Olen yrittänyt hankkia lisää tietoa Autonomian ajasta. Löysin Punaista julistusta, suurlakkoa ym. Osaako joku kertoa lisää?
Punainen julistus on 1. marraskuuta 1905 Tampereella annettu julistus, joka vaati Suomen senaatin eroa ja yleistä ja yhteistä äänioikeutta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä sensuurin lopettamista.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/dokut/pjulistus.htm
Sortokaudet-nimitystä käytetään ajanjaksoista 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1909–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sortokaudet
Helmikuun manifesti oli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama julistus, jonka mukaan sellaisten yleisvaltakunnallisten lakien säätämisessä, jotka säädetään Venäjän lainsäädäntöjärjestyksessä, on Suomen valtiopäivillä vain neuvoa-antava rooli, eikä niiden kielteinen lausunto estäisi lain voimaanastumista myös Suomessa. Vaikka helmikuun manifesti kavensi Suomen autonomiaa, on se saanut historiassa merkitystään suuremman maineen. Suomalaiset pelkäsivät koko oman paikallisen lainsäädännön jäämistä yleisvaltakunnallisen lainsäädännön alle, mutta kuitenkin ainoa manifestin pohjalta säädetty laki oli vuoden 1901 asevelvollisuuslaki, jota varten helmikuun manifesti alun perin oli annettukin. Ensimmäisen sortokauden katsotaan alkaneen tästä manifestista. Sitä vastaan kerättiin Suuri adressi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmikuun_manifesti
Vuonna 1905 Venäjän tappio sodassa Japania vastaan johti vallankumoukseen ja Suomessakin suurlakkoon, jossa vaadittiin laillisuuden palauttamista.
Suurlakon aikana perustettiin punakaarteja. Tampereella annettiin punainen julistus, jossa vaadittiin itsemääräämisoikeuden lisäämistä. Perustuslaillisten lakkoilu sulki virastot ja työläisten lakkoilu tehtaat. Työnantajat usein maksoivat työläisilleen palkkaa lakkoilusta. Isänmaallisia mielenosoituksia järjestettiin ja protesteja verhottiin myös erinäisiksi juhliksi, vastarintajärjestöjä urheilu- tai partioliikkeiksi jne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sortokaudet#Suurlakko_ja_Japanin_voitto_ja_punakaartien_perustaminen
Kertauksen vuoksi Suomen suuriruhtinaat: Aleksanteri I 1809-1825,
Nikolai I 1825-1855, Aleksanteri II 1855-1881,
Aleksanteri III 1881-1894,
Nikolai II 1894-1917
Punainen julistus on 1. marraskuuta 1905 Tampereella annettu julistus, joka vaati Suomen senaatin eroa ja yleistä ja yhteistä äänioikeutta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä sensuurin lopettamista.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/dokut/pjulistus.htm
Sortokaudet-nimitystä käytetään ajanjaksoista 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1909–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sortokaudet
Helmikuun manifesti oli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama julistus, jonka mukaan sellaisten yleisvaltakunnallisten lakien säätämisessä, jotka säädetään Venäjän lainsäädäntöjärjestyksessä, on Suomen valtiopäivillä vain neuvoa-antava rooli, eikä niiden kielteinen lausunto estäisi lain voimaanastumista myös Suomessa. Vaikka helmikuun manifesti kavensi Suomen autonomiaa, on se saanut historiassa merkitystään suuremman maineen. Suomalaiset pelkäsivät koko oman paikallisen lainsäädännön jäämistä yleisvaltakunnallisen lainsäädännön alle, mutta kuitenkin ainoa manifestin pohjalta säädetty laki oli vuoden 1901 asevelvollisuuslaki, jota varten helmikuun manifesti alun perin oli annettukin. Ensimmäisen sortokauden katsotaan alkaneen tästä manifestista. Sitä vastaan kerättiin Suuri adressi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmikuun_manifesti
Vuonna 1905 Venäjän tappio sodassa Japania vastaan johti vallankumoukseen ja Suomessakin suurlakkoon, jossa vaadittiin laillisuuden palauttamista.
