kurkistin oven raosta, siellä oli menossa harras meininki, en voinut mennä häiritsemään, jatkoin matkaa...
Mutta vanhan kivikirkko ja juhlavalaistu hautausmaa olivat upea näky aamun hämärässä, ennen kokematon, tällaiselle jo 70 joulua nähneelle vääräuskoiselle...
Jokainenhan meistä on vääräuskoinen, ellei kuulu siihen "ainoaan oikeaan" uskovaisten seuraan...ja niitähän on vähintäänkin kymmeniä tuhansia tässä matoisessa maailmassa...
Että tällaista maailman menoa minulla näin Joulupäivän aamuna...
Mutta vanhan kivikirkko ja juhlavalaistu hautausmaa olivat upea näky aamun hämärässä, ennen kokematon, tällaiselle jo 70 joulua nähneelle vääräuskoiselle...
Jokainenhan meistä on vääräuskoinen, ellei kuulu siihen "ainoaan oikeaan" uskovaisten seuraan...ja niitähän on vähintäänkin kymmeniä tuhansia tässä matoisessa maailmassa...
Että tällaista maailman menoa minulla näin Joulupäivän aamuna...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä yksi 'vääräuskoinenkin' olisi joukkoon kelpuutettu ;0). Olisit mennyt vaan.
Kukaan uskova tai jotain rituaaleista jotain saava ei ole vääräuskoinen.
Vääräuskoisuus tulee ilmi vasta kun henkilö ryhtyy väkivaltaan joko henkiseen tai aineelliseen uskonsa vuoksi.
Yksikään uskonto ja oppi ei kannusta väkivaltaan mutta sitä väljästi ja omaa napaansa kaivelevat tulkitsijat, papit ja imaamit sun muut höriläät mielellään näkevät väkivaltaa uskontonsa puitteissa.
Tässä kohtaa on pois suljettava kommunismi jonka opin mukaan jokainen viisas ja itse ajatteleva on tapettava.
Ne on ainaisia marisijoita vaikka kaikkea on jo yllinkyllin, yli oman tarpeen.
Ovat suurelta osin fundamenttalistisen porvari aatteen omavia, tappavat heikoimmat ahnehtimalla.
Historiasta näemme hitlerin ja staalinin olleen juuri sellaisia.
En tiedä, vieläkö Helsingin Pitäjämäen kirkkoherra harrastaa kuppilareissuja. Ainakin joitakin vuosia sitten harrasti. Ei juomisen tarkoituksessa, vaan hän kävi vain näin näitäkin seurakuntansa alueella asuvia tapaamassa (seurakunnan alueella on mm. alkoholistien asuntola). Kirkossahan ei heitä juurikaan näy.
Vaan kerran yksi epäuskoinen tuli. Hän oli peräti niin epäuskoinen, ettei uskonut seurakunnan kirkkoherran alentuvan kapakkatasolle.
Sattui olemaan kirkkoherran saarnavuoro. Kesken saarnan tämä kuppilassa edellisen kerran kirkkoherran tavannut totesi ääneen jotain sellaista, että 'totta tuo näyttää olevan'. Siitä oli kehkeytynyt ystävällismielinen keskustelu kesken saarnan kirkkoherran ja tämän kuppilatyypin välille. Lopulta kuppilatyyppi päätti lähteä. Siitäkin huolimatta, että seurakuntalaiset pyysivät jäämään.
Jos joku jumalanpalveluksessa läsnäollut sattuu tämän lukemaan, niin voisi kertoilla tarkemmin. Ja kirkkoherrastakin, hän kun taitaa olla aika värikäs muutenkin. Minä kuulin edellä kertomani jumalanpalveluksessa läsnäolleelta, joten tarina lienee tosi.