liiton jatkuminen salasuhteen päätyttyä ?

Itsellä kävi juuri niin, että tunteet meni kakkosen matkaan. En pystynyt eroamaan aikanaan ykkösestä ja nyt se on enää ajan kysymys. Ei ole sellaisia tunteita ykköstä kohtaan kuin pitäisi. Tunteita ei todellakaan voi napista painamalla siirtää toiseen. Sitä pohdin, kun ne tunteet kuitenkin on joskus siinä ykkösessä olleet. Jos jatkaa, löytyykö niitä vai oisko parempi luovuttaa. Salasuhdetta ei voi niin järjellä pelata etteikö tunne tule.Varsinkaan jos on tiivistä yhteydenpitoa ja tapaamista. Jos kerran kuussa tapaa- ei varmaan kehity mitään ihmeitä, kuin jos ollaan päivittäin tekemisissä.

kun pelin aloittaa kirjoitti:

Itsellä kävi juuri niin, että tunteet meni kakkosen matkaan. En pystynyt eroamaan aikanaan ykkösestä ja nyt se on enää ajan kysymys. Ei ole sellaisia tunteita ykköstä kohtaan kuin pitäisi. Tunteita ei todellakaan voi napista painamalla siirtää toiseen. Sitä pohdin, kun ne tunteet kuitenkin on joskus siinä ykkösessä olleet. Jos jatkaa, löytyykö niitä vai oisko parempi luovuttaa. Salasuhdetta ei voi niin järjellä pelata etteikö tunne tule.Varsinkaan jos on tiivistä yhteydenpitoa ja tapaamista. Jos kerran kuussa tapaa- ei varmaan kehity mitään ihmeitä, kuin jos ollaan päivittäin tekemisissä.

Lue lisää

napista painamalla ei tunteita lopeteta myöskään aviopuolisoon.
Tiedän miehiä,ja useita sellaisia, jotka yrittävät kynsin hampain ylläpitää suhdetta entiseen vaimoon, ovat mustasukkaisia, jos tämä löytää seurustelukumppanin.
Loppupeleissä se sivusuhde jää useimmiten kakkosekseksi, jos vaimo näin haluaa. Tämä huora-madonna myytti elää sitkeänä.

mutta hiton vaikeaa se on rakentaa suhdetta huonolle pohjalle. Luottamus on suhteen tärkein asia. Yleensä nämä päätyvät lopulta eroon mutta eihän tietysti kannata tilastoihin aina uskoa.

Vai otti kakkonen yhteyttä, a mies vaihtoi salanumeron. Anteeksi vaan..pettäjät ovat hyvin ovelia. Voisihan se kakkonen soittaa siihen entiseenkin nroon, ja voisihan se sun miehesi sanoa sille suorat sanat sille sun kuultesi.

uskotkin! kirjoitti:

Vai otti kakkonen yhteyttä, a mies vaihtoi salanumeron. Anteeksi vaan..pettäjät ovat hyvin ovelia. Voisihan se kakkonen soittaa siihen entiseenkin nroon, ja voisihan se sun miehesi sanoa sille suorat sanat sille sun kuultesi.

Lue lisää

ei vanhaa numeroa ole ja on kyllä sanonut minun kuulteni eettei kiinnosta ja haluaa jatkaa avioliittoaan eikä olla missään tekemisissä kakkosen kanssa ja jos en varmuudella kiinni saa niin yritän uskoa vaikka se sinusta tuntuu tyhmältä

svengimary kirjoitti:

ei vanhaa numeroa ole ja on kyllä sanonut minun kuulteni eettei kiinnosta ja haluaa jatkaa avioliittoaan eikä olla missään tekemisissä kakkosen kanssa ja jos en varmuudella kiinni saa niin yritän uskoa vaikka se sinusta tuntuu tyhmältä

Lue lisää

tietoa, taitoa ja tahtoa, uskottomuus ei kaada hyvää parisuhdetta.

löytyy kirjoitti:

tietoa, taitoa ja tahtoa, uskottomuus ei kaada hyvää parisuhdetta.

parisuhteessa ei ole vuosia kestävää sivusuhdetta

mutta hyvässä kirjoitti:

parisuhteessa ei ole vuosia kestävää sivusuhdetta

jos tavattava on silloin tällöin yhdessä ollut huora.

ollakkin kirjoitti:

jos tavattava on silloin tällöin yhdessä ollut huora.

"Kuinka liitto jatkuu monivuotisen salasuhteen päättymisen jälkeen?"


kyllä minä miellän monivuotisen salasuhteen ihan joksikin muuksi kun huorissa käymiseksi.

Ikinä en pystyisi antamaan anteeksi jos toinen on valehdellut vuosia.

on kysymyks kirjoitti:

"Kuinka liitto jatkuu monivuotisen salasuhteen päättymisen jälkeen?"


kyllä minä miellän monivuotisen salasuhteen ihan joksikin muuksi kun huorissa käymiseksi.

Ikinä en pystyisi antamaan anteeksi jos toinen on valehdellut vuosia.

Lue lisää

huora mikä huora!

on aina kirjoitti:

huora mikä huora!

jotain sanottavaa avauksen aiheeseen?

Meitä on petettyjä monenlaisia, toiset näkee syyllisen vain siinä toisessa naisessa, toiset osaksi myös itsessään ja toiset jopa siinä pettäjässä.

on aina kirjoitti:

huora mikä huora!

oli siis,

voitko jatkaa avioliittoasi sen huoraavan miehen/naisen kanssa?

Huora on se joka pettää siis tekee huorin.

oliskohan sulla kirjoitti:

jotain sanottavaa avauksen aiheeseen?

Meitä on petettyjä monenlaisia, toiset näkee syyllisen vain siinä toisessa naisessa, toiset osaksi myös itsessään ja toiset jopa siinä pettäjässä.

Lue lisää

ottaa asiaan myös ihmiset, jotka eivät ole tulleet petetyksi, mutta ajattelevat moraalisesti eri tavalla. Petturi on huora, mutta niin on myös se , joka tietoisesti sekaantuu toisen aviopuolisoon. Olen leski ja ollut sitä 20v, minua ei petä kukaan, mutta inhoan puolisoaan pettäviä ja myös toista osapuolta, sen verran olen heidän tuskaa nähnyt kylvävän.

on aina kirjoitti:

huora mikä huora!

vuosia, niin osaatko kysyä itseltäsi, miksi hänellä on tuo salasuhde? Katsopa ensin peiliin ja kysy sitä asiaa itseltäsi, miksi miehesi etsi itselleen toisen naisen, sillä kyllä siihen jokin syy on täytynyt olla. Olisiko se syy teidän kahden välisessä suhteessa, sillä kyllä toimivaan suhteeseen ei kolmas osapuoli pysty kiilaamaan ja ei miehen tarvitse sivuilleen vilkuilla, jos kotona suhde pelaa sekä henkisesti että fyysisesti.
Jos maha on täynnä, niin ei ole nälkäkään:))

Pelkällä huorittelulla asiaa ei ole keskusteltu.
Ja ei ne asiat niin mustavalkoisia ole kuin sinä omasta näkökulmastasi näet ja katkerana toista naista huorittelet.

Kumma kylää asioilla tahtoo elämässä olla aina puolensa ja puolensa. Ilman että kumpaakaan osapuolta olisin puolustamassa...näin elämää nähneenä vain totean.

on ollut sivusuhde kirjoitti:

vuosia, niin osaatko kysyä itseltäsi, miksi hänellä on tuo salasuhde? Katsopa ensin peiliin ja kysy sitä asiaa itseltäsi, miksi miehesi etsi itselleen toisen naisen, sillä kyllä siihen jokin syy on täytynyt olla. Olisiko se syy teidän kahden välisessä suhteessa, sillä kyllä toimivaan suhteeseen ei kolmas osapuoli pysty kiilaamaan ja ei miehen tarvitse sivuilleen vilkuilla, jos kotona suhde pelaa sekä henkisesti että fyysisesti.
Jos maha on täynnä, niin ei ole nälkäkään:))

Pelkällä huorittelulla asiaa ei ole keskusteltu.
Ja ei ne asiat niin mustavalkoisia ole kuin sinä omasta näkökulmastasi näet ja katkerana toista naista huorittelet.

Kumma kylää asioilla tahtoo elämässä olla aina puolensa ja puolensa. Ilman että kumpaakaan osapuolta olisin puolustamassa...näin elämää nähneenä vain totean.

Lue lisää

Ei se oikein tahdo onnistua. Koska pitkään jatkunut sivusuhde on aivan eri asia kuin satunnainen ns.kännipano. Ymmärsin itsekin kun ent.mieheni kärähti sivusuhteesta, että liittomme on tullut tiensä päähän. Se liitto oli loppuun eletty. Olen edelleen sitä mieltä että jos toinen etsii salasuhteen,ollaan jo aika huonossa jamassa oman liiton suhteen. Jotkut ehkä selviävät eteenpäin mutta varmasti se on erittäin vaikeaa koska se luottamus,toisen kunnioitus,arvostus ja se tärkein,rakastaminen on jokaisen suhteen a ja o!

kokenut eronnut kirjoitti:

Ei se oikein tahdo onnistua. Koska pitkään jatkunut sivusuhde on aivan eri asia kuin satunnainen ns.kännipano. Ymmärsin itsekin kun ent.mieheni kärähti sivusuhteesta, että liittomme on tullut tiensä päähän. Se liitto oli loppuun eletty. Olen edelleen sitä mieltä että jos toinen etsii salasuhteen,ollaan jo aika huonossa jamassa oman liiton suhteen. Jotkut ehkä selviävät eteenpäin mutta varmasti se on erittäin vaikeaa koska se luottamus,toisen kunnioitus,arvostus ja se tärkein,rakastaminen on jokaisen suhteen a ja o!

Lue lisää

en vielä ole valmis pistämään hanskoja tiskiin koska näen että mieheni tosissaan yrittää .ihmiselle on luotu anteeksi anto ja kerran sen voi tehdä mutta jos sitten tulee toinen pettymys asia on sillä selvä.minulla kuitenkin on niin paljon rakkautta että en luovuta yhden kerran jälkeen mieheni salasuhde ei ollut vuosien kestävä,vaan muutaman kerran pano johtunee siitä että on satojenkilometrien matka ja nyt hän on lopettanut myös työskentelyn paikkakunnalla ja vaihtanut kokonaan työtään,ei suhteen tähden vaan oman koulutuksensa suomilla mahdollisuuksilla,joten kyllä olen meidän tapauksesta sitä mieltä että mieheni tosissaan yrittää saada suhteemme kuntoon ajatelkaa mitä tykkäätte,meillä ei ole yhteisiä lapsia eikä yhteistä velkaa mikään ei pidä miestä väkisin täällä on vapaa lähtemään jos sitä haluaisi

löytyy kirjoitti:

tietoa, taitoa ja tahtoa, uskottomuus ei kaada hyvää parisuhdetta.

olen samaa mieltä jos haluaa ja on tahtoa se voi onnistua,jos ei yritä ei ainakaan saa tässä elämässä paskaa ja entinen minä olisi jo lähtenyt mutta tämän miehen myötä olen muuttunut paljon enkä tarkoita huonommaksi vaan omasta mielestäni siinä mielessä paremmaksi etten heti lyö hanskoja tiskiin niin kuin tein ennen,olemme olleet yhdessä viisitoista vuotta mitä en joskus luullut olevan kohdallani mahdollista,näen tässä kuitenkin niin paljon hyvää,kuka ei tässä elämässä tekisi virheitä,ja mikä ei tapa vahvistaa niin myös minua,en sano että olisi ollut helppo tie.kyllä siinä tuo psyykkinen puoli joutui kovalle koitukselle,olen pieni kooltani 47kg ja laihduin siitä 12 kiloa olin kyllä kun kävelevä ruumis,mutta nyt jo paremmalla puolella,joten yritystä löytyy.en mene sanomaan että tämä varmasti onnistuu,sen näyttää aika,siitä tapahtuneesta on nyt pari vuotta joten aika pitkälle on päästy,mutta ei tarpeeksi,joten sanon vaan että aina kannatttaa yrittää,ja jos ei luonaa ni sitten kintut erisuuntaan

svengimary kirjoitti:

olen samaa mieltä jos haluaa ja on tahtoa se voi onnistua,jos ei yritä ei ainakaan saa tässä elämässä paskaa ja entinen minä olisi jo lähtenyt mutta tämän miehen myötä olen muuttunut paljon enkä tarkoita huonommaksi vaan omasta mielestäni siinä mielessä paremmaksi etten heti lyö hanskoja tiskiin niin kuin tein ennen,olemme olleet yhdessä viisitoista vuotta mitä en joskus luullut olevan kohdallani mahdollista,näen tässä kuitenkin niin paljon hyvää,kuka ei tässä elämässä tekisi virheitä,ja mikä ei tapa vahvistaa niin myös minua,en sano että olisi ollut helppo tie.kyllä siinä tuo psyykkinen puoli joutui kovalle koitukselle,olen pieni kooltani 47kg ja laihduin siitä 12 kiloa olin kyllä kun kävelevä ruumis,mutta nyt jo paremmalla puolella,joten yritystä löytyy.en mene sanomaan että tämä varmasti onnistuu,sen näyttää aika,siitä tapahtuneesta on nyt pari vuotta joten aika pitkälle on päästy,mutta ei tarpeeksi,joten sanon vaan että aina kannatttaa yrittää,ja jos ei luonaa ni sitten kintut erisuuntaan

Lue lisää

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo monta vuotta sen jälkeen, kun hän jäi kiinni pettämisestä. Sivusuhde oli jo loppunut, kun se sattumalta paljastui. Mieheni myös myönsi tapahtuneen. Minulle oli jotenkin aivan selvää, että kyseessä on ollut jonkinlainen rakkaussuhde. Ei kai muuten täysjärkinen ihminen riskeeraa avioliittoaan. Tämän maailman raadollisuus tuli kyllä selväksi omaa tarinaa läpikäydessä. Vaikuttaa siltä, että pitkäkään sivusuhde ei monessakaan tapauksessa kerro suhteen vakavuudesta.

Alunperin lykkäsimme eroa siksi, että olin niin pois tolaltani pettämisen takia, että omatkin ystäväni kehottivat ottamaan aikalisän ennen eroa. Se oli hyvä neuvo. Vaikka olisimme eronneet, pettäminen on kuitenkin hyvä käsitellä pois alta ennen uuden elämän alkua. Toinen syy jatkaa liittoa oli se, että mies tosiaan yritti saada elämämme raiteilleen ja liittomme jatkumaan.

Pettäminen on kriisi kriisien joukossa. Siitä voi päästä yli eroamalla tai työstämällä sitä yhdessä. Ero ei kuitenkaan automaattisesti paranna haavoja. Muistan varmaan mieheni pettämisen vielä "kuolinvuoteellanikin" eikä sitä asiaa muuksi muuta ero. Enää pettäminen ei herätä minussa tunteita. Se on paskajuttu muiden ikävien asioiden joukossa. Elämämme on íhan tavallista arkea eikä mitenkään täydellistä. Pettämisen jälkeen tuli tietysti käytyä asioita läpi ja punnittua jatkomahdollisuuksia puolelta jos toiselta.

Itse näen mieheni sivusuhteen paljastumisen yhtenä merkittävänä vedenjakajana elämässämme. Siihen saakka elämä oli mennyt aika tavallista latua. Naimisiinmeno, lastenhankinta, töitä, päivähoitoa, asuntolainan maksua jne (tätä kaikkien kakkosten painajaista...) Pettämiskriisiä käsitellessä palattiin taas parisuhteeseen ja sen olemassaolon jatkumiseen. En silti koe olevani missään määrin syyllinen mieheni pettämiseen. Pettäminen oli hänen valintansa ja siihen oli syynsä, mutta pettäminen ongelmanratkaisukeinona on lähinnä lapsellista. En toivo kenellekään petetyksi tulemista, mutta mikä ei tapa, se vahvistaa.

Olet ihan oikeilla jäljillä anteeksiannon kanssa. Vaikka ihmiset eroavat, heidän pitäisi pystyä anteeksiantoon myös oman itsensä takia. Kukaan meistä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. En minäkään vanno ikuista rakkautta, mutta päivä kerrallaan elämä on ollut pettämisen jälkeenkin tyydyttävää.

Valmakaroliina kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo monta vuotta sen jälkeen, kun hän jäi kiinni pettämisestä. Sivusuhde oli jo loppunut, kun se sattumalta paljastui. Mieheni myös myönsi tapahtuneen. Minulle oli jotenkin aivan selvää, että kyseessä on ollut jonkinlainen rakkaussuhde. Ei kai muuten täysjärkinen ihminen riskeeraa avioliittoaan. Tämän maailman raadollisuus tuli kyllä selväksi omaa tarinaa läpikäydessä. Vaikuttaa siltä, että pitkäkään sivusuhde ei monessakaan tapauksessa kerro suhteen vakavuudesta.

Alunperin lykkäsimme eroa siksi, että olin niin pois tolaltani pettämisen takia, että omatkin ystäväni kehottivat ottamaan aikalisän ennen eroa. Se oli hyvä neuvo. Vaikka olisimme eronneet, pettäminen on kuitenkin hyvä käsitellä pois alta ennen uuden elämän alkua. Toinen syy jatkaa liittoa oli se, että mies tosiaan yritti saada elämämme raiteilleen ja liittomme jatkumaan.

Pettäminen on kriisi kriisien joukossa. Siitä voi päästä yli eroamalla tai työstämällä sitä yhdessä. Ero ei kuitenkaan automaattisesti paranna haavoja. Muistan varmaan mieheni pettämisen vielä "kuolinvuoteellanikin" eikä sitä asiaa muuksi muuta ero. Enää pettäminen ei herätä minussa tunteita. Se on paskajuttu muiden ikävien asioiden joukossa. Elämämme on íhan tavallista arkea eikä mitenkään täydellistä. Pettämisen jälkeen tuli tietysti käytyä asioita läpi ja punnittua jatkomahdollisuuksia puolelta jos toiselta.

Itse näen mieheni sivusuhteen paljastumisen yhtenä merkittävänä vedenjakajana elämässämme. Siihen saakka elämä oli mennyt aika tavallista latua. Naimisiinmeno, lastenhankinta, töitä, päivähoitoa, asuntolainan maksua jne (tätä kaikkien kakkosten painajaista...) Pettämiskriisiä käsitellessä palattiin taas parisuhteeseen ja sen olemassaolon jatkumiseen. En silti koe olevani missään määrin syyllinen mieheni pettämiseen. Pettäminen oli hänen valintansa ja siihen oli syynsä, mutta pettäminen ongelmanratkaisukeinona on lähinnä lapsellista. En toivo kenellekään petetyksi tulemista, mutta mikä ei tapa, se vahvistaa.

Olet ihan oikeilla jäljillä anteeksiannon kanssa. Vaikka ihmiset eroavat, heidän pitäisi pystyä anteeksiantoon myös oman itsensä takia. Kukaan meistä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. En minäkään vanno ikuista rakkautta, mutta päivä kerrallaan elämä on ollut pettämisen jälkeenkin tyydyttävää.

Lue lisää

kirjoituksesta. Sinun ja miehesi kaltaisia aviopareja on paljon. Jos pettäminen johtaisi jäävättä eroon, luvut olisivat aivan toista luokkaa.
Kakkosta ei kannata herjata, hän on juuri se heikoin lenkki pidemmän päälle, jos petetyllä puolisolla on halua ja tahtoa jatkaa liittoa.

Valmakaroliina kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo monta vuotta sen jälkeen, kun hän jäi kiinni pettämisestä. Sivusuhde oli jo loppunut, kun se sattumalta paljastui. Mieheni myös myönsi tapahtuneen. Minulle oli jotenkin aivan selvää, että kyseessä on ollut jonkinlainen rakkaussuhde. Ei kai muuten täysjärkinen ihminen riskeeraa avioliittoaan. Tämän maailman raadollisuus tuli kyllä selväksi omaa tarinaa läpikäydessä. Vaikuttaa siltä, että pitkäkään sivusuhde ei monessakaan tapauksessa kerro suhteen vakavuudesta.

Alunperin lykkäsimme eroa siksi, että olin niin pois tolaltani pettämisen takia, että omatkin ystäväni kehottivat ottamaan aikalisän ennen eroa. Se oli hyvä neuvo. Vaikka olisimme eronneet, pettäminen on kuitenkin hyvä käsitellä pois alta ennen uuden elämän alkua. Toinen syy jatkaa liittoa oli se, että mies tosiaan yritti saada elämämme raiteilleen ja liittomme jatkumaan.

Pettäminen on kriisi kriisien joukossa. Siitä voi päästä yli eroamalla tai työstämällä sitä yhdessä. Ero ei kuitenkaan automaattisesti paranna haavoja. Muistan varmaan mieheni pettämisen vielä "kuolinvuoteellanikin" eikä sitä asiaa muuksi muuta ero. Enää pettäminen ei herätä minussa tunteita. Se on paskajuttu muiden ikävien asioiden joukossa. Elämämme on íhan tavallista arkea eikä mitenkään täydellistä. Pettämisen jälkeen tuli tietysti käytyä asioita läpi ja punnittua jatkomahdollisuuksia puolelta jos toiselta.

Itse näen mieheni sivusuhteen paljastumisen yhtenä merkittävänä vedenjakajana elämässämme. Siihen saakka elämä oli mennyt aika tavallista latua. Naimisiinmeno, lastenhankinta, töitä, päivähoitoa, asuntolainan maksua jne (tätä kaikkien kakkosten painajaista...) Pettämiskriisiä käsitellessä palattiin taas parisuhteeseen ja sen olemassaolon jatkumiseen. En silti koe olevani missään määrin syyllinen mieheni pettämiseen. Pettäminen oli hänen valintansa ja siihen oli syynsä, mutta pettäminen ongelmanratkaisukeinona on lähinnä lapsellista. En toivo kenellekään petetyksi tulemista, mutta mikä ei tapa, se vahvistaa.

Olet ihan oikeilla jäljillä anteeksiannon kanssa. Vaikka ihmiset eroavat, heidän pitäisi pystyä anteeksiantoon myös oman itsensä takia. Kukaan meistä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. En minäkään vanno ikuista rakkautta, mutta päivä kerrallaan elämä on ollut pettämisen jälkeenkin tyydyttävää.

Lue lisää

Onneksi täällä välillä saa lukea myös fiksujen ihmisten kirjoituksia. Nostan hattua sinulle fiksu nainen :-)

mutta hyvässä kirjoitti:

parisuhteessa ei ole vuosia kestävää sivusuhdetta

...aja pettämään eikä se pidä ketään uskollisena. Eikä siihen aja kumppanikaan.

Uskollisuus on jokaisen ihmisen tahdon asia, oma valinta. Parisuhde voi olla aivan helvetin hyvä, ja silti siinä voi olla pettämistä. Sanoisin ennemminkin niin, että jos on hyvä suhde itseensä, ei petä.

..... kirjoitti:

...aja pettämään eikä se pidä ketään uskollisena. Eikä siihen aja kumppanikaan.

Uskollisuus on jokaisen ihmisen tahdon asia, oma valinta. Parisuhde voi olla aivan helvetin hyvä, ja silti siinä voi olla pettämistä. Sanoisin ennemminkin niin, että jos on hyvä suhde itseensä, ei petä.