Suurlakon aikana perustettiin punakaarteja. Tampereella annettiin punainen julistus, jossa vaadittiin itsemääräämisoikeuden lisäämistä. Perustuslaillisten lakkoilu sulki virastot ja työläisten lakkoilu tehtaat. Työnantajat usein maksoivat työläisilleen palkkaa lakkoilusta. Isänmaallisia mielenosoituksia järjestettiin ja protesteja verhottiin myös erinäisiksi juhliksi, vastarintajärjestöjä urheilu- tai partioliikkeiksi jne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sortokaudet#Suurlakko_ja_Japanin_voitto_ja_punakaartien_perustaminen
Kertauksen vuoksi Suomen suuriruhtinaat: Aleksanteri I 1809-1825,
Nikolai I 1825-1855, Aleksanteri II 1855-1881,
Aleksanteri III 1881-1894,
Nikolai II 1894-1917
Vastaukset 3
Vanhimmat
Artikkelissa sanotaan näin:
"Vaikka helmikuun manifesti kavensi Suomen autonomiaa, on se saanut historiassa merkitystään suuremman maineen. Suomalaiset pelkäsivät koko oman paikallisen lainsäädännön jäämistä yleisvaltakunnallisen lainsäädännön alle, mutta kuitenkin ainoa manifestin pohjalta säädetty laki oli vuoden 1901 asevelvollisuuslaki, jota varten helmikuun manifesti alun perin oli annettukin. Ensimmäisen sortokauden katsotaan alkaneen tästä manifestista. Sitä vastaan kerättiin Suuri adressi. "
Tuo on jollakin tavalla puolueellinen mielipide, ei siis mitään todellista historiaa.
Todellisuudessa Helmikuun manifestin tarkoitus oli poistaa Suomen autonominen asema, kumota Suomen perustuslait, tehdä Suomesta venäläinen maakunta.
http://www.histdoc.net/historia/keisarik.html
"Me luotamme siihen että varsinaisen lain vakaviin määräyksiin perustuva yhdysvaikutus Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan laitosten välillä niissä lainsäätämisasioissa, jotka koskevat niitten keskinäisiä etuja, on vielä enemmän turvaava Venäjän Valtakunnan todellista hyötyä ja etuja. "
Suomessa kerättiin jopa puoli miljoonaa nimeä suureen adressiin helmikuun manifestin jälkeen.
Tästä adressista alkoi Suomen politisoituminen. 1900-luvun alussa alkoi muodostua puolueita ja 1906 muodostettiin uudenlainen eduskunta.
Ennen eduskunnan uudistamista Suomen valtiopäivät olivat peräisin Ruotsin vallan ajoilta, eivätkä olleet muuttuneet muun maailman perässä.
Venäjä-Japani sodan jälkeen alkoi Venäjällä kuohunta. Venäjällä alkoi yleislakko 25.10.1905 ja lakon seurauksena itsevaltius romahti 31.10.1905. Keisari säilytti vielä kruununsa, mutta Venäjälle perustettiin kansanedustuslaitos duuma.
Tapahtumat Venäjällä heijastuivat Suomeen. Rautatieläiset katkaisivat junaliikenteen Viipurin ja Pietarin välillä. Suurlakko suuriruhtinaskunnassa alkoi varsinaisesti 29.-30. lokakuuta 1905 työväestön Helsingin Senaatintorilla ja Rautatientorilla sekä Tampereen Keskustorilla järjestämillä suurilla mielenosoituksilla, joihin myös ylioppilaat ja teekkarit liittyivät.(1.11. annettiin punainen julistus.)
Lakkoilulla tähdättiin autonomian palautukseen ja samalla eduskuntauudistukseen. Tsaarilta sitten saatiin 4.11.1905 marraskuun manifesti, joka myötäili yleistä mielipidettä. Eduskuntauudistuksessa luvattiin toteuttaa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
Eduskuntauudistus oli merkittävä käännekohta Suomen historiassa. Se toi ensi kerran vaikuttavana poliittisena voimana esille työväestön, jonka säätyvaltiopäivät (aikaisempi päättäjä Suomessa) olivat pitäneet vallankäytöstä sivussa. Peräti 80 edustajaa 200:sta lukeutui vuonna 1907 kokoontuvassa eduskunnassa sosialisteihin. Työväestön ohella reformi kohensi suuresti pienviljelijäin (ja torppareiden) asemaa.
LÄHDE: Heikki Ylikankaan kirja Suomen historian solmukohdat ja wikipedia
Säätyvaltiopäivistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiopäivät