kuten edellä jo puhuttiin harvinaisesti sodan aikan töppäilystä tuomitulla Majuri Kurt Bäckmanilla oli myönnetty aikaisemmista tehtävästään kevyt osasto 18 johtajana VR 2, 3, ja 4. Viipurin menetys laitettiin siten hänen syykseen.
Tietääkö kukaan minkälainen oli kevyt osasto 18 sotatie ollut?
Tietääkö kukaan minkälainen oli kevyt osasto 18 sotatie ollut?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jurama kertoo kirjassaan ainakin Kevyt Osasto 18:n Haapavaaran taistelun 8.7.1941. Vieläpä melkoisen tarkasti sivuilla 29-32. Siitä revohkasta ei tainnