Kirjan jälkeinen masennus

Failure

Koomista, taidan olla vieläkin huonompi kirjoittaja kuin jo tiedän olevani. Kirjoitin tänne äsken viestin, joka joutui jonkinlaisen itsesensuurin kohteeksi. Firefox crashasi ja esti valmiin viestini lähettämisen. Ja vaikka olin sen tietokoneen muistiin tallentanut, katosi koko juttu bittiavaruuteen. Voi helevatin pikkelssi.

No niin. kirjoitin siis tänne juuri siitä, kuinka ottaa päähän.

Tein hirveän työn kirjoittamalla (ensi alkuun) loistavana pitämäni pitkän lastenromaanin. Työn kesti vuoden ja kirjoitin aina kun oli aikaa, siis aina. Elin siinä maailmassa ja kuvittelin luovani jotain hienoa ja ainutlaatuista ja uskoin lasten rakastavan kirjaani.

No annoin kirjan tietylle määrälle ihmisiä luettavaksi. Ja ensi alkuun ajattelin, että heidän syynsä jättää kirja kommentoimatta oli lähinnä se, että heillä oikeasti oli kiire / töitä / muuta puuhaa. Kun aikaa kului aloin ymmärtää paremmin. Ja nyt olen jo oivaltanut, että kirjanihan on ihan p---a. Se on sekava ja liian täynnä erilaisia olentoja ja tapahtumia ja vaikka mitä eikä edes erityisen hyvin kirjoitettu.

Mikä inhottava tunne avata silmänsä sellaisen ihanan unen jälkeen. Hirveä masennus ja itseinho ja häpeä ja tekisi mieleni polttaa koko tietokone ja printatut versiot kirjasta. Voi helevatta.

Onko kellään muulla ollut vastaavaa kokemusta ja masennusta? Miksi sitä kuvittelee olevansa siinä maanisessa kirjoitusvaiheessa ihan loistava kirjailija ja vielä tunkee kirjansa muille luettavaksi. He varmasti tuntevat myötähäpeää.

Harmittaa.

11

1077

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • toho*

      nyt aika saada asiantuntevaa palautetta ja kirjoittaa teksti uudestaan? jos olet vuodessa pukertanut käsikirjoituksen et ole lahjaton.

    • no-failure

      Kirja kasassa, nyt vaan editoimaan, muokkaamaan, korjaamaan :-) Siitä voi tulla ihan loitava vielä.

    • failure

      Kiitos ihanat ihmiset, juuri nyt en jaksa vaan nousta täältä syövereistä, ehkä kun aikaa kuluu jaksan taas ajatella noin...

    • ... miltä susta tuntuu. itselläni ko. masennus on vielä edessä, koska lastenkirjaani on olemassa vasta nimi ja kirjan tapahtumat, joita ei ole paljon. aion kirjoittaa 9-vuotiaille tytöille (miksei pojillekin, jos ne vielä nykyään lukavat jotain) tarkoitetun kirjan, joka kertoo mummun vierailusta lasten luona. olen näes 5-vuotiaan pojan mummu, olenhan jo 55-vuotias. jos haluat keskustella kirjastasi enemmän niin vastaile. hyvää uutta vuotta!

      • Failure

        Heippa,
        hauska kuulla muistakin lapsille kirjoittavista. :) Itselläni on juuri 5-vuotias lapsi ja minunkin kirjani on suunnattu suurinpiirtein tuon (=~ala-aste)ikäisille tytöille. :)
        Olisi kiva kuulla lisää kirjastasi.
        t sama


      • aiheita
        Failure kirjoitti:

        Heippa,
        hauska kuulla muistakin lapsille kirjoittavista. :) Itselläni on juuri 5-vuotias lapsi ja minunkin kirjani on suunnattu suurinpiirtein tuon (=~ala-aste)ikäisille tytöille. :)
        Olisi kiva kuulla lisää kirjastasi.
        t sama

        viestitän heti, kun saan ensimmäisen sivun valmiiksi. voit sitten arvostella kerrontaani. mutta muuten! voiko dialogissa ja päähenkilön ajatuksissa ( siis kertojan ) käyttää mä, sä ja se - sanoja? en ole koskaan ennen kirjoittanut minkäänlaista kirjaa, joten olen vähän hukassa ennen kuin saan sen ensimmäisen sivun alkuun. voitko auttaa?