Lue lisää

On ihan erilliset asiat.
Asioita yleensäkin voi pyöritellä ja selitellä kuinkavaan.
Pettäminen on valehtelua ja joillekkin ihan tapa.
Joillekkin ihan lapsuudessa opittu tapa aina selviytyä valehtelulla. Valehtelija pettää kaikkia ja lopulta itseäänkin. Uskoo pian itsekkin tekevänsä vaan oikeita ratkasuja.
Ehkä tekee oikeita ratkasuja itselleen kun normielämää ei voisi kestää.
Rakasteluun ja hellyyteen on selkeesti ihmisellä sisäinen tarve. Toisilla isompi ja toisilla vaan pieni. Toisilla se on vaan haave.
Ollaan siis erilaisia ja se on hyvä.
Toisilla on myös huomattavasti vahvempi tarve hallita ja omistaa kaikkea ympärillään myös perhettään.
Avioliiton solmiminen on yksi omistamismuoto.
Halu omistaa vaimo tai mies. Oma mies, oma vaimo enemmn kun oma koira tai asunto. Rakkautta ei saa rahalla. Se tekee siitä arvokkaamman ja onhan se.
Ei voi rahalla mitata. Eikä edes sillä panojen määrällä. Joten jos puoliso, mies tai vaimo panee jonkun toisen kanssa se ei ole vielä laskenut omaisuuden arvoa eikä tehnyt siitä yhteistä jonkun kanssa vaan se jos tunne joka on sen liiton hinta siirtyy toiselle.
Hellyyttä on katsekkin ja sitä et voi omistaa, hymyä et pysty suuntaamaan puolisostasi vaan itseesi mutta kuitenkin vahdit sitä suuntaa. Tunne on se mitä todellisuudessa haluat omia.
Puolisosi voi rakastella tuhat kertaa muita unessaankin ja saada orgasmin. Voi ihastua ja aina nähdessään vaikka kuvan hymyillä.
Rakastua voi niin monta kertaa elämän aikana mutta on eri tunne sisällä kun toista haluaa suojella ja huolehtia toisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Mies hakee vaimon illalla mielummin työpaikalta turvallisen matkankin takia ja vaimo tekee keiton valmiiksi kun mies tulee kotiin vaan sen vuoksi koska haluaa toiselle hyvää.
Paneskelu ja hässiminen ei ole sama asia.
Niinhän täällä joku sanoo tumpulle ei kannata olla mustasukkanen!

kokenut eronnut kirjoitti:

Ei se oikein tahdo onnistua. Koska pitkään jatkunut sivusuhde on aivan eri asia kuin satunnainen ns.kännipano. Ymmärsin itsekin kun ent.mieheni kärähti sivusuhteesta, että liittomme on tullut tiensä päähän. Se liitto oli loppuun eletty. Olen edelleen sitä mieltä että jos toinen etsii salasuhteen,ollaan jo aika huonossa jamassa oman liiton suhteen. Jotkut ehkä selviävät eteenpäin mutta varmasti se on erittäin vaikeaa koska se luottamus,toisen kunnioitus,arvostus ja se tärkein,rakastaminen on jokaisen suhteen a ja o!

Lue lisää

Lisäksi ei sillä ole oikeastaan merkitystä, mikä sen salasuhteen pituus on. Jos sellaista tuntee tarvitsevansa ja siihen lähtee niin kyllä se liitto ON tullut tiensä päähän.

Uskottomuutta ei tarvitsekaan unohtaa. Anteeksi voi antaa. Ja pitääkin antaa. Ihmiset ovat erehtyväisiä.
Mutta vaimon vika ei ole, että mies jatkaa uskottomuuttaan. Kaukaa haettu selitys.Eiköhän syy ole miehen luonteessa.
Ja miten yleensä sinä voit tietää, miten avioliitossa menee?

Minkään kriisin jälkeen elämä ei palaa ennalleen. Ihmisillä voi olla erilaisia ongelmia kuten lasten sairaudet, oma sairaus, pettäminen jne. Kriisien ja voimakkaiden kokemusten jälkeen elämä on rakennettava eri pohjalle kuin ennen. On lapsellista kuvitella jotain muuta. Joku ei pääse yli vaimonsa rintasyövästä, joku toinen kyllä. Sama pätee pettämiseen. Varmasti elämä ei kenenkään kohdalla palaa ennalleen. Ero ei myöskään ole hokkuspokkuskonsti pettämisestä ylipääsemiseen. Eron ja käytännön asioiden touhuaminen auttaa ensijärkytyksessä, mutta lopulta asiat on kuitenkin käytävä läpi.

Jos pariskunta päättää jatkaa yhdessä, pettäjän rooliksi jää jonkinlainen hyvittely. Joillakin se kestää "liian" pitkään, mutta enpä ole koskaan kuullut kenestäkään petetystä, joka olisi valmis noinkin merkittävän asian kuittamaan kovin heppoisesti. Hyvittely on eräänlainen testi myös pettäjälle. Ainakin omassa tapauksessamme olisin ollut ihan valmis eroon muutama kuukausi pettämisen jälkeen (ja tietysti myös välittömästi heti pettämisen jälkeen). Meidän tapauksessamme pettäjän motivaatio jatkamiseen oli kuitenkin korkealla ja hän jaksoi hyvittelyä aika pitkään. Joku toinen ei olisi jaksanut, mutta sekin pitää sitten vain myöntää eikä aloittaa samaa leikkiä uudelleen.

jälkeen. Itse olen myös yhä, ainakin vielä, liitossa pettäjän kanssa, jolla on ollut todella pitkä sivusuhde. Kiinnijäämisen jälkeen lupasi että ei koskaan enää tee niin, ja puolen vuoden päästä jo palasi saman sivusuhteen syliin, tätä on nyt jatkunut jo vuosikausia.
Taitaa valehdella kotona ja siellä "kylässä".
Itsekkin olen tosin pettänyt, ekan kerran jälkeen kun sain tietää että on palannut sivusuhteen luo, niin heittäydyin minäkin hurjaksi.
Eroa on haettu, muutettu vähäksi aikaa pois kotoa yms... tiedä sitten tuota, etteikö ne lapset , talo ja velka sittenkin saata olla tarpeeksi pitämään liiton kasassa, ainakin meidän tapauksessamme.

pettämisen kirjoitti:

jälkeen. Itse olen myös yhä, ainakin vielä, liitossa pettäjän kanssa, jolla on ollut todella pitkä sivusuhde. Kiinnijäämisen jälkeen lupasi että ei koskaan enää tee niin, ja puolen vuoden päästä jo palasi saman sivusuhteen syliin, tätä on nyt jatkunut jo vuosikausia.
Taitaa valehdella kotona ja siellä "kylässä".
Itsekkin olen tosin pettänyt, ekan kerran jälkeen kun sain tietää että on palannut sivusuhteen luo, niin heittäydyin minäkin hurjaksi.
Eroa on haettu, muutettu vähäksi aikaa pois kotoa yms... tiedä sitten tuota, etteikö ne lapset , talo ja velka sittenkin saata olla tarpeeksi pitämään liiton kasassa, ainakin meidän tapauksessamme.

Lue lisää

...mietin miten pettäjä itse selviytyy pitkän sivusuhteen jälkeen, josta ei ole jäänyt kiinni kumpikaan osapuoli, joista siis kummatkin olivat aviossa tahoillaan.
Jonkunlaisesta yhteisesestä sopimuksesta päätimme pitkän sivusuhteen lopettamisesta. Pääasialliset syyt olivat etteivät kumpikaan olisi siinä vaiheessa ollut valmis eroamaan...toinen osapuoli oli tosin valmiimpi kuin toinen. Syitä ei oikein koskaan ruodittu, joten jäi tältä osin pinnalliseksi, mutta voi toki rakkaussuhteeksi sanoa.
Nyt kumpikin tahoillaan jatkaa elämää, vähän kun mitään ei muka olisi tapahtunutkaan, mutta tapahtuiko silti liikaa...
Miltä kuulostaa ennusteet ulkopuolisten silmissä?

Foxtrott kirjoitti:

...mietin miten pettäjä itse selviytyy pitkän sivusuhteen jälkeen, josta ei ole jäänyt kiinni kumpikaan osapuoli, joista siis kummatkin olivat aviossa tahoillaan.
Jonkunlaisesta yhteisesestä sopimuksesta päätimme pitkän sivusuhteen lopettamisesta. Pääasialliset syyt olivat etteivät kumpikaan olisi siinä vaiheessa ollut valmis eroamaan...toinen osapuoli oli tosin valmiimpi kuin toinen. Syitä ei oikein koskaan ruodittu, joten jäi tältä osin pinnalliseksi, mutta voi toki rakkaussuhteeksi sanoa.
Nyt kumpikin tahoillaan jatkaa elämää, vähän kun mitään ei muka olisi tapahtunutkaan, mutta tapahtuiko silti liikaa...
Miltä kuulostaa ennusteet ulkopuolisten silmissä?

Lue lisää

kaksi varattua pettäjää ollut kaksi vuotta salasuhteessa, rakkaussuhteesta voi puhua..mutta kahta perhetta ei voida hajottaa. Toinen meistä ehkä olisi valmis siihen, toinen ei. Mikä olisi rakkauden hinta, kova hinta ja onnistuisimmeko me kahden liiton raunioilta jatkamaan. Olisi hyvin epätodennäköistä, että onnistuisimme. Niinpä olemme tulleet pisteeseen, jossa täytyy tehdä ratkaisu, koska salasuhde on jo itsessään väärin ja helvetillinen. Ratkaisu on tiedossa, sama kuin teillä, päätetään tämä yhteisestä sopimuksesta ja yritetään jaksaa puolisoidemme kanssa järkipohjalta.

tilanne... kirjoitti:

kaksi varattua pettäjää ollut kaksi vuotta salasuhteessa, rakkaussuhteesta voi puhua..mutta kahta perhetta ei voida hajottaa. Toinen meistä ehkä olisi valmis siihen, toinen ei. Mikä olisi rakkauden hinta, kova hinta ja onnistuisimmeko me kahden liiton raunioilta jatkamaan. Olisi hyvin epätodennäköistä, että onnistuisimme. Niinpä olemme tulleet pisteeseen, jossa täytyy tehdä ratkaisu, koska salasuhde on jo itsessään väärin ja helvetillinen. Ratkaisu on tiedossa, sama kuin teillä, päätetään tämä yhteisestä sopimuksesta ja yritetään jaksaa puolisoidemme kanssa järkipohjalta.

Lue lisää

te olette, siis pa..ahousuja. Kyllä riittää rohkeutta huorintekemiseen, muttei sen vertaa kanttia että olisi itselleen ja puolisolleen rehellinen ja pistäisi vanhan liiton finaaliin. Sitten pohditaan tuleeko uudesta liitosta mitään. Mitä siitä pitäisi tulla, kaksi epäluotettavaa, petollista ihmisrauniota puhaltamassa yhteen hiileen? Miksi luulet että rakkaasi olisi sinulle uskollinen, tai sinä hänelle, mikäli yhteen menisitte?
Kyllähän perheen hajotaa voi, olethan sen osaltasi henkisellä puolella jo tehnytkin. Rohkeutesi ja puolisosi kunnioitus on vaan niin matalaa tasoa ettet ole kyennyt hoitamaan hommia asiallisesti. Kannattaisi miettiä vaakakipossa olevien pallojen arvoja ennen aviorikokseen ryhtymistä. Se että olet myynyt inhimillisen kunniasi alehintaan on paska juttu ja sen kanssa kärvistelet lopun ikääsi.
Avionrikkojalta aikas lailla mukava tuo loppukevennyksesi; "yritetään jaksaa puolisoidemme kanssa järkipohjalta". Sallinet minun nauraa, menkää nyt alkuun etsiin ale-myynneistä sitä järkeäkin sinne nuppiinne.

Kivitetään kirjoitti:

te olette, siis pa..ahousuja. Kyllä riittää rohkeutta huorintekemiseen, muttei sen vertaa kanttia että olisi itselleen ja puolisolleen rehellinen ja pistäisi vanhan liiton finaaliin. Sitten pohditaan tuleeko uudesta liitosta mitään. Mitä siitä pitäisi tulla, kaksi epäluotettavaa, petollista ihmisrauniota puhaltamassa yhteen hiileen? Miksi luulet että rakkaasi olisi sinulle uskollinen, tai sinä hänelle, mikäli yhteen menisitte?
Kyllähän perheen hajotaa voi, olethan sen osaltasi henkisellä puolella jo tehnytkin. Rohkeutesi ja puolisosi kunnioitus on vaan niin matalaa tasoa ettet ole kyennyt hoitamaan hommia asiallisesti. Kannattaisi miettiä vaakakipossa olevien pallojen arvoja ennen aviorikokseen ryhtymistä. Se että olet myynyt inhimillisen kunniasi alehintaan on paska juttu ja sen kanssa kärvistelet lopun ikääsi.
Avionrikkojalta aikas lailla mukava tuo loppukevennyksesi; "yritetään jaksaa puolisoidemme kanssa järkipohjalta". Sallinet minun nauraa, menkää nyt alkuun etsiin ale-myynneistä sitä järkeäkin sinne nuppiinne.

Lue lisää

miltä voisi vaikuttaa. On niin helppo tuomita huorintekijöiksi. Se on totta kai niin väärin, mutta on niin monia asioita, jotka voivat tähänkin jamaan johtaa. Esi. meillä minun aviosuhteesani olen saanut useamman kerran nyrkistä, kahdesti mustelmille. En ole kertonut kenellekään, en edes salamiehelle, häpeän niin ihan kuin minussa olisi vika kun mies lyö. Olen harkinnut avioeroa kolme vuotta, mutta isä on lapsille niin tärkeä, en ole pystynyt saattamaan liittoa päätökseen. Tiedän,e ttä se olisi pitänyt tehdä, järki sanoo, mutta jotenkin toivoo että asiat muuttuisivat paremmiksi. Eivät ne kuitenkaan ole muuttuneet, ei tämä salasuhde ole mikään ratkaisu, onnettoman ihmisen onneton ratkaisu.

ole niin mustavalkoisia, kirjoitti:

miltä voisi vaikuttaa. On niin helppo tuomita huorintekijöiksi. Se on totta kai niin väärin, mutta on niin monia asioita, jotka voivat tähänkin jamaan johtaa. Esi. meillä minun aviosuhteesani olen saanut useamman kerran nyrkistä, kahdesti mustelmille. En ole kertonut kenellekään, en edes salamiehelle, häpeän niin ihan kuin minussa olisi vika kun mies lyö. Olen harkinnut avioeroa kolme vuotta, mutta isä on lapsille niin tärkeä, en ole pystynyt saattamaan liittoa päätökseen. Tiedän,e ttä se olisi pitänyt tehdä, järki sanoo, mutta jotenkin toivoo että asiat muuttuisivat paremmiksi. Eivät ne kuitenkaan ole muuttuneet, ei tämä salasuhde ole mikään ratkaisu, onnettoman ihmisen onneton ratkaisu.

Lue lisää

...näin voisi sanoa tilanteen olevan täälläkin. Monia muita asioita suhteessa jotka eivä kestäisi päivänvaloa...Voisin suoraan sanoa, että moni olisi lähtenyt tästä suhteesta kävelemään jo aikoja sitten ja syitä siihen olisi taatusti tarpeeksi ilman tätä salasuhdettakin. Olen elänyt epätasapainoisen ihmisen kanssa 12 vuotta, mutta kuten on jo todettu monessa viestissä, niin eivät asiat ole niin mustavalkoisia ja rankka suhde kietoo jollain sairaalla tavalla jäämään. Vaikka on paljon huonoa, niin on jonkun verran hyvää myös ja tietysti lapset ja taloudelliset asiat, koska lasten elintasoa ei halua romuttaa...
Olen miettinyt miksi minulla ei ole koskaan ollut huono omatunto tästä suhteesta vaikka monesta muusta asiasta kyllä (ilkeästi sanomisesta, mykkäkoulusta, pihtaamisesta ja ties mistä...)

Minun on myös vaikea jatkaa tätä suhdetta järkipohjalta koska sitä ei toisaalta ole. Tiedän että lähteminen olisi parempi ratkaisu, mutta ei siihen ei ole vielä tarpeeksi voimia. Salasuhde ei tähän lähtemiseen patista, vaan huono suhde jossa ei oikeasti näy valoa tunnelin päässä...tekohengitystä kaikki, mutta ajoittain arki on normaalia lapsiperheen arkea.
Mukavat fiksut lapset, hyvissä kouluissa ja kivoja harrastuksia. Kaikki osapuolet tässä sopassa ovat akateemisesti koulutettuja ja kelpo kansalaisia....it's not so simple my friend

Foxtrott kirjoitti:

...näin voisi sanoa tilanteen olevan täälläkin. Monia muita asioita suhteessa jotka eivä kestäisi päivänvaloa...Voisin suoraan sanoa, että moni olisi lähtenyt tästä suhteesta kävelemään jo aikoja sitten ja syitä siihen olisi taatusti tarpeeksi ilman tätä salasuhdettakin. Olen elänyt epätasapainoisen ihmisen kanssa 12 vuotta, mutta kuten on jo todettu monessa viestissä, niin eivät asiat ole niin mustavalkoisia ja rankka suhde kietoo jollain sairaalla tavalla jäämään. Vaikka on paljon huonoa, niin on jonkun verran hyvää myös ja tietysti lapset ja taloudelliset asiat, koska lasten elintasoa ei halua romuttaa...
Olen miettinyt miksi minulla ei ole koskaan ollut huono omatunto tästä suhteesta vaikka monesta muusta asiasta kyllä (ilkeästi sanomisesta, mykkäkoulusta, pihtaamisesta ja ties mistä...)

