää vain yksi päivä. Tänään!
Elä siis ja nauti tästä hetkestä. Nyt on tänään. Tee sille jotain ennen kuin siitä tulee eilinen."