Ihmiksunnan historian aikana on miehen osa ollut se, että noin 20 - 60 % kaikista miehistä on saanut surmansa sodissa, tai keskinäisissä kahinoinneissa. Tämä tosiasia ei vain ole ollut yleisessä muistissa, sillä nykyisenä rauhaa ja rauhanideologiaa korostavana aikana ei ole haluttu tuoda todellista ja raadollista kuvaa ihmiskunnan historiasta esille. Viime vuosisatojen ja etenkin viime vuosikymmenten historiassa ennen kokematon rauhallisuus ja väkivaltaisuuksien vähäisyys on vain luonut meille harhakuvan, että ihminen on aina ollut rauhantahtoinen olento. Kts. esim:
http://tiedostamaton.net/uutta/pinker.htm
Miehen osa ihmiskunnan historiassa on siis ollut tapetuksi tuleminen tai tappaminen. Nyt kuitenkín feministit ja Sofie Oksanen on ottanut uuden näkökulman historiaan, missä korostetaan naisten kärsimyksiä. Miesten kärsimyksistä, eli kuolemista, on naisten mielestä puhuttu liikaa, ja olisi heidän mielestään aika painotta naisten kärsimyksiä, eli sitä, että sen jälkeen kun naisten aviomiehet, veljet ja pojat oli tapettu vihollisen toimesta, niin viholliset usein myös raiskasivat naiset. Ja ottivat seksiorjikseen/vaimoikseen. Ainakin kauneimmat ja nuorimmat.
Tästä vain herää se kysymys, että mikä mahtaa olla totuus historian sodista ja kansanmurhista. Kun ennen oli tapana aina välillä hyökätä ja kansanmurhata naapuriheimo tai kansa, niin missäköhän suhteessa naiset tapettiin/otettiin seksiorjiksi? Voisihan ajatella, että naiset olivat miehille kuitenkin niin haluttu kohde, että heidät mieluummin otettiin seksuaaliseen käyttöön, kuin tapettiin.
Näin Sofi Oksasen, ja muiden feministien vuodatus naisten raiskauksista sodissa, voitaiaiin asettaa muotoon, säästikö raiskaus/seksiorjuus nämä naiset kuitenkin kuolemalta? Oliko se Oksasen mielestä hyvä vai huono asia?
http://tiedostamaton.net/uutta/pinker.htm
Miehen osa ihmiskunnan historiassa on siis ollut tapetuksi tuleminen tai tappaminen. Nyt kuitenkín feministit ja Sofie Oksanen on ottanut uuden näkökulman historiaan, missä korostetaan naisten kärsimyksiä. Miesten kärsimyksistä, eli kuolemista, on naisten mielestä puhuttu liikaa, ja olisi heidän mielestään aika painotta naisten kärsimyksiä, eli sitä, että sen jälkeen kun naisten aviomiehet, veljet ja pojat oli tapettu vihollisen toimesta, niin viholliset usein myös raiskasivat naiset. Ja ottivat seksiorjikseen/vaimoikseen. Ainakin kauneimmat ja nuorimmat.
Tästä vain herää se kysymys, että mikä mahtaa olla totuus historian sodista ja kansanmurhista. Kun ennen oli tapana aina välillä hyökätä ja kansanmurhata naapuriheimo tai kansa, niin missäköhän suhteessa naiset tapettiin/otettiin seksiorjiksi? Voisihan ajatella, että naiset olivat miehille kuitenkin niin haluttu kohde, että heidät mieluummin otettiin seksuaaliseen käyttöön, kuin tapettiin.
Näin Sofi Oksasen, ja muiden feministien vuodatus naisten raiskauksista sodissa, voitaiaiin asettaa muotoon, säästikö raiskaus/seksiorjuus nämä naiset kuitenkin kuolemalta? Oliko se Oksasen mielestä hyvä vai huono asia?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.