Minun on myös vaikea jatkaa tätä suhdetta järkipohjalta koska sitä ei toisaalta ole. Tiedän että lähteminen olisi parempi ratkaisu, mutta ei siihen ei ole vielä tarpeeksi voimia. Salasuhde ei tähän lähtemiseen patista, vaan huono suhde jossa ei oikeasti näy valoa tunnelin päässä...tekohengitystä kaikki, mutta ajoittain arki on normaalia lapsiperheen arkea.
Mukavat fiksut lapset, hyvissä kouluissa ja kivoja harrastuksia. Kaikki osapuolet tässä sopassa ovat akateemisesti koulutettuja ja kelpo kansalaisia....it's not so simple my friend

Lue lisää

minun olisi pitänyt erota jo vuosia sitten, kun hän löi ensimmäisen kerran - niinhän ne sanovat, että jos kerran niin toisenkin ja niinhän kävi, mutta silloin oli kaksipientä lasta..en uskonut pärjääväni. Mieheni on myös melkoinen konrtolloija, ja jos en ole tehnyt jotain asiaa juuri niin kuin hän haluaa, saattaa hetkessä alkaa mieletön raivari, huuto kiroilu. Olo on kuin eläisin elinkautista, ei tässä ole todellakaan valoa tunnelin päässä, ei ole mitään mitä itselle enää toivoisin tässä elämässä. Toivon vaan, että lapset pärjäisivät elämässä. Meilläkin kaikki osapuolet akateemisia, nk.menestyviä ihmisiä, on hienot puitteet. Kukaan ei voisi arvata, millaista elämäni on, olen esittänyt iloista ja tyytyväistä vaikka hampaat irvessä. Illalla usein itkeskelen peiton alla itsekseni, miksi elämä on tällaista. Onkohan muillakin tällaista, vai onko heillä hyvin ,voiko avioliitto olla onnellinen ja siinä rakkautta - en tiedä mitään sellaisesta. Tämä salasuhdemies, voin vilpittömästi sanoa,että rakastan häntä, mutta hän pelkää vielä enemmän kulissien sortumista kuin minä. Olen ajatellut tämän asian niin, että luovun hänestä, kertaheitolla luovun, ja jatkan tämän osani loppuun asti. En voi erottaa lapsia isästään. Mieheni on paljon heidän kanssaan ja lapsille kiva, elinympäristömme on rauhallinen ja mukava, täällä on ihanat puitteet asua, en voi riistää tät heiltä. Tiedän, että tämä kuulostaa sairaalta, mutta mulla on paljon hyvääkin, kuten antoisa ja haasteellinen työ, jossa voin sanoa olevani erinomainen. Olen ikuinen suorittaja, ehkä tämä surkea avioliitto on minulle myös yksi suoritus, jonka vedän vaikka hampaat irvessä läpi. Mutta elämä on.

järjen ja kohtuuden nimissä kirjoitti:

minun olisi pitänyt erota jo vuosia sitten, kun hän löi ensimmäisen kerran - niinhän ne sanovat, että jos kerran niin toisenkin ja niinhän kävi, mutta silloin oli kaksipientä lasta..en uskonut pärjääväni. Mieheni on myös melkoinen konrtolloija, ja jos en ole tehnyt jotain asiaa juuri niin kuin hän haluaa, saattaa hetkessä alkaa mieletön raivari, huuto kiroilu. Olo on kuin eläisin elinkautista, ei tässä ole todellakaan valoa tunnelin päässä, ei ole mitään mitä itselle enää toivoisin tässä elämässä. Toivon vaan, että lapset pärjäisivät elämässä. Meilläkin kaikki osapuolet akateemisia, nk.menestyviä ihmisiä, on hienot puitteet. Kukaan ei voisi arvata, millaista elämäni on, olen esittänyt iloista ja tyytyväistä vaikka hampaat irvessä. Illalla usein itkeskelen peiton alla itsekseni, miksi elämä on tällaista. Onkohan muillakin tällaista, vai onko heillä hyvin ,voiko avioliitto olla onnellinen ja siinä rakkautta - en tiedä mitään sellaisesta. Tämä salasuhdemies, voin vilpittömästi sanoa,että rakastan häntä, mutta hän pelkää vielä enemmän kulissien sortumista kuin minä. Olen ajatellut tämän asian niin, että luovun hänestä, kertaheitolla luovun, ja jatkan tämän osani loppuun asti. En voi erottaa lapsia isästään. Mieheni on paljon heidän kanssaan ja lapsille kiva, elinympäristömme on rauhallinen ja mukava, täällä on ihanat puitteet asua, en voi riistää tät heiltä. Tiedän, että tämä kuulostaa sairaalta, mutta mulla on paljon hyvääkin, kuten antoisa ja haasteellinen työ, jossa voin sanoa olevani erinomainen. Olen ikuinen suorittaja, ehkä tämä surkea avioliitto on minulle myös yksi suoritus, jonka vedän vaikka hampaat irvessä läpi. Mutta elämä on.

Lue lisää

kestin 30vuotta,vaikka mies oli väkivaltanen,joka vuosi olin mustelmilla.
Pelko koko ajan,mutta erosin vasta kun lapset oli maailmalla,sillä väkivalta paheni sen jälkeen.
En tiedä,teinkö oikein kun en eronnut jo aiemmin,mutta mies kuitenkin kävi töissä,ei juonut,ainoastaan kävi minuun kiinni ja uhkaili koko ajan.
Toivo,ettei lapsille jääyt traumoja,ja ei he kyllä aikuisena mitenkään moiti isäänsä,mutta voi olla että se pelko teki minusta kriittisen.
En ole vielä uskaltanut miestä hakea,samaan asuntoon en menisi,sillä nautin tästä rauhasta,ettei kukaan aja minua ulos kodistani keskellä yötä.
Väkivalta raaistu ajan kanssa ja vielä tänä päivänä mies ei osoita katumisen merkkejä,elää onnellisena uuden naisen kanssa ja varmaan uskoo itsekkin,että minä olin se kaiken pahan alku ja loppu.