Fotonin massasta 3.
"Parinmuodostuksessa 1,022MeV energiallinen fotoni voi hävitä muodostaen energiastaan kahden elektronin massaisen antielektronin positronin ja elektronin. Jotta liikemäärä säilyy pitää prosessin tapahtua jonkun hiukkasen sähkökentässä."
Näin helposti säteilyn valonnopeasta fotonista tulee sen sisältämästä energian massasta mitä konkreettisinta massaa. On suorastaan uskomatonta tällaisen jälkeen, että fotonia yritetään jääräpäisesti esittää massattomaksi STUK-koulutuksen väitteissä. Kun katselemme miten yleisessä ydinvoimalan fotonoinnissa sinkoilevat säteilyn energiat saavat massan ja samalla varastoiotumisen mekaniikan on hämmästyttävää miksi tällaisista systeemeistä ei maamme ydinala lainkaan halua kertoa? Tässähän meillä on KIISTATON mekanismiperusta massafotonista joka viivevarastoi energiaansa reaktorissa. Selvitetään paljonko yksittäinen säteilyn kvantti kykenee varastoimaan sisälleen näitä 0,511eV elektronien massojaan. Reaktorissa esim. alfa sitouttaa itseensä 14MeV säteilyenergian helposti. 10MeV nukleodin sidosenergian tasossa alkaa vaihtoehtoisia sekundäärireaktioiden lukumäärä synnyttää yhä uusia hiukkasia. Tässä vaiheessa energiallinen fotoni tuottaa 5 elektronia ja 5 positronia. Puhutaan kaaskadi-ilmiötuotoksesta.
Hadronilmiö virittää ytimen sisäisen kaskadin syytämään muutamia nukleodeja ulos virittyneestä ytimestä. Kun tämä intranukleaarinen kaskadivaihe päättyy, ydin jää voimakkaaaseen virittyneeseen tilaan. Jossa liike-energiat ovat tasapainossa.(Taas syntyy sekä vankkaa säteilyn varastoitumista, että viiveitä tietysti myös). Tätä seuraava toinen vaihe höyrystää ytimestä nukleodeja tyypillisesti 10MeV suuruusluokassa. Yli 50MeV spallaatioreaktiossa ydin menettää suuren määrän nukleoneja. Tällaisessa hadronkaskadissa muodostuu gammaksi hajovia neutraaleja pionipareja.
Jotta säteily kykenee varastoitumaan suoraan protonina vaaditaan 5 400MeV säteilyn energia. Suurienerginen elektroni voi varastoida itseensä 1 000MeV ylittäviä säteilyn arvoja. Syntyneessä jarrutussäteilyssä muodosuu muutamien 10MeV parinmuodostuksia. Joista muodostuu elektronin ja antielektronin parinmuodostuksia. Sähkön nopeudella näin liikuvassa yksittäisessä elektronissa on sitoutuneena: 1 000MeV/ 0,511MeV= 978,5 elektronin massa/ antielektronin massojensa parit.
Todellisuudessa realimaailmassamme esiintyy vielä paljon suurempiakin säteilykvantin varastoitumisia yksittäiseen säteilykvanttiin. Tällä hetkellä eräs rajuin tunnettu säteilyn kvantin energia on OMG hiukkanen. Sen energian massa on suorastaan käsittämättömän suuri 3* 10^20eV! Tälle voidaan määritellä tietysti myös massa. Kuten kaikille valonnopeillekin fotoneille olemme tässä ongelmitta tehneet. Tennispallon 6cm halkaisiaisen pallon paino on 83g. Tämän kykenee ammattipelaaja syöttämään n. 190km/h nopeudella eteenpäin. Massan voima on tässä niin raju, että vaivoin toinen ammattipelaaja voi sen energian kuolettaa kehollaan. Tällaiseen fyysiseen massaan siis pystyy edellä kerrottu OMG hiukkanen. Turha totta tosiaan satuilla, etteikö säteilyfotoneilla olisi ihan OIKEAA konkretisoitavaa massaansa.
"Parinmuodostuksessa 1,022MeV energiallinen fotoni voi hävitä muodostaen energiastaan kahden elektronin massaisen antielektronin positronin ja elektronin. Jotta liikemäärä säilyy pitää prosessin tapahtua jonkun hiukkasen sähkökentässä."
Näin helposti säteilyn valonnopeasta fotonista tulee sen sisältämästä energian massasta mitä konkreettisinta massaa. On suorastaan uskomatonta tällaisen jälkeen, että fotonia yritetään jääräpäisesti esittää massattomaksi STUK-koulutuksen väitteissä. Kun katselemme miten yleisessä ydinvoimalan fotonoinnissa sinkoilevat säteilyn energiat saavat massan ja samalla varastoiotumisen mekaniikan on hämmästyttävää miksi tällaisista systeemeistä ei maamme ydinala lainkaan halua kertoa? Tässähän meillä on KIISTATON mekanismiperusta massafotonista joka viivevarastoi energiaansa reaktorissa. Selvitetään paljonko yksittäinen säteilyn kvantti kykenee varastoimaan sisälleen näitä 0,511eV elektronien massojaan. Reaktorissa esim. alfa sitouttaa itseensä 14MeV säteilyenergian helposti. 10MeV nukleodin sidosenergian tasossa alkaa vaihtoehtoisia sekundäärireaktioiden lukumäärä synnyttää yhä uusia hiukkasia. Tässä vaiheessa energiallinen fotoni tuottaa 5 elektronia ja 5 positronia. Puhutaan kaaskadi-ilmiötuotoksesta.
Hadronilmiö virittää ytimen sisäisen kaskadin syytämään muutamia nukleodeja ulos virittyneestä ytimestä. Kun tämä intranukleaarinen kaskadivaihe päättyy, ydin jää voimakkaaaseen virittyneeseen tilaan. Jossa liike-energiat ovat tasapainossa.(Taas syntyy sekä vankkaa säteilyn varastoitumista, että viiveitä tietysti myös). Tätä seuraava toinen vaihe höyrystää ytimestä nukleodeja tyypillisesti 10MeV suuruusluokassa. Yli 50MeV spallaatioreaktiossa ydin menettää suuren määrän nukleoneja. Tällaisessa hadronkaskadissa muodostuu gammaksi hajovia neutraaleja pionipareja.
Jotta säteily kykenee varastoitumaan suoraan protonina vaaditaan 5 400MeV säteilyn energia. Suurienerginen elektroni voi varastoida itseensä 1 000MeV ylittäviä säteilyn arvoja. Syntyneessä jarrutussäteilyssä muodosuu muutamien 10MeV parinmuodostuksia. Joista muodostuu elektronin ja antielektronin parinmuodostuksia. Sähkön nopeudella näin liikuvassa yksittäisessä elektronissa on sitoutuneena: 1 000MeV/ 0,511MeV= 978,5 elektronin massa/ antielektronin massojensa parit.
Todellisuudessa realimaailmassamme esiintyy vielä paljon suurempiakin säteilykvantin varastoitumisia yksittäiseen säteilykvanttiin. Tällä hetkellä eräs rajuin tunnettu säteilyn kvantin energia on OMG hiukkanen. Sen energian massa on suorastaan käsittämättömän suuri 3* 10^20eV! Tälle voidaan määritellä tietysti myös massa. Kuten kaikille valonnopeillekin fotoneille olemme tässä ongelmitta tehneet. Tennispallon 6cm halkaisiaisen pallon paino on 83g. Tämän kykenee ammattipelaaja syöttämään n. 190km/h nopeudella eteenpäin. Massan voima on tässä niin raju, että vaivoin toinen ammattipelaaja voi sen energian kuolettaa kehollaan. Tällaiseen fyysiseen massaan siis pystyy edellä kerrottu OMG hiukkanen. Turha totta tosiaan satuilla, etteikö säteilyfotoneilla olisi ihan OIKEAA konkretisoitavaa massaansa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pystyykö tommosen laittaan uudenvuodenraketin nokkaan?
No pystyykö edes sen fotoonin sinne paneen?
Kyllä pölypunkkeja on vaikka koulupulpettien alla. . . .?
Mutta puolestaan OMG-säteilykvantteja harvemmin.
Puolestaan eri tavoin varastoituneita ja alati kasaantuvia säteilyenergiavarastoja ydinvoimaloitten beettasoihtupäästöinä on kymmenkertaistuneine metastabiilitaustasätilyineen logaritmisesti kasvavana aina henkeämme uhkaamisen tasoihin asti !(
_______________________________________
puhuppa suomea välillä
Metastabiili taustamme säteilytaso tarkoittaa sitä, että 1930- luonnollinen säteilyn kertymä oli 0,6mSv suuruinen. NYT se on todellisuudessa 6mSv.
Kun menin TVO.lle töihin oli taustasäteilyn taso 3mSv 1978. Nyt se on siitäkin ydinvoimalapäästöin tuplaantunut!!
Tuo kymmenkertaistunut taustasäteily kertoo SUORAAN miksi sairastamme nykyään 10-kertaa enemmän syöpää kuin isovanhempamme. Kaikesta säteilyn lisästä n. 85% on yhä rajusti kasvavasti ydinvoimapäästöistä, n. 7% luonnosta ja n. 7% ydinasekokeista.
Joo, nyt uppos!