      • failure
        aiheita kirjoitti:

        viestitän heti, kun saan ensimmäisen sivun valmiiksi. voit sitten arvostella kerrontaani. mutta muuten! voiko dialogissa ja päähenkilön ajatuksissa ( siis kertojan ) käyttää mä, sä ja se - sanoja? en ole koskaan ennen kirjoittanut minkäänlaista kirjaa, joten olen vähän hukassa ennen kuin saan sen ensimmäisen sivun alkuun. voitko auttaa?

        Hei,
        riippuu niin täysin kirjasi tyylistä. Tietysti voi, mutta itse ehkä säästäisin vastaavan tyylin varhaisnuorille / nuorille...?
        Enkä minä muuten ole mikään arvostelemaan toisten kerrontaa. Sen sijaan voin kyllä mielelläni antaa mielipiteitä ja ajatuksia :)
        t sama


      • lukekaa
        aiheita kirjoitti:

        viestitän heti, kun saan ensimmäisen sivun valmiiksi. voit sitten arvostella kerrontaani. mutta muuten! voiko dialogissa ja päähenkilön ajatuksissa ( siis kertojan ) käyttää mä, sä ja se - sanoja? en ole koskaan ennen kirjoittanut minkäänlaista kirjaa, joten olen vähän hukassa ennen kuin saan sen ensimmäisen sivun alkuun. voitko auttaa?

        Menkää kirjastoon, siellä ovat kaikki vastaukset kysymyksiin mitä kirjoittamisen myötä herää.

        Lukekaa vastaavia kirjoja kuin omanne, nähkää kuinka erilaisia kirjat ovat, tutkikaa mitä yhteistä esim. lasten kirjoilla on. Mitkä ovat lasten kirjojen rakenteelliset yhteneväisyydet. Onko siellä slangia, miten paljon? pelkissä repliikeissä vai koko kirjassa..

        Ei tarvitse lukea sana sanalta joka kirjaa. Riittää kun avaa kirjan ja vilkaisee, löytyykö mä sä sanaa? Millaista teksti muuten on, paljonko tekstiä ylipäätään on, onko kuvia, millaisia jne.

        Kirjasto on itselleni kuin karkki- ja lelukauppa lapselle, se on täynnä kaikkea mitä himoitsen oppia. Niin monta kirjaa.

        Eikä niitä koskaan ole tarpeeksi. Ihan kuten hyvää musiikkia tarvitaan aina lisää, aina uusia kappaleita, niin myös uusilla tarinoilla on ikuisesti paikka ihmisten elämässä. On ollut ja tulee aina olemaan.

        Luultavasti kirjan muotokin säilyy vakiona, kuten se on ollut siitä kun kirjapainotekniikka keksittiin. Monenlaista ideaa ja viritystä on ollut mutta kirja kirjana on silti se, joka tarjoaa aidon elämyksen, johon edes tv tai elokuva ei pysty. (koska ovat liian valmiita, eivätkä jätä mielikuvitukselle tilaa)


      • lukekaa kirjoitti:

        Menkää kirjastoon, siellä ovat kaikki vastaukset kysymyksiin mitä kirjoittamisen myötä herää.

        Lukekaa vastaavia kirjoja kuin omanne, nähkää kuinka erilaisia kirjat ovat, tutkikaa mitä yhteistä esim. lasten kirjoilla on. Mitkä ovat lasten kirjojen rakenteelliset yhteneväisyydet. Onko siellä slangia, miten paljon? pelkissä repliikeissä vai koko kirjassa..

