On tullut monasti mieleeni tuo Raamatun kohta
kun Herra sanoi Moosekselle: Sinä et voi nähdä kasvojani, sillä kukaan, joka näkee minut,jää eloon.2Moos.33:20. mietiskelin,miltähän Jumalan kasvot mahtoivat näyttää.
Myöskin on tuo Paavalin kaunis ylistys hänelle, joka on autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja Herrain Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valossa, mihin kukaan ei taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä- hänelle olkoon kunnia ja iankaikkinen valta.1Tim.6:15,16. Mitä tuosta olis ajateltava?
Ehkä joku voisi ajatella Jumalaa vain valoliekiksi.
Mutta apostoli Johanneksen sanoista saamme ihanan selvän vastauksen: Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika,joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. Joh.1:18.
Poika on siis ilmoittanut meille Isän. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.2Kor.5:9. Kun tunsi Kristuksen, tunsi Jumalan.
Olikohan tämä pulma askarruttanut Filippuksenkin mieltä. Hänestä oli tuntunut siltä,että jos hän vain voisi nähdä Isän, hän olisi tyytyväinen.
Sitten saatuaan selvän näkemyksen ja täydellisen käsityksen, hän voisi uskoa varmasti.
Näytä meille Isä, hän pyysi Kristukselta, niin tyydymme.
Vastaukseksi Jeesus lausui nuo syvämerkityksiset sanat: Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, etkä tunne minua Filippus!
Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: Näytä meille Isä?
Etkö usko, että minä olen Isässä, ja Isä minussa?
Niitä sanoja, joita minä puhun teille, en minä puhu itsestäni; vaan Isä, joka minussa asuu, tekee ne teot,ne ovat hänen.
Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja Isä minussa. Joh.14:8-11.
Kristus oli täysin yhtä Jumalan kanssa.Minä ja Isä olemme yhtä,hän sanoi.Joh.10:30.
Ja samoin hän sanoi: Joka uskoo minuun,se ei usko minuun, vaan häneen, joka minut lähetti.Ja joka näkee minut, näkee hänet,joka minut lähetti.Joh.12:44,45.
Lohduttavia sanoja!Näkymätön on ilmaissut itsensä,Ääretön on tehnyt itsensä selvästi käsitettäväksi.Meidän ei tarvitse enää kysellä ja epäillä häntä.
Täydellä tiedon varmuudella voimme kääntyä Kristuksen puoleen. Saamme ikäänkuin kosketella haavanjälkiä hänen käsissään ja kyljessään, ja sanoa Tuomaan lailla: Minun Herrani ja minun Jumalani!
Vaikka meillä ei ole varsinaista valokuvaa Kristuksesta.Evankeliumessa on kuitenkin niin täydellisesti ja yksityikohtaisesti kerrottu hänen elämänsä kulku,että joka ainoa kristitty on varma siitä, jos hän näkisi Vapahtajan kasvoista kasvoihin, hän varmasti tuntisi hänet.
Lyhyen maisen elämänsä aikana Kristus jätti vaikutuksen,mikä ei koskaan voi häipyä ihmisten muistista. Hänen verraton rakkautensa ja uhrausten toiminta jätti hänestä kuvan historiaan.
Ja niin tehden hän jätti Jumalasta Raamattuun ilmoituksen, joka voidaan ymmärtää kaikkina aikoina.
kun Herra sanoi Moosekselle: Sinä et voi nähdä kasvojani, sillä kukaan, joka näkee minut,jää eloon.2Moos.33:20. mietiskelin,miltähän Jumalan kasvot mahtoivat näyttää.
Myöskin on tuo Paavalin kaunis ylistys hänelle, joka on autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja Herrain Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valossa, mihin kukaan ei taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä- hänelle olkoon kunnia ja iankaikkinen valta.1Tim.6:15,16. Mitä tuosta olis ajateltava?
Ehkä joku voisi ajatella Jumalaa vain valoliekiksi.
Mutta apostoli Johanneksen sanoista saamme ihanan selvän vastauksen: Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika,joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. Joh.1:18.
Poika on siis ilmoittanut meille Isän. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.2Kor.5:9. Kun tunsi Kristuksen, tunsi Jumalan.
Olikohan tämä pulma askarruttanut Filippuksenkin mieltä. Hänestä oli tuntunut siltä,että jos hän vain voisi nähdä Isän, hän olisi tyytyväinen.
Sitten saatuaan selvän näkemyksen ja täydellisen käsityksen, hän voisi uskoa varmasti.
Näytä meille Isä, hän pyysi Kristukselta, niin tyydymme.
Vastaukseksi Jeesus lausui nuo syvämerkityksiset sanat: Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, etkä tunne minua Filippus!
Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: Näytä meille Isä?
Etkö usko, että minä olen Isässä, ja Isä minussa?
Niitä sanoja, joita minä puhun teille, en minä puhu itsestäni; vaan Isä, joka minussa asuu, tekee ne teot,ne ovat hänen.
Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja Isä minussa. Joh.14:8-11.
Kristus oli täysin yhtä Jumalan kanssa.Minä ja Isä olemme yhtä,hän sanoi.Joh.10:30.
Ja samoin hän sanoi: Joka uskoo minuun,se ei usko minuun, vaan häneen, joka minut lähetti.Ja joka näkee minut, näkee hänet,joka minut lähetti.Joh.12:44,45.
Lohduttavia sanoja!Näkymätön on ilmaissut itsensä,Ääretön on tehnyt itsensä selvästi käsitettäväksi.Meidän ei tarvitse enää kysellä ja epäillä häntä.
Täydellä tiedon varmuudella voimme kääntyä Kristuksen puoleen. Saamme ikäänkuin kosketella haavanjälkiä hänen käsissään ja kyljessään, ja sanoa Tuomaan lailla: Minun Herrani ja minun Jumalani!
Vaikka meillä ei ole varsinaista valokuvaa Kristuksesta.Evankeliumessa on kuitenkin niin täydellisesti ja yksityikohtaisesti kerrottu hänen elämänsä kulku,että joka ainoa kristitty on varma siitä, jos hän näkisi Vapahtajan kasvoista kasvoihin, hän varmasti tuntisi hänet.
Lyhyen maisen elämänsä aikana Kristus jätti vaikutuksen,mikä ei koskaan voi häipyä ihmisten muistista. Hänen verraton rakkautensa ja uhrausten toiminta jätti hänestä kuvan historiaan.
Ja niin tehden hän jätti Jumalasta Raamattuun ilmoituksen, joka voidaan ymmärtää kaikkina aikoina.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihminen pystyi Häntä katselemaan. Kuitenkin, kuten kirjoititkin tärkein oli se mitä Jeesus teki, ei se miltä Hän näytti, koska sen mitä Hän teki mekin tiedämme Kirjoitusten perusteella, ja siten voimme luoda Hänestä "kuvan" mieliimme.
Tärkeintä Jumalassa ei siis ole se, miltä Hän näyttää, vaan se, mitä Hän tekee. Se, että Jumala rakastaa ja rakasti meitä niin paljon, että antoi ainoan Poikansa vikauhriksi, että kaikki pelastuisivat, se on se rakkaus, se tärkein.
Jumala katsoo meitä rakkauden silmin, ja Hän näkee meissä kaikissa mahdollisuuden. "Kauneus on katsojan silmissä". Jos mekin katsomme Häntä takaisin rakkauden silmin, ymmärrämme ehkä jotain siitä, mikä se leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, millä Hän meitä rakastaa (Ef.3:18-19).
Maruan-nelta.
Lisään tuohon vielä samaa tarkoittavan repliikin...
Jumala oli verhoutuneena Kristukseen...
Että ihmis-silmä voi hänet nähdä.
samassa hengessä.
monelta kannalta.
Yksi niistä on, että Jumala on täydellisyys kaikessa. Kaikki mikä on täydellistä on Jumalan - Hänessä ei ole mitään epätäydellistä.
Ei kukaan joka ei ole hänen tahdossaan voi olla Hänessä koska silloin on epätäydellisyydessä ja erossa Hänestä. Ainoastaan Poika eli Isän tahdossa (Isän täydellisyydessä) ja oli siksi yhtä Isän kanssa, siksi vain hän voi nähdä Isän kasvot. Juuri siksi ihminen joutuikin eroon Luojastaan ja Hänen täydellisyydestään ja juuri siksi ihmisestä tulikin kuoleva (kuoleman oma) sillä vain Hänen - Jumalan - yhteydessä on iankaikkinen elämä.
Tämän voi jokainen helposti käsittää joka ei ole sortunut ikuisen piinan oppiin, mutta eivät ne jotka uskovat olevansa kuolemattomia omasta epätäydellisyydstään huolimatta.
alex