Osa Turun Sanomien nettilehden artikkelista:
Jäsenkato kiihtymässä
Hietakangas kertoo, ettei Kirkkohallitus ole tässä vaiheessa varautunut kompensoimaan kirkollisverotulojen laskua seurakunnille.
- Jos tulee vaikeita tilanteita, sitten katsotaan mitä tehdään, mutta seurakunnat ovat yleisesti hyvin velattomia.
Kirkon talouden suurin ongelma on vähenevä jäsenmäärä. Joulukuun 17. päivään mennessä pelkästään Tampereen Vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän sivuston kautta kirkosta erosi noin 43 000 ihmistä.
Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan yhdistyksen ilmoittamat luvut ovat yleensä olleet yläkanttiin, mutta viralliset luvut julkaistaan vasta tammikuun alussa.
Kirkosta eroajien vaikutus seurakuntien talouteen näkyy vasta tulevaisuudessa, koska eroajien joukossa on paljon nuorempaa väkeä, joiden tulot eivät ole kovin korkeat.
Kirkollisveroa ei voi nostaa
Kirkon toimintamahdollisuudet ovat kiinni kirkollisverotulojen määrästä. Maija-Liisa Hietakangas ei silti pidä irtisanomisia tuotannollisista ja taloudellisista syistä todennäköisinä.
- Sitä ei tietenkään tiedä, mitä tulemme näkemään, mutta kirkon työntekijöiden keski-ikä on korkea. Eläkkeelle siirtymisten kautta päästään hyvin pitkälle, jos sitä mahdollisuutta käytetään.
Säästöjä saavutettaisiin myös toimitilamenoja karsimalla. Itä- ja Pohjois-Suomessa on seurakuntaliitosten jäljiltä seurakuntia, joilla on useita kirkkoja ja vähän jäseniä. Silloin osa kirkoista jätetään keskitalvella lämmittämättä kulujen karsimiseksi.
- Valtaosa kirkoista on suojeltuja. Se tarkoittaa rakennuksen lisäksi myös kaikkea irtainta kirkon sisällä, mikä taas rajoittaa rakennusten ottamista muuhun käyttöön, Hietakangas harmittelee.
Kunnallisverotilitykset kasvavat Hietakankaan mukaan vuosittain 1-1,5 prosenttia enemmän kuin kirkollisverotilitykset. Kaikki kuntalaiset eivät ole kirkon jäseniä, ja kuntapuolella veroprosentteja nostetaan tarvittaessa.
Kirkollisveron nosto on harvinaista, koska siitä aiheutuu usein eroamisvyöry.
- Jos seurakunnat pystyvät ennakoimaan tulevat mahdolliset talousongelmat, he pystyvät käyttämään pehmeitä keinoja tulojen ja menojen tasaamiseen. Ei tarvitse ensimmäiseksi ryhtyä erottamaan työntekijöitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Julkaistu 29.12.2008 1:30:41
Kysymys tietäville:
Kuinka suuri on nykyinen kirkollis vero?
Suosittelen, että ev. lut kirkko poistaa kirkollisveron ja ottaa käyttöön kymmennykset.
Jäsenkato kiihtymässä
Hietakangas kertoo, ettei Kirkkohallitus ole tässä vaiheessa varautunut kompensoimaan kirkollisverotulojen laskua seurakunnille.
- Jos tulee vaikeita tilanteita, sitten katsotaan mitä tehdään, mutta seurakunnat ovat yleisesti hyvin velattomia.
Kirkon talouden suurin ongelma on vähenevä jäsenmäärä. Joulukuun 17. päivään mennessä pelkästään Tampereen Vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän sivuston kautta kirkosta erosi noin 43 000 ihmistä.
Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan yhdistyksen ilmoittamat luvut ovat yleensä olleet yläkanttiin, mutta viralliset luvut julkaistaan vasta tammikuun alussa.
Kirkosta eroajien vaikutus seurakuntien talouteen näkyy vasta tulevaisuudessa, koska eroajien joukossa on paljon nuorempaa väkeä, joiden tulot eivät ole kovin korkeat.
Kirkollisveroa ei voi nostaa
Kirkon toimintamahdollisuudet ovat kiinni kirkollisverotulojen määrästä. Maija-Liisa Hietakangas ei silti pidä irtisanomisia tuotannollisista ja taloudellisista syistä todennäköisinä.
- Sitä ei tietenkään tiedä, mitä tulemme näkemään, mutta kirkon työntekijöiden keski-ikä on korkea. Eläkkeelle siirtymisten kautta päästään hyvin pitkälle, jos sitä mahdollisuutta käytetään.
Säästöjä saavutettaisiin myös toimitilamenoja karsimalla. Itä- ja Pohjois-Suomessa on seurakuntaliitosten jäljiltä seurakuntia, joilla on useita kirkkoja ja vähän jäseniä. Silloin osa kirkoista jätetään keskitalvella lämmittämättä kulujen karsimiseksi.
- Valtaosa kirkoista on suojeltuja. Se tarkoittaa rakennuksen lisäksi myös kaikkea irtainta kirkon sisällä, mikä taas rajoittaa rakennusten ottamista muuhun käyttöön, Hietakangas harmittelee.
Kunnallisverotilitykset kasvavat Hietakankaan mukaan vuosittain 1-1,5 prosenttia enemmän kuin kirkollisverotilitykset. Kaikki kuntalaiset eivät ole kirkon jäseniä, ja kuntapuolella veroprosentteja nostetaan tarvittaessa.
Kirkollisveron nosto on harvinaista, koska siitä aiheutuu usein eroamisvyöry.
- Jos seurakunnat pystyvät ennakoimaan tulevat mahdolliset talousongelmat, he pystyvät käyttämään pehmeitä keinoja tulojen ja menojen tasaamiseen. Ei tarvitse ensimmäiseksi ryhtyä erottamaan työntekijöitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Julkaistu 29.12.2008 1:30:41
Kysymys tietäville:
Kuinka suuri on nykyinen kirkollis vero?
Suosittelen, että ev. lut kirkko poistaa kirkollisveron ja ottaa käyttöön kymmennykset.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaihtelee, mutta esim.Espoossa Ev.Lut.kirkossa 1,0%, Ordotoksit taas keräävät 1,6%. Mitähän kolehti rahoista sitten kertynee, niitähän kerätään joka Jumalan palveluksessa?
Kymmenysten kerääminen on hyvä idea, ja tiedän monien maksavankin esim.kolehdin yhteydessä.
Mutta jos sen varaan täytyisi tulot Luterilaisilla jättää, vararikko häämöttäisi.
Kuinka paljon vielä kirkkoon kuuluvista Luterilaisista on aktiivisia jäseniä?
Kuinka moni kirkollisveronsa maksavista on yleensä kiinnostuneita koko uskonnostaan?
Verot maksetaan kun on tapana kuulua kirkoon (tai näin oli ainakin ennen)ilman sen kummemmin ajattelematta asiaa syvällisemmin.Ikävä kyllä.
http://www.eroakirkosta.fi/kirkollisvero/
Sieltä saa listan tekstimuodossa.
Neuvosi oli siis luterilaiselle kirkolle aivan väärä.