        Ei tarvitse lukea sana sanalta joka kirjaa. Riittää kun avaa kirjan ja vilkaisee, löytyykö mä sä sanaa? Millaista teksti muuten on, paljonko tekstiä ylipäätään on, onko kuvia, millaisia jne.

        Kirjasto on itselleni kuin karkki- ja lelukauppa lapselle, se on täynnä kaikkea mitä himoitsen oppia. Niin monta kirjaa.

        Eikä niitä koskaan ole tarpeeksi. Ihan kuten hyvää musiikkia tarvitaan aina lisää, aina uusia kappaleita, niin myös uusilla tarinoilla on ikuisesti paikka ihmisten elämässä. On ollut ja tulee aina olemaan.

        Luultavasti kirjan muotokin säilyy vakiona, kuten se on ollut siitä kun kirjapainotekniikka keksittiin. Monenlaista ideaa ja viritystä on ollut mutta kirja kirjana on silti se, joka tarjoaa aidon elämyksen, johon edes tv tai elokuva ei pysty. (koska ovat liian valmiita, eivätkä jätä mielikuvitukselle tilaa)

        lastenkirjani on tarkoitettu 9-vuotiaille tytöille, mutta siinä kerrotaan myös 5-vuotiaasta pikkuveljestä. tytön ajatuksia kuvatessani käyttäisin paljon esim. se-sanaa.

        olen kyllä lukenut satunnaisotannalla lastenkirjoja, mutta ne on tarkoitettu useimmiten alle kouluikäisille (liekö otantani sitten ollut onnistunut, pitäisi ehkä lukea lisää). niistä en löytänyt vastausta kysymykseeni. mutta ehkä minun tyylini on erilainen kuin heillä, kuka tietää.

        hyvää uutta vuotta!


      • Failure
        aiheita kirjoitti:

        lastenkirjani on tarkoitettu 9-vuotiaille tytöille, mutta siinä kerrotaan myös 5-vuotiaasta pikkuveljestä. tytön ajatuksia kuvatessani käyttäisin paljon esim. se-sanaa.

        olen kyllä lukenut satunnaisotannalla lastenkirjoja, mutta ne on tarkoitettu useimmiten alle kouluikäisille (liekö otantani sitten ollut onnistunut, pitäisi ehkä lukea lisää). niistä en löytänyt vastausta kysymykseeni. mutta ehkä minun tyylini on erilainen kuin heillä, kuka tietää.

        hyvää uutta vuotta!

        Hei,
        tuollaisessa tilanteessa voi mielestäni ilman muuta käyttää se -sanaa, eli jos kuvaa lapsen (erityisesti nykyajassa elävän) puhetta / ajatuksia, niin on järkevää käyttää juuri sellaista kieltä kuin lapset muutenkin käyttävät. :)
        t sama


    • tulosta aikaan,

      niin kateelliset yrittävät kaikilla tavoilla lannistaa.
      He ovat siinä todella hyviä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pehmeää laskua

      Sinulle. Muutaman kilsan päästä. Mieheltä, joka salaa välittää.
      Ikävä
      94
      3692
    2. Nainen olet minun

      Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli
      Ikävä
      45
      3084
    3. Sille ei voi enää mitään

      Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.
      Ikävä
      91
      2661
    4. Harmi jos ei enään nähdä

      Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki
      Ikävä
      57
      2390
    5. Mukavaa päivää

      Miehelle 🖕❤️‍🔥 Kahvia ja kävelylle🌞
      Ikävä
      61
      2378
    6. Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun

      mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??
      Ikävä
      117
      2327
    7. Merja Kyllönen: Ero

      Joko uusi kierroksessa
      Suomussalmi
      123
      2266
    8. Vau miten upea nainen!

      Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.
      Tunteet
      21
      2244
    9. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      21
      2193
    10. En voi sanoa että toivon sinulle hyvää.

      Ei meitä ole tarkoitettu yhteen.
      Ikävä
      64
      2070
    Aihe