Laulu veljeni muistotilaisuudessa:
Minä rakastan tätä maata, se on karu ja kaunis niin.
Minä rakastan tätä maata, meren saarilta tunturiin.
Minä rakastan pohjoista maata, kesän loistoa häikäisevää,
sanoin kuvata ei sitä saata, sitä sydän vain ymmärtää.
Minä rakastan tätä maata, syksyn hehkua kirpeää.
Minä rakastan tätä maata, kun on sielussa routa ja jää.
Ja, kun puhkeaa sinisiin tähtiin, kevään huumassa hohtava maa.
Sitä unohda en, mitä nähtiin, tahdon kiitoksen kohottaa.
Ja, kun puhkeaa sinisiin tähtiin, kevään huumassa hohtava maa.
Sitä unohda en, mitä nähtiin, tahdon kiitoksen kohottaa.
Minä rakastan tätä maata, käden jälkiä ihmisten.
Minä rakastan tätä maata, ikiaikojen lauluja sen.
Minä rakastan hiljaista maata, jossa soi metsän yksinäisyys.
Ikihongissa laulava tuuli, suven kirkkaus, yön hämäryys.
Minä rakastan hiljaista maata, jossa soi metsän yksinäisyys.
Ikihongissa laulava tuuli, suven kirkkaus, yön hämäryys.
Minä rakastan tätä maata, se on karu ja kaunis niin.
Minä rakastan tätä maata, meren saarilta tunturiin.
Minä rakastan pohjoista maata, kesän loistoa häikäisevää,
sanoin kuvata ei sitä saata, sitä sydän vain ymmärtää.
Minä rakastan tätä maata, syksyn hehkua kirpeää.
Minä rakastan tätä maata, kun on sielussa routa ja jää.
Ja, kun puhkeaa sinisiin tähtiin, kevään huumassa hohtava maa.
Sitä unohda en, mitä nähtiin, tahdon kiitoksen kohottaa.
Ja, kun puhkeaa sinisiin tähtiin, kevään huumassa hohtava maa.
Sitä unohda en, mitä nähtiin, tahdon kiitoksen kohottaa.
Minä rakastan tätä maata, käden jälkiä ihmisten.
Minä rakastan tätä maata, ikiaikojen lauluja sen.
Minä rakastan hiljaista maata, jossa soi metsän yksinäisyys.
Ikihongissa laulava tuuli, suven kirkkaus, yön hämäryys.
Minä rakastan hiljaista maata, jossa soi metsän yksinäisyys.
Ikihongissa laulava tuuli, suven kirkkaus, yön hämäryys.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olisi ihana tietää, mikä nuotti tässä laulussa on?
Lämmin halaus sinulle, otan osaa veljesi poismenon johdosta.
Myös minun veljeni on poissa,, hautajaisia ei vain ole vielä päästy pitämään,, suru ja ahdistus tuntuu välillä tosi raskaalta.
Olen toivonut että veljeni tulisi unessa luokseni vielä minua tapaamaan,, ehkä se uni vielä toteutuu.
Toivottavasti meidän rakkaillamme on nyt hyvä olla, siellä jossakin,, toisaalta he voivat olla lähelläkin meitä, emme vain heitä näe.
Näin veljestäni unta pari päivää siunaustilaisuuden jälkeen: olimme äidin kanssa katsomassa häntä sairaalassa. Kun lähdimme pois, veli tuli käytävälle ja sanoi, että oli parantunut sairaudestaan. Sitten heräsin ja huomasin sen olleen vain unta. En silti ollut murheellinen, koska tiesin, että veljelläni on kaikki hyvin.
Veljeni kuolemasta on hieman vajaat 3 kuukautta. Enää asia ei ole joka hetki mielessä, joka päivä kylläkin. Tuska ja ahdistus ovat pikkuhiljaa keventyneet. Aika ajoin tulee taas huonompia hetkiä, kuten jouluna. Aika on ratkaiseva tekijä toipumisessa.
Kiitos kommentistasi. Toivotan sinulle voimia ja jaksamista. Muista, että päivät pitenevät, kevät on tulossa ja elämä jatkuu, vaikka nyt sitä on varmaan vaikea uskoa.
Kaksi veljeäni kuolivat muutaman kuukauden välein.Ensin ei suru ollut niin kovaa, se tuli myöhemmin, mutta sain aikaa. Suru ikään kuin hyökkäsi päälle. Aloin tajuta, että en näe rakasta tappelukaveriani enää koskaan.
Jokin helpottikin, koska toinen oli kovin sairas.Kai sitä jollain lailla suree koko elämänsä, mutta niitten ei ainakaan tarvitse minua surra. Se lohtu tässä on.
Nuo sanat ovat täynnä lempeää kaihoa ja runollista kaipausta. Lohduttavat minuakin. Mikähän sävel tähän lauluun kuuluu? Kiitos siitä.