Mutta mitä on suomalainen? Saatan olla topeliaaninen romantikko, mutta minulle on olemassa vain yksi kansa ja kaksi kieltä. Olen iloinen, että pääsimme irti kuninkaista ja keisareista, kalmari unioneista, soviet unioneista ja kai joskus tilanteen tullessa tosi ahtaaksi joudumme eroon Euroopan unionistakin... Maailma on transformaatiota, ei ole kiveen hakattuja järjestelmiä.
Olkaamme siis suomalaisia, kun voimme, koska se on jotakin.
Mutta mitä me olemme?
Kielisukulaisuus ei ole samaa kuin biologinen sukulaisuus. Geneettisesti olemme lähempänä ruotsalaisia kuin komilaisia tai mordvalaisia. Unkarilaisten kanssa meillä ei ole biologista sukulaisuutta sen enempää kuin ihmiskunnalla nyt yleensä on toisiinsa nähden, mutta etäinen kielisukulaisuus on. Suomen kielikin on jo yhtä kaukana unkarista kuin saksa persiasta (nekin ovat sukukieliä).
Poikkitieteellisiä huomioita, joita en liiemmin käy tulkitsemaan:
1) Suomessa on ollut jo pronssikaudella asutusta. Noin sata vuotta j.a.a Suomenlahden etelärennalta on varmuudella muinaislöytöjen mukaan tullut uutta väestöä, aluksi muutamia perhekuntia (arkeologiset löydöt tukevat tätä).
2) Geneettisesti olemme lähempänä ruotsalaisia kuin yhtäkään sukukielistä kansaamme (nykyiset geenitutkimukset tukevat tätä).
3) Kantasanastomme mukaan meidät luetaan enemmistön puhuman kielen mukaan uralilaiseen (suomalaisugrilainen) kielikuntaan paitsi ruotsinkieliset (indoeurooppalainen kielikunta, germaaninen kieli). Kielitieteen avulla voidaan jäljittää uudisasukkaiden juuria.
Yhtälö ja sen ratkaisu: Pieni kantaväestö suomensukuiset viikinkien balttien ja germaanien vaikutus = etniset suomalaiset (nykytutkimuksen mukaan karkeasti).
Olkaamme edelleen suomalaisia.
Kuningaskunta Suomessa ennen 1000-lukua? Dokumentit hävitetty? Yhtä varmasti kuin "Tiputaataa" Mikkonen on salainen agentti. Eripuraa ja kahakointia eriytyneitten heimojen (hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset) keskuudessa ainakin oli ennen 1000-lukua ja meillä oli heimopäälliköt, ei mitään yhdistynyttä kuningaskuntaa. Juuri yhtenäisyyden ja hallintoperinteiden puute esti torppaamasta tätä "miekan" tuomaa sivistystä. Periaatteessa "miekka" tarkoitti sitä, että tuli vieras ja sanoi, että "laki määrää".
Suomen reuna-alueiden synnyn tyyppiesimerkki on nykyinen Helsinki.
Asuttamattomilla alueilla etelässä liikkuivat lappalaiset ja hämäläiset. Esimerkiksi nykyisten Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella ei ole ollut vakituista asutusta ennen 1300-lukua (kalmistoja ei löydy). Vasta 1300-luvulla Karjaan suunnasta tulleita ruotsinkielisiä asettui Helsingaan varteen (Helsinginjoki, "hälsinglantilaisten joki). Keskeisimmäksi paikaksi muodostui Kirkonkylän tonttimaa (Kyrkoby).
1300-luvulla hämäläisten Hattulan ja Hauhon suunnan asukkien nautintaoikeudet Helsingaan alueella aina nykyisen Sipoon rantamaille asti olivat suvereenit ennen kuin pitäjän itäpuoliset merikalastusoikeudet tuomittiin Sottungille (lähde: Tuomiokirje vuonna 1347). Kuningas Maunu Eerikinpoika taas lahjoitti koskien lohioikeudet virolaiselle luostarille vuonna 1351. Olivatkohan uudet hälsinglantilaiset kehuneet apajia... hämäläisten takana tieto yleensä pysyi.
Kuninkaalla oli kyky määrätä asetuksia ja lakeja ja kirjoituttaa niistä dokumentit. Tässä kalastaa nyt virolainen, koska hän päätti niin ja siitä tuli breivi, jossa oli stemppeli.
Hallintoperinteiden "rautaisuus" oli se "miekka", joka liitti Suomen heimot tiukasti läntisen Ruotsin hallinnon alle. Hämäläisten ja karjalaisten sivistys oli konsensuspohjaista ja heidän muistikoodinsa lauluissa ja tarinoissa - siis päässä paperin sijasta. Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä sivistymättömyyden kanssa. Onko nykysivistys erinomainen, kun kaikki tieto on koneella mutta ei paljon mitään päässä? Ei ole. Pitää osata ajatella.
Vuonna 1699 Kyrkobyssa oli 9 kantataloa. Pikkukyliä alkoi syntyä, ja ne syntyivät enemmänkin omasta voimastaan eivätkä reilun sata vuotta aikaisemmin joen alajuoksulle pakkoperustetun Helsingin voimasta. Dickursby, Staffansby ja Skomakarböle ovat vanhimpia Helsingen kyliä, jotka syntyivät Karjaan suunnasta hämäläisten nautinta-alueille muuttaneiden voimalla.
Vuorovaikutusta hämäläisiin oli koko ajan kielivaikutteita myöten. Hämäläiset ovat antaneet vuonna 1972 perustetulle Vantaan kauppalalle sen nykyisen nimen. Vanda on ruotsissa suomalaislaina. Nimi tulee sanoista "Vanajan takainen joki, Vanantaka", jota käyttivät Janakkalan seudun hämäläiset, kun he menivät menivät Helsingaan koskille kalaan. Ruotsinkieliset alkoivat käyttää joesta nimeä Vanda å. Helsingen kylät eivät aivan umpiruotsalaisia olleet vaikka hämäläiset kyllä pitivät jo silloin enemmän sisämaasta, omasta saunasta järven rannalla juhannuksena kuin sillistä, kummeleista ja yhteislaulusta.
Eivätkä kuninkaat kohdelleet ruotsia äidinkielenään puhuvia aina kovin hyvin, joten nämä pioneerit suomalaistuivat pian ja alkoivat miettiä valtakunnan itäisen puolen etua. Väkeä jopa pompoteltiin kuin myöhemmässä Neuvostoliitossa ikään. Varsinaisen Helsingin kaupungin perustaminen on esimerkki. Kustaa Vaasan mahtikäskyllä Helsingaan suulle, nykyisten Toukolan ja Koskelan rajamaille, käskettiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvareita muuttamaan. Kuningas halusi kilpailla Tallinnan kanssa kaupasta! Sata vuotta myöhemmin Helsinki siirrettiin paremman sataman toivossa etelämmäksi, Kruununhakaan.
Osa Helsingen kylistä kuuluu nykyisin siihen Vaasa-kuninkaan perustamaan kaupunki-Helsinkiin, osa Vantaaseen. Vanhasta Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta 1865. Vantaa ensi kerran käyttöön kauppalan nimenä 1972. Kaupunki Vantaasta tuli kaksi vuotta myöhemmin. Suomen kieltä puhuu valtaenemmistö kummassakin kaupungissa.
Kieliriidoissa on kyse aina nimenomaan kielellisistä kuin etnisistä erimielisyyksistä. Ne olivat tulisimmillaan 1800-luvulla. Suomen kieli sivistyskielenä, lakitekstien ja tieteen kielenä nousi ykköskieleksi Lönnrotin, Fabian Collanin, Nervanderin, Snellmanin (joista vain Lönnrot oli äidinkieleltään suomenkielinen)
ja monen monen muun ansiosta. Sitten oli pakkko tehdä jo lakeja, jotta ruotsinkielisen vähemmistöosan oikeudet tulisivat turvatuiksi.
Saatan olla topeliaaninen romantikko, mutta minulle me suomalaiset olemme samaa sakkia eikä ruotsalaisperäisten ja hämäläisten ero ole sen suurempi kuin hämäläisten ja karjalaisten. Ja raumalaisiahan ei ymmärrä kukaan.
Äidinkieleni on suomi. Asun keskellä hämäläisten vanhaa metsästys- ja kalastusmaata ja aion asua vastakin. Minua ei häädä kuningas eikä tsaari. Minä en lähde kotoani mihinkään eikä tule kohdaltani pakolaisongelmaa. Identiteettini? Olen suomalainen.
Työhuoneeni ikkunasta näkyy pieni kukkula, joka 1700-luvulla toimi mestauspaikkana. Tästä historiaa tuntevat osaavat päätellä ympäristön.
Kuka arvaa kylän?
Bübi
hämäläinen
Helsingin maalaiskunta
Olkaamme siis suomalaisia, kun voimme, koska se on jotakin.
Mutta mitä me olemme?
