Ilmeisesti tätä seuraavia aktiivisesti parikymmentä ja satunnaisia lukioita päivätasolla alle sata. Luulen, että tämän paikan merkitys kirkosta eroamiseen on varsin olematon.
Tällä on merkitystä terapiana, sillä täällä voi enemmistönä julistaa ateistista uskoaan ilman että olisi yleinen naurunkohde kuten varsinaisessa ateismi -keskustelualueella.
Tällä on merkitystä terapiana, sillä täällä voi enemmistönä julistaa ateistista uskoaan ilman että olisi yleinen naurunkohde kuten varsinaisessa ateismi -keskustelualueella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta onhan se kiva kuulla kun satunnainen hihu tööttää :D
Toisekseen, varsinaisilla hihupalstoilla sensurointi pukkaa toimimaan turhan tehokkaasti, pienikin taikauskon kritiikki poistetaan innolla.
Vaikka kyllä varmasti muutaman ihmisen jo tehty eropäätös saa vahvistuksen ja lopullinen eroamistoimenpide käynnistyy.
Onhan täällä säännöllisesti joku kysymässä kummiudesta, kirkkohäistä yms. Lisäksi varmaan useampi löytää vastauksen vanhemmista kysymyksistä.
Mutta tietysti tämän merkitys on pieni suhteessa erojen kokonaismäärään.
Isompi merkitys on sillä, että EK-tiimi lukee palstaa. Tämän vuoksi tieto ja ideat tulevat eroakirkosta.fi -palvelun käyttöön, ja toisaalta me voimme tiedottaa asioita jotka sitten lähtevät netissä edelleen kiertoon.
Pitääkö kaikella olla suuri merkitys?
Mitä järkeä on kirjoitella vaikkapa blogia:
http://kirkostaeroon.blogspot.com/
Ei sitä kuitenkaan moni lue.
Jos näin perustelee asioita, niin onkos sitten järkeä tehdä yhtään mitään? Eikös pienistä puroista synny isommatkin virrat, joten kaikenlainen toiminta on hyväksi.
Miksi sanot että kirkosta eroavat ovat ateisteja? Onko todella niin, että Jumalaa voi mielestäsi palvella vain kuulumalla johonkin ihmisten perustamaan järjestöön nimeltä kirkko?
Olet tuolla viattomalla kommentillasi osoittanut yhden syistä olla kuulumatta kirkkoon: teidän, joiden pitäisi olla laupiaita ja armollisia kaikkia kohtaan, olette pahimpia tuomitsemaan toisia.
Itse harkitsen eroa kirkosta = ihmisen rakentamasta organisaatiosta, jota pidetään yllä verovaroin ja jonka palvelutarjonta ei kohtaa minun tarpeitani millään tavalla. En myöskään tarvitse Jumalan palvelemiseksi isoja, yleensä rumia ja kolkkoja kirkkosaleja ja kaavamaisia rutiineja - suomalainen metsä tai aava ranta riittää mainiosti Hänen kohtaamiseensa. Teen joka päivä parhaani tuodakseni Hänen armoaan esille kun tapaan muita ihmisiä: kohtelen heitä kunnioittavasti, kuuntelen mitä heillä on sanottavaa ja olen omassa olemuksesssani mahdollisimman aito. Pyrin myös pitämään itsestäni huolta, jotta voin olla mahdollisimman hyvä lähimmäinen niin työtoverina, kotona, ystävien ja muiden ihmisten kanssa. Niin heteroiden kuin homojenkin.
En myöskään halua ruokkia verovaroillani sitä vallankäyttöä, jota kirkkoni harrastaa. Tiedän mistä puhun, sillä olen ollut kirkon palveluksessa. Ainakin siinä organisaatiossa, joissa olin töissä, kohdeltiin ihmisiä epätasa-arvoisesti, kirkkoherra oli Herrasta seuraava ja uusia ajatuksia ei sallittu. Ihminen oli astunut Jumalan edelle. Tämä on sitä tekopyhyyttä, jota en halua teoillani tukea. En tunne Raamattua riittävän hyvin, että voisin lähteä älylliseen argumentointiin asian puolesta, mutta eikö kirkon nykytila muistuta kovasti niitä fariseuksia, joista Jeesus varoitti?
Vieläkö sanot minua ja kaltaisiani ateisteiksi? Omasta mielestäni olen rohkea Jumalan palvelija, kun uskallan 'kivittäjistäkin' huolimatta ajatella ja toimia itse Jumalan hyväksi. En tarvitse kulisseja voidakseni tehdä Hänen tekojaan, arkipäivässä, arkisilla tavoilla.