Pikkujättiläinen Yrjö Karilas oli viidesläinen

PIKKUJÄTTILÄINEN YRJÖ KARILAS, OSA I

TUOTTELIAS YRJÖ KARILAS
Kouluneuvos Yrjö Karilas mm. sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1968. Pikkujättiläinen oli eräs hänen yhden miehen vuosittaisista pikkutuotteistaan. Kirjanystävän kokoelmiini on kertynyt rivi teoksia tältä tekijältä, mutta silti itse miehestä ei tiedä juuri mitään. On hänet kerran mainittu sivuillani; hän oli ollut mukana Tommy Hicksin kokouksissa vuonna 1955. Hän kuului ns. viidesläisiin ainakin jossakin vaiheessa. Tuli mieleeni professori Aapeli Saarisalon toteamus Osmo Pöystille, että olisi syytä kirjoittaa kirjaansa jotakin itsestäänkin. karilasy.txt Tässä listani Yrjö Karilaksen tuotannosta. Hän julkaisi arviolta 100 miljoonaa sanaa ja kaikki tutkittua asiaa eikä mitään roskaromaania. Vetää hiljaiseksi yhden jos toisenkin "tuotteliaan" tutkijan. Mahtava, Yrjö Karilas! Lisätietoja hänestä vastaanotetaan. [email protected]
Veijonen: Yrjö Karilaksen tuotanto

YRJÖ KARILAKSEN HISTORIAA
Yrjö Karilas oli syntynyt Hailuodossa 3. 1. 1891. Ylioppilas vuodelta 1908, fil. kand. 11, maisteri 13 ja hän opiskeli Pietarissa 1915-1917. Yrjö Karilas näyttää tulleen opettajaksi Hanna Castrénin perustamaan Kallion yhteiskouluun siinä vaiheessa, kun Hanna itse on jäämässä sieltä eläkkeelle. Yrjö Karilas toimi Helsingin Kalliossa opettajana vuosina 1911-1919. WSOY:llä hän toimi kustannusvirassa 1918-40. Ensio Lehtonenkin oli hoksannut etevän miehen ja palkannut Yrjö Karilaan Kuva ja Sanan kirjalliseksi johtajaksi 1944-48. Sitten Karilas oli Poikien keskuksen toiminnanjohtajana 1949-62 ja mukana monessa muussakin poikatyössä. Kansan raamattuseurassa hän oli varapuheenjohtajana 1944-52 ja puheenjohtajana vuonna 1953, sitten kunniapuheenjohtaja. Kouluneuvoksen titteli on vuodesta 1951. Isänsä Niilo Karilas oli rovasti. Kirjoitan Yrjö Karilaksesta lisää saatuani käsiini sukuaan käsittelevän kirjan. Teosta ei löydy Lappeenrannasta, mutta toivottavasti synnyinseudultaan Oulusta. Harri Veijonen
http://go.to/veijonen


NIILO KARILAKSEN TESTAMENTTI
PIKKUJÄTTILÄINEN YRJÖ KARILAS, OSA 2

Yrjö Karilaksen sukunimi oli Karlsberg ennen vuotta 1906. Rovasti isänsä Niilo oli syntynyt 11. 2. 1852 Saloisissa. Siihen aikaan Raahen ja Saloisten kappalaisena oli Otto Hohental, pitäjän apulaisena Zakris Toppelius. Yrjö Karilaksen isänisäkin Niilo (1819-1906). Vaari-Niilon tytär Maria Kaisa avioitui August Viitalan kanssa Alavieskassa. Samoilta seuduilta ukkini Mikko Lempiäinen otti leskeksi jäätyään puolisokseen Helmi Viitalan, Australiassa kuolleen enoni Veli-Mikko Lempiäisen äiti. Helmi-mummoni syntyessä vuonna 1906 Yrjö Karilas matkusti isänsä kanssa Helsingistä Raaheen ja sieltä Alavieskaan kouluoloihin tutustumaan. Niilo-isä oli opiskellut koulussa kasvien latinalaiset nimet kuten minä Suomessa viimeisten joukossa n. v. 1970. Työn perässä Niilo Karilas joutui muuttamaan moneen otteeseen. Hailuodossa hän toimi 1883-1895 ja siellähän Yrjö syntyi vuonna 1891.
"Rovasti Niilo Karlsberg (Karilas), joka oli Hailuodon kirkkoherrana 1883-1895, oli monina vuosina edustajana sekä kirkolliskokouksessa että valtiopäivillä", mainitsee J. L. Suomela teoksessaan Hailuoto kehuen Karilasta useaan otteeseen. Mutta kodille ja perheellekin jäi aikaa, kirjoittaa Yrjö isästään.
Hailuodosta Karilaksen perhe muutti Piippolaan ja sieltä Helsinkiin. Vuonna 1900 suomalaisten mieliä kuohutti mm. se, että keisari oli määrännyt venäjän virkakieleksi, mutta Yrjö Karilas oli iloissaan pikkuveljen Taunon syntymästä. Tuo kuopus oli jo 12. sisarus perheessä. Lapsistahan Yrjön ohella Tauno on sittemmin ollut tunnettu. Tauno Karilas toimi mm. lehdissä Suomen sotilas (1925-28), Seura (1929) ja Hakkapeliitta (1930-44) sekä kirjoitti useita kirjoja, mm. nuortenkirjoja.
Helsinkiin Karilaat olivat muuttaneet vuonna 1903. Yrjö Karilas tuo positiivisesti julki sen ajan julkkista nimeltä Arvid Genetz (1848-1915), joka mm. teki tutkimusmatkoja Venäjälle. Helsinkiin Niilo Karilas oli tullut Taivassalon kirkkoherraksi Frans Norlundin (1848-1903) jälkeen. Helsingissä Yrjö Karilas siirtyi IV luokalle Norssiin; vastaa 8. luokkaa peruskoulussa. Yrjö Karilas huomasi joutuneensa suurkaupungin pyörteisiin.
Heikki Klemetti teoksessaan "Elämää, jota elin" mainitsee tapaamisensa Niilo Karilaksen kanssa. Klemetin johtama suomalainen sekakuoro oli päässyt valtiopäiväjumalanpalveluksen esiintyjäksi ruotsalaisen kirkkokuoron tilalle. Pappismiehet saivat keisarilta vastustusta. Yrjö Karilas mainitsee Wilhelm Malmberginkin (Malmivaara) sanoneen, että Maammekirjako olisi vaarallinen. J. K. Paasikivi oli Yrjö Karilakselle tuttu ja varsinkin Taunolle, koska vieraili Paasikivillä usein ollen Paasikiven Juhanin luokkakaveri.
Yrjö Karilas kirjoitti Norssista ylioppilaaksi vuonna 1908. Kesällä 1908 Karilas reissasi kahden sisarensa kanssa Parikkalassa. Kävivät matkalla Viipurin laulujuhlilla ja Imatralla. Mäntyharjullekin poikettiin Eeli-enon vieraaksi. Syksyllä 1908 Yrjö Karilas ehdotti väsyneelle isälleen, että tämä ottaisi apulaisekseen Yrjö Loimarannan. Isänsä kolmena viimeisenä elinvuotena 1909-11 Yrjö Karilas oli mukana kesänvietossa Lopen Pilpalan kylässä. Yrjö Karilas kertoo isänsä poismenosta, että se tapahtui hänen ollessaan Hämeenlinnan laulujuhlilla. Taunokin on asiasta maininnut: "1911 heinäkuun 1. aamuvarhain, kun hänen piti aloittaa kesälomansa."
Kiitosta ja kunniaa ei Niilo Karilas pyytänyt eikä kaivannut, eikä sitä näytä kaivanneen poikansa Yrjö Karilaskaan. Suurten töidensä lisäksi Yrjö Karilas ei ole jättänyt jälkeensä mitään testamenttia, jota toiset voisivat lukea. Toivoisi vain, että Yrjö Karilaksen vielä elossa olevat lähiomaiset tai tutut lääkäri Luukkaat alusta asti tutkisivat Yrjö Karilaasta kaikki ja kirjoittaisivat Yrjö Karilaksen elämäkerran. Veijonen: Yrjö Karilaksen tuotanto. Tämän enempään minä en pysty. Kunnioittavasti, Harri Veijonen
http://wwnet.fi/users/veijone