Feministit ovat kiinnittäneet huomiota siihen epäkohtaan, että patriarkaalissa yhteiskunnissa seksuaalisuuden kontrolli kohdistuu yksipuolisesti naisiin. Miehet saavat mellastaa vapaasti nauttien seksuaalisista vapaudesta.
Esim. miehet voivat vapaasti hankkia seksikokemuksia useiden naisten kanssa ja se on heille vain ylpeyden aihe, kun taas tyttöjen odotetaan pysyvän neitsyinä avioliittoon saakka. Suomalaisessa yhteiskunnassa sukupuolisuuden kontrolli on vaikuttanut mm. työnjakoon miesten ja naisten välillä, naiselta on kielletty työt, joissa hän on ollut yhteisön vahtivien silmien ulkopuolella. Suomessakin oli pitkään voimassa naisten yötyökielto, joka esti naisia pääsemästä hyväpalkkaisiin töihin paperitehtaisiin. Vielä 1960 luvulla naiset eivät päässeet sisään yksin ravintoloihin. Pitkään prostituutiota kitkettäessä nainen pidätettiin ja mies päästettiin vapaaksi.
Nigeriassa huoruudesta syytetty nainen uhattiin kivittää kuoliaaksi tultuaan raskaaksi, teon toinen osapuoli , mies, päästettiin ilman rangaistusta. Naisten seksuaaliseen kontrolliin kuluu myös sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus. Euroopassa häpykielen poistoa käytettiin toissa ja viime vuosisadoilla naisten liialliseen itsetyydytykseen hoitokeinona. Hunnut, kaavut ja naisten sulkeminen lukkojen taakse ja liikkumisen rajoitukset ovat yksi ilmentymä seksuaalisesta kontrollista
Patriarkallisen yhteiskunnan vallankäyttö on tehokkainta silloin kun vallankäyttö on sisäistettyä. Michel Focault on osoittanut että kuin naiset itse vahtivat itseään ja toisiaan on valvonta vaivatonta ja tehokasta. Ei tarvita miestä sanomaan mitä nainen saa tehdä tai ei, pieni nainen valvoo itse itseään ja toisiaan. Kontrollin sisäistäminen pistää naisetkin uskomaan, että heidän oma seksuaalisuutensa on pahaa, likaista ja se vaatii jatkuvaa kontrolloimista. Seksi on sallittu vain avioliitossa. Tämän normin rikkominen johtaa syyllisyydentuntoihin ja ahdistukseen. Orgasmivaikeudet, seksuaaliset pelot, haluttomuusongelmat, jopa anoreksia, kietoutuvat tähän sisäiseen kontrolliin.
Nyt feministeillä on ongelma: jos he ovat sitä mieltä, että seksuaalisuuden kontrolli ei saa kohdistua yksipuolisesti naiseen, vaan naisella tulee olla sama samat vapausasteet kuin miehillä ilmasta seksuaalisuuttaan, vaatii feministi naisille oikeutta käyttäytyä samalla tavoin kuin nainen, jota perinteisesti nimitetään huoraksi. Huoraksi leimautumisen pelko on kuitenkin juuri sisäistettyä patriarkaalista seksuaalisuuden kontrollia ja se elää vahvasti naisten mielissä.
Tämän takia kukaan feministi ei sanoa suoraan ajatusta, että käyttäytykää seksissä yhtä vapaasti kuin miehet, eli käyttäytykää kuin huorat. Asia ilmaistaan kiertoteitse. Esimerkiksi Kaisa Luoma kirjoittaa ”huoran kategorialla pyritään ohjaamaan tyttöjen seksuaalisuutta aivan tiettyyn suuntaan, monogaamiseen heteroparisuhteeseen, ja tämä tapahtuu stigmatisoimalla kaikkea sellaista seksuaalista aktiivisuutta, joka ei siihen ole sidoksissa.” Ja lisää:”Usein tyttöjen seksuaalisuuden kontrolli rationalisoidaan "hyväksikäytön vastustamiseksi": nimeämällä vääränlainen seksi "hyväksikäytölle" antautumiseksi voidaan asettaa tytöt puhtaasti "oman etunsa" nimissä yksin vastuuseen siitä, että seksi aina sijoittuu vakituisen rakkaussuhteen piiriin (ts. tytön tehtävä on varmistua molempien osapuolten tunteiden aitoudesta). Tätä parisuhdemuotoiseen seksuaalisuuteen ohjaamista tuetaan paitsi moraalisin myös tieteellisin rationalisaatioin: "Aikaisten seksisuhteiden varoitetaan jopa voivan aiheuttaa tytölle pysyvän kyvyttömyyden tyydyttäviin eli vakituisiin suhteisiin. Huora/madonna -kahdentuman karkea tulkinta, jonka mukaan 'huoruuteen' suistunut tyttö on lopullisesti kelpaamaton rakkauden kohteeksi on tässä saanut muka tieteellisen asun, jossa sitä opetetaan tytöille psykologian arvovallalla".
Nyt herää vain kysymys, kun feministi tietää, että naisiin kohdistettu seksuaalisuuden kontrolli on väärin, ja hän tietää , että hänen ei tarvitse kantaa sen sisäistettyjäkään muotoja, hänellä on hyvät moraaliset perustelut käyttäytyä seksuaalisesti yhtä vapautuneesti kuin mies. Jos hän tapaa mielenkiintoisen miehen, hän vie hänet sänkyynsä. Miksi ei? Mutta toisaalta hän tietää, että yhteiskunta ei ole muuttunut tasa-arvoiseksi. Hän tietää, että huoran leima on todellinen mahdollisuus. Mutta toisaalta nykyaikainen suurkaupunki on metrpolis jossa hän voi anonyymisti toteuttaa, tietyllä tavalla salaa, seksuaalisesti tasa-arvoista, vanhasta patriarkaalisesta kontrollista vapaata uutta naisen seksuaalisuuta.
Esim. miehet voivat vapaasti hankkia seksikokemuksia useiden naisten kanssa ja se on heille vain ylpeyden aihe, kun taas tyttöjen odotetaan pysyvän neitsyinä avioliittoon saakka. Suomalaisessa yhteiskunnassa sukupuolisuuden kontrolli on vaikuttanut mm. työnjakoon miesten ja naisten välillä, naiselta on kielletty työt, joissa hän on ollut yhteisön vahtivien silmien ulkopuolella. Suomessakin oli pitkään voimassa naisten yötyökielto, joka esti naisia pääsemästä hyväpalkkaisiin töihin paperitehtaisiin. Vielä 1960 luvulla naiset eivät päässeet sisään yksin ravintoloihin. Pitkään prostituutiota kitkettäessä nainen pidätettiin ja mies päästettiin vapaaksi.
Nigeriassa huoruudesta syytetty nainen uhattiin kivittää kuoliaaksi tultuaan raskaaksi, teon toinen osapuoli , mies, päästettiin ilman rangaistusta. Naisten seksuaaliseen kontrolliin kuluu myös sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus. Euroopassa häpykielen poistoa käytettiin toissa ja viime vuosisadoilla naisten liialliseen itsetyydytykseen hoitokeinona. Hunnut, kaavut ja naisten sulkeminen lukkojen taakse ja liikkumisen rajoitukset ovat yksi ilmentymä seksuaalisesta kontrollista
Patriarkallisen yhteiskunnan vallankäyttö on tehokkainta silloin kun vallankäyttö on sisäistettyä. Michel Focault on osoittanut että kuin naiset itse vahtivat itseään ja toisiaan on valvonta vaivatonta ja tehokasta. Ei tarvita miestä sanomaan mitä nainen saa tehdä tai ei, pieni nainen valvoo itse itseään ja toisiaan. Kontrollin sisäistäminen pistää naisetkin uskomaan, että heidän oma seksuaalisuutensa on pahaa, likaista ja se vaatii jatkuvaa kontrolloimista. Seksi on sallittu vain avioliitossa. Tämän normin rikkominen johtaa syyllisyydentuntoihin ja ahdistukseen. Orgasmivaikeudet, seksuaaliset pelot, haluttomuusongelmat, jopa anoreksia, kietoutuvat tähän sisäiseen kontrolliin.
Nyt feministeillä on ongelma: jos he ovat sitä mieltä, että seksuaalisuuden kontrolli ei saa kohdistua yksipuolisesti naiseen, vaan naisella tulee olla sama samat vapausasteet kuin miehillä ilmasta seksuaalisuuttaan, vaatii feministi naisille oikeutta käyttäytyä samalla tavoin kuin nainen, jota perinteisesti nimitetään huoraksi. Huoraksi leimautumisen pelko on kuitenkin juuri sisäistettyä patriarkaalista seksuaalisuuden kontrollia ja se elää vahvasti naisten mielissä.
Tämän takia kukaan feministi ei sanoa suoraan ajatusta, että käyttäytykää seksissä yhtä vapaasti kuin miehet, eli käyttäytykää kuin huorat. Asia ilmaistaan kiertoteitse. Esimerkiksi Kaisa Luoma kirjoittaa ”huoran kategorialla pyritään ohjaamaan tyttöjen seksuaalisuutta aivan tiettyyn suuntaan, monogaamiseen heteroparisuhteeseen, ja tämä tapahtuu stigmatisoimalla kaikkea sellaista seksuaalista aktiivisuutta, joka ei siihen ole sidoksissa.” Ja lisää:”Usein tyttöjen seksuaalisuuden kontrolli rationalisoidaan "hyväksikäytön vastustamiseksi": nimeämällä vääränlainen seksi "hyväksikäytölle" antautumiseksi voidaan asettaa tytöt puhtaasti "oman etunsa" nimissä yksin vastuuseen siitä, että seksi aina sijoittuu vakituisen rakkaussuhteen piiriin (ts. tytön tehtävä on varmistua molempien osapuolten tunteiden aitoudesta). Tätä parisuhdemuotoiseen seksuaalisuuteen ohjaamista tuetaan paitsi moraalisin myös tieteellisin rationalisaatioin: "Aikaisten seksisuhteiden varoitetaan jopa voivan aiheuttaa tytölle pysyvän kyvyttömyyden tyydyttäviin eli vakituisiin suhteisiin. Huora/madonna -kahdentuman karkea tulkinta, jonka mukaan 'huoruuteen' suistunut tyttö on lopullisesti kelpaamaton rakkauden kohteeksi on tässä saanut muka tieteellisen asun, jossa sitä opetetaan tytöille psykologian arvovallalla".
Nyt herää vain kysymys, kun feministi tietää, että naisiin kohdistettu seksuaalisuuden kontrolli on väärin, ja hän tietää , että hänen ei tarvitse kantaa sen sisäistettyjäkään muotoja, hänellä on hyvät moraaliset perustelut käyttäytyä seksuaalisesti yhtä vapautuneesti kuin mies. Jos hän tapaa mielenkiintoisen miehen, hän vie hänet sänkyynsä. Miksi ei? Mutta toisaalta hän tietää, että yhteiskunta ei ole muuttunut tasa-arvoiseksi. Hän tietää, että huoran leima on todellinen mahdollisuus. Mutta toisaalta nykyaikainen suurkaupunki on metrpolis jossa hän voi anonyymisti toteuttaa, tietyllä tavalla salaa, seksuaalisesti tasa-arvoista, vanhasta patriarkaalisesta kontrollista vapaata uutta naisen seksuaalisuuta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.