Kielisukulaisuus ei ole samaa kuin biologinen sukulaisuus. Geneettisesti olemme lähempänä ruotsalaisia kuin komilaisia tai mordvalaisia. Unkarilaisten kanssa meillä ei ole biologista sukulaisuutta sen enempää kuin ihmiskunnalla nyt yleensä on toisiinsa nähden, mutta etäinen kielisukulaisuus on. Suomen kielikin on jo yhtä kaukana unkarista kuin saksa persiasta (nekin ovat sukukieliä).
Poikkitieteellisiä huomioita, joita en liiemmin käy tulkitsemaan:
1) Suomessa on ollut jo pronssikaudella asutusta. Noin sata vuotta j.a.a Suomenlahden etelärennalta on varmuudella muinaislöytöjen mukaan tullut uutta väestöä, aluksi muutamia perhekuntia (arkeologiset löydöt tukevat tätä).
2) Geneettisesti olemme lähempänä ruotsalaisia kuin yhtäkään sukukielistä kansaamme (nykyiset geenitutkimukset tukevat tätä).
3) Kantasanastomme mukaan meidät luetaan enemmistön puhuman kielen mukaan uralilaiseen (suomalaisugrilainen) kielikuntaan paitsi ruotsinkieliset (indoeurooppalainen kielikunta, germaaninen kieli). Kielitieteen avulla voidaan jäljittää uudisasukkaiden juuria.
Yhtälö ja sen ratkaisu: Pieni kantaväestö suomensukuiset viikinkien balttien ja germaanien vaikutus = etniset suomalaiset (nykytutkimuksen mukaan karkeasti).
Olkaamme edelleen suomalaisia.
Kuningaskunta Suomessa ennen 1000-lukua? Dokumentit hävitetty? Yhtä varmasti kuin "Tiputaataa" Mikkonen on salainen agentti. Eripuraa ja kahakointia eriytyneitten heimojen (hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset) keskuudessa ainakin oli ennen 1000-lukua ja meillä oli heimopäälliköt, ei mitään yhdistynyttä kuningaskuntaa. Juuri yhtenäisyyden ja hallintoperinteiden puute esti torppaamasta tätä "miekan" tuomaa sivistystä. Periaatteessa "miekka" tarkoitti sitä, että tuli vieras ja sanoi, että "laki määrää".
Suomen reuna-alueiden synnyn tyyppiesimerkki on nykyinen Helsinki.
Asuttamattomilla alueilla etelässä liikkuivat lappalaiset ja hämäläiset. Esimerkiksi nykyisten Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella ei ole ollut vakituista asutusta ennen 1300-lukua (kalmistoja ei löydy). Vasta 1300-luvulla Karjaan suunnasta tulleita ruotsinkielisiä asettui Helsingaan varteen (Helsinginjoki, "hälsinglantilaisten joki). Keskeisimmäksi paikaksi muodostui Kirkonkylän tonttimaa (Kyrkoby).
1300-luvulla hämäläisten Hattulan ja Hauhon suunnan asukkien nautintaoikeudet Helsingaan alueella aina nykyisen Sipoon rantamaille asti olivat suvereenit ennen kuin pitäjän itäpuoliset merikalastusoikeudet tuomittiin Sottungille (lähde: Tuomiokirje vuonna 1347). Kuningas Maunu Eerikinpoika taas lahjoitti koskien lohioikeudet virolaiselle luostarille vuonna 1351. Olivatkohan uudet hälsinglantilaiset kehuneet apajia... hämäläisten takana tieto yleensä pysyi.
Kuninkaalla oli kyky määrätä asetuksia ja lakeja ja kirjoituttaa niistä dokumentit. Tässä kalastaa nyt virolainen, koska hän päätti niin ja siitä tuli breivi, jossa oli stemppeli.
Hallintoperinteiden "rautaisuus" oli se "miekka", joka liitti Suomen heimot tiukasti läntisen Ruotsin hallinnon alle. Hämäläisten ja karjalaisten sivistys oli konsensuspohjaista ja heidän muistikoodinsa lauluissa ja tarinoissa - siis päässä paperin sijasta. Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä sivistymättömyyden kanssa. Onko nykysivistys erinomainen, kun kaikki tieto on koneella mutta ei paljon mitään päässä? Ei ole. Pitää osata ajatella.
Vuonna 1699 Kyrkobyssa oli 9 kantataloa. Pikkukyliä alkoi syntyä, ja ne syntyivät enemmänkin omasta voimastaan eivätkä reilun sata vuotta aikaisemmin joen alajuoksulle pakkoperustetun Helsingin voimasta. Dickursby, Staffansby ja Skomakarböle ovat vanhimpia Helsingen kyliä, jotka syntyivät Karjaan suunnasta hämäläisten nautinta-alueille muuttaneiden voimalla.
Vuorovaikutusta hämäläisiin oli koko ajan kielivaikutteita myöten. Hämäläiset ovat antaneet vuonna 1972 perustetulle Vantaan kauppalalle sen nykyisen nimen. Vanda on ruotsissa suomalaislaina. Nimi tulee sanoista "Vanajan takainen joki, Vanantaka", jota käyttivät Janakkalan seudun hämäläiset, kun he menivät menivät Helsingaan koskille kalaan. Ruotsinkieliset alkoivat käyttää joesta nimeä Vanda å. Helsingen kylät eivät aivan umpiruotsalaisia olleet vaikka hämäläiset kyllä pitivät jo silloin enemmän sisämaasta, omasta saunasta järven rannalla juhannuksena kuin sillistä, kummeleista ja yhteislaulusta.
Eivätkä kuninkaat kohdelleet ruotsia äidinkielenään puhuvia aina kovin hyvin, joten nämä pioneerit suomalaistuivat pian ja alkoivat miettiä valtakunnan itäisen puolen etua. Väkeä jopa pompoteltiin kuin myöhemmässä Neuvostoliitossa ikään. Varsinaisen Helsingin kaupungin perustaminen on esimerkki. Kustaa Vaasan mahtikäskyllä Helsingaan suulle, nykyisten Toukolan ja Koskelan rajamaille, käskettiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvareita muuttamaan. Kuningas halusi kilpailla Tallinnan kanssa kaupasta! Sata vuotta myöhemmin Helsinki siirrettiin paremman sataman toivossa etelämmäksi, Kruununhakaan.
Osa Helsingen kylistä kuuluu nykyisin siihen Vaasa-kuninkaan perustamaan kaupunki-Helsinkiin, osa Vantaaseen. Vanhasta Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta 1865. Vantaa ensi kerran käyttöön kauppalan nimenä 1972. Kaupunki Vantaasta tuli kaksi vuotta myöhemmin. Suomen kieltä puhuu valtaenemmistö kummassakin kaupungissa.
Kieliriidoissa on kyse aina nimenomaan kielellisistä kuin etnisistä erimielisyyksistä. Ne olivat tulisimmillaan 1800-luvulla. Suomen kieli sivistyskielenä, lakitekstien ja tieteen kielenä nousi ykköskieleksi Lönnrotin, Fabian Collanin, Nervanderin, Snellmanin (joista vain Lönnrot oli äidinkieleltään suomenkielinen)
ja monen monen muun ansiosta. Sitten oli pakkko tehdä jo lakeja, jotta ruotsinkielisen vähemmistöosan oikeudet tulisivat turvatuiksi.
Saatan olla topeliaaninen romantikko, mutta minulle me suomalaiset olemme samaa sakkia eikä ruotsalaisperäisten ja hämäläisten ero ole sen suurempi kuin hämäläisten ja karjalaisten. Ja raumalaisiahan ei ymmärrä kukaan.
Äidinkieleni on suomi. Asun keskellä hämäläisten vanhaa metsästys- ja kalastusmaata ja aion asua vastakin. Minua ei häädä kuningas eikä tsaari. Minä en lähde kotoani mihinkään eikä tule kohdaltani pakolaisongelmaa. Identiteettini? Olen suomalainen.
Työhuoneeni ikkunasta näkyy pieni kukkula, joka 1700-luvulla toimi mestauspaikkana. Tästä historiaa tuntevat osaavat päätellä ympäristön.
Kuka arvaa kylän?
Bübi
hämäläinen
Helsingin maalaiskunta
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletko muuten lukenut kiinnostavan (vaikka ehkä kyseenalaisen?) Lennart Meren kirjan "Hopeanvalkea"? Mielipiteitä?
Luin sen kauan sitten 1980-luvulla. Se avarsi hiukannäkymiä itämerensuomalaisuuteen henkisenä ilmiönä, mutta en enää muista yksityiskohtia. Olin silloin nuoruuteni vuoksi kiinnostunut aivan muista asioista kuin heimostani... Pari vuotta sitten Gummerus teki uusintapainoksen. Pitääkin ostaa heti, kun näen sen jossakin tai sitten laitan divariagenttini metsästämään.
Jos se olisi hyllyssäni, voisin kertoa mielipiteeni, mutta nyt on oikeudenmukaisempaa tyytyä iloitsemaan, että taas on lukukokemus tiedossa. Olen varmasti lukijana muuttunut sopivasti saadakseni uuden elämyksen.
" Työhuoneeni ikkunasta näkyy pieni kukkula, joka 1700-luvulla toimi mestauspaikkana. Tästä historiaa tuntevat osaavat päätellä ympäristön. "
http://www.pjoy.fi/galleria/helsinki/0505064215.htm
Perusteluja et vaatinutkaan.
Aika hyvin löydetty historiaa, mutta minä näen nipin napin ikkunastani 1700-luvun mestauspaikalle vanhan Helsingen alueella lähempänä jokea. Sen nyppylän nimi on Lestimäki.
Muuten hyvä vuodatus, mutta pitää korjata pari oleellista virhettä ...
On totta että Ruotsalaisten lähin geneettinen sukulaiskansa on Suomalaiset, mutta totta on myös se, että Suomalaisten lähin geneettinen sukulaiskansa on Virolaiset, ei Ruotsalaiset.
Syynä on se, että Ruotsissa on tapahtunut kielenvaihto, Skandinaavinen Tanska/Ruotsi on syrjäyttänyt alkuperäisen kielen, joka on ollut joku Suomen murteista.
Ruotsi ja Viro, ovat molemmmat saaneet paljon uusia geenejä, ehkä sanojakin, mutta Suomessa on alkuperä säilynyt parhaiten, varmaan syynä syrjäinen sijainti ...
Kuningaskunnista kun puhutaan, niin ensiksi pitää päättää mitä sillä tarkoitetaan, jos kuningas on vain yksi sanan johtaja synonyymeistä, niin kyllä, Suomessakin on ollut kuninkaita.
Mutta jos kuningaskunnan malliksi otetaan Eurooppalainen feodaalivaltio ja sen nykyiset valtiolliset perimät, niin sellaista terrotionaalista kunigaskuntaa Suomessa tuksin on ollut, tosin ei niitä ole ollut muuallakaan Skandinaviassa ja pohjois-euroopassa.
Mainitsit pronssikauden asutuksen, no pienenä yksityiskohtana mainitsen sellaisen asian, että Euroopan kolmanneksi suurin prossikautinen "kaupunki" on sijainnut Vienanmeren rannalla, ihan sen etelä-reunassa.
Aikakausihan on ollut huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään, Tammi on kasvanut nykyisellä Napapiirillä, mutta asutuskeskus on ollut huomatavan suuri.
Kauppaa ja yhteyksiä on varmasti ollut myös siihen suuntaan, ainakin haudoissa huomataan kolme eri kansallisryhmää, Venäläisten tutkijoiden mukaan, joista yksi on ns. "Itämerensuomalainen".
Itseasiassa ns. vasarakirveskulttuuristahan sijaitsee yli 80 %:tia Venäjällä ja sen jokien varsilla, siitä samasta mistä Suomessakin puhutaan.
Mitä taas tulee Helsinkiin, niin siinä oli niin paljon virheitä, etten viitsi alkaa edes kommentoimaan ...
Minulla loppuu oluet, ennenkuin olen ne kaikki käynyt läpi.
Parasta olisi ensin selvittää pää ennen suurempia korjauksia, veliseni Vaka Vanha.
"On totta että Ruotsalaisten lähin geneettinen sukulaiskansa on Suomalaiset, mutta totta on myös se, että Suomalaisten lähin geneettinen sukulaiskansa on Virolaiset, ei Ruotsalaiset."
Kuka on etsinyt lähintä geneettistä sukulaiskansaamme?
Kun kirjoitat ruotsalainen tai virolainen, olisi hyvä, että teet sen pienellä alkukirjaimella, koska kyseessä on yleisnimi, ei erisnimi.
Olisi kyllä hauskaa lukea juuri sinun korjauksiasi Helsinki-osaan. Yritä edes, kun tokenet.
Näissä "Helsingin alueen" kalmistoista sen verran, että löytöjä yleensä tehdään sieltä, mistä niitä haetaankin.
Näin se on Helsingissä, Turussa ja kaikkialla muuallakin Suomessa, joku aikanaan päätti, etä Helsingin alue on ollut autio asutuksesta ja tästä syystä sieltä ei ole koskaan mitään haettukkaan.
Kun ei ole haettu, niin ei ole löytöjä, joten voimme todeta löytöjen perusteella, että koska löytöjä ei ole, niin ei ole myöskään todisteita asutuksesta ...
Tätähän se on aina, niukkoja tutkimusvaroja, suunnataan sinne, missä todennäköisintä on jotain löytää ...
Muutamia kohteita kyllä löytyy, nimistö tukee sitä, että alkuperäinen asutus oli suomenkielistä, mäkilinnojakin jonkinverran on löytynyt.
Tulevaisuudessa kuva muuttuu, huomaat sen vielä itsekkin ...
Nyt pitää hakea lisää olutta ...