Nasaretilainen puuseppä opetti Galileassa pari tuhatta vuotta sitten tai näin ainakin UT:ssa kerrotaan. Hänen kuolemansa jälkeen alkoivat riidat siitä, mitä hän oikeastaan opetti.
Jeesuksen apokalyptisen sanomansa tulkinta repi ns alkukirkon kahtia.
Tässä Jeesuksen veljen, Jaakobin viesti juutalaiskristityille:
"Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut."
Ja tässä kristillisen kirkon perustajan Saul Tarsoslaisen näkemys juutalaisesta laista:
"Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki."
Martti Luther piti jälkimmäistä tärkeämpänä.
Mitenkäs tämän palstan krisut?
Eikö ole aika hassua, että heti ensimmäinen sukupolvi alkaa riidellä näin tärkeästä opista?
Eikö Jeesuksen opit ole menneet perille?
Jeesuksen apokalyptisen sanomansa tulkinta repi ns alkukirkon kahtia.
Tässä Jeesuksen veljen, Jaakobin viesti juutalaiskristityille:
"Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut."
Ja tässä kristillisen kirkon perustajan Saul Tarsoslaisen näkemys juutalaisesta laista:
"Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki."
Martti Luther piti jälkimmäistä tärkeämpänä.
Mitenkäs tämän palstan krisut?
Eikö ole aika hassua, että heti ensimmäinen sukupolvi alkaa riidellä näin tärkeästä opista?
Eikö Jeesuksen opit ole menneet perille?
Vastaukset 5
Vanhimmat
//Nasaretilainen puuseppä opetti Galileassa pari tuhatta vuotta sitten tai näin ainakin UT:ssa kerrotaan.//
- Tecton[josta puuseppä käännetty] sana ei merkitse puuseppä vaan rakentaja tai rakennuttaja eli grynderi. Voi olla että oppi-rakentamistakin tarkoitetaan.
Eli, Nazaretilainen on voinut olla varakas, ainostaan väli-aikaiseen köyhyyteen sitoutunut Nasiiri-lupauksensa kautta.
Nazaretilaista ympäröi rikkaiden naisten "hovi" johon kuului mm. Herodes Antipaan t a l o u d e n -h o i t a j a n Kuusaan vaimo.
Oikeastaan lähes kaikki naiset olivat hänen ympärillään jalo-sukuisia ja varakkaita[Maria Magdaleenakin oli voidellut Jeesuksen kuninkaallisella nardus voiteella, joka maksoi "enemmän kuin maltaita"], kuten oli myös hänet haudannut Josef Arimatilainen.
Voi olla että myös siksi Naretilainen koettiin Herodeksen uhaksi ja teloitettiin?
//Hänen kuolemansa jälkeen alkoivat riidat siitä, mitä hän oikeastaan opetti.
Jeesuksen apokalyptisen sanomansa tulkinta repi ns alkukirkon kahtia.//
- Ja repisi pahemminkin, jos kanonisoidun-tekstin ulko-puolelle jätetyistä teksteistä nousevat opit otettaisiin vakavasti ja todesta.
Niissä teksteissä kristikunnan oppi-rakennelmat murentuvat toinen toisensa jälkeen, niin ettei niistä jää kiveä-kiven-päälle.
Ajatus ja idea muuttuu lähes toiseksi, mm. uhri-kuolema menettää merkityksensä, Itse-tuntemus[Platon] nousee arvoonsa jne.
Ja muuten, Lucius Calpurnius Piso (48 BC - 32 AD) oli roomalainen valtiomies ja historioitsija, joka eli samaan aikaan Nazaretilaisen kanssa. Hänen väitetään kirjoitaneet Ut:n kirjoista suuren osan ja kantaneen myös nimiä Arrius Piso, Paetonius ja Josefus Flavius.
Olisi kehveli ottanut narraatioonsa perheestään nimiä, tiedä häntä, kertomus ja legenda on kyllä yksi historian mielenkiintoisimmista.
Ongelmaksi muodostui asia siksi että he eivät ymmärtäneet. Jeesuksen oppeja ei voi muodostaa uskonnollisiksi opeiksi sillä ne pitää ymmärtää (oivaltaa mitä ne kertovat). Kun olet ymmärtänyt mistä hän puhui hän oli tehnyt tehtävänsä eli osoittanut jotakin ja sanoa "katso" ja kun näit asia oli selvä. Tärkeää tässä oli se että näit ei se kuka asian sinulle osoitti.
Uskonnossa keskitytään opettajan palvomiseen josta ei laisinkaan ollut kysymys.
ongelma.
"Ongelmaksi muodostui asia siksi että he eivät ymmärtäneet. Jeesuksen oppeja ei voi muodostaa uskonnollisiksi opeiksi sillä ne pitää ymmärtää (oivaltaa mitä ne kertovat)."
En ymmärrä. Sinäkö ymmärrät? Paavaliko ei ymmärtänyt vaiko Jaakob?
Nähtvästi annoin kirjoituksellani ymmärtää että tietäisin. En minä tiedä. Myönnän ilmaisseeni itseni vähintäänkin epäselvästi.
Koska asiasta kiisteltiin lähdin siitä että kysymyksessä on tulkintoja riippuen siitä miten kukin asian ymmärsi eikä johtanutkaan heitä oivaltamaan mistä oikeastaan on kysymys.
Halusin osittaa että opettajan opetus on hyödytön jos opilaat eivät ymmärrä. Kun he ovat ymmärtäneet niin opettaja voi mennä hän on suorittanut tehtävänsä. Tästä johtuen ei ole niinkään tärkeää oliko hän jumalan poika vai muuten vai viisas mies. Jos visaus on vielä luettavissa tähän päivään asti säilyneistä teksteistä ei ole edes tärkeää oliko hän historiallinen henkilö.
Oppilas joka jää palvomaan opettajaansa ei ole ymmärtänyt tai sitten heidän suhteensa perustuu riippuvuusuhteseen jossa palvottava on riippuvainen ylistyksistä tunteakseen itsenä tärkeäksi ja palvoja riippuvainen ohjaajasta joka kertoo hänelle mitä pitää ajatella.
Asia voisi valjeta jo sillä, että lukisi muutkin sanat, kuin nuo lainaamasi.
"Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut."
Yrititkö edes miettiä mitä tuo tarkoittaa? Tuossa kysymys on siitä, jos minä sanon uskovani, mutta en toimi uskon mukaan, millä perusteella uskon? Jos sinulle sanotaan, poltat näppisi, jos kosket kuumaan levyyn ja sanot, joo, minä uskon sen ja sitten menet polttamaan näppisi, uskoitko todella?
"Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki."
Ja tuon perusteella suosittelen lukemaan koko Saulin tuotannon.
En kyllä ihmettele, että ateistit pitävät Raamattua ristiriitaisena ja sekavana, kun irrotetaan lauseita, joita ei edes ymmärretä ja sitten yhdistetään niitä toisiin mielivaltaisesti. Minkä tahansa kirjan saa omituiseksi tuolla tyylillä.
"Martti Luther piti jälkimmäistä tärkeämpänä.
Mitenkäs tämän palstan krisut?"
Jeesus on tärkein. Jaakob ym. selventävät hyvin kyllä asioita, mutta teksti ei ehkä sovellu henkilöille, jolle pitäisi tarjoilla vielä vauvanruokaa.