Paasonen tilannekatsaus 19.6.44

eversti Ilmo Kekkosen analyysi 19.6. 44 päivämäärn merkityksestä Suomen kohtaloissa. Siinä sotílasasiantuntija osoittaa selkeästi, miten pielessä Ylikankaan ja kumppanien näkemykset kesästä -44 ovat.

Kannattaa mennä myös Ylikankaan, Tapio Nurmisen ja Jokisipilän sivustoille. Tuleepahan hieman laajempaa näkökulmaa keskusteluun.

tukevat kiistäjät nyt ovat? Missä höpöhannut ja jäkättäjät ynnä papukaijat ilman omia aivoja? Miksette kumoa Niemisen esittämiä faktoja? Onko parjaaminenkin kokonaan unohtunut? Vai onko järki voittamassa? Ei kai sentään?

Esittäkää edes yksi vastalause. Vai ettekö uskalla lainkaan perehtyä asiaan? Sitähän ette ole tähänkään asti viitsineet tehdä. On vain uskottu Ylikankaan väärennöksiä.

Jarmo Niemisen sivuilla on mielenkiintoisia dokumenttejä 1944 tapahtumia koskien. Sotapoliisin toimintakertomukset kesältä 1944 on erikoista luettavaa.


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=553

Sitten löytyykin suomenruotsalaisten rantahurrien kannalta vähemmän isänmaallista tai hauskaa kerrontaa kolmesta Sotapoliisin kuukausiraportista...


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478

Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944:

"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50 Virolaisia pakolaisia on toukokuun aikana pidätetty kaikkiaan 267 henkilöä, joista on tehty määräysten mukaiset ilmoitukset ja luovutettu Turun väestönsiirtoleirille."


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472

Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944:

"Aikaisemmin melko vilkas pakolaisliikenne Virosta on kertomuskaudella ollut kokonaan pysähdyksissä. Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502

Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta:

"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana."


Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).

Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.

Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)

"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.

Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"

Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.

Asiasta on kirjoittanut myös Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).

Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."

Millä perusteella tosta voi muka päätellä, että hyökkäys pysähtyisi Viipuria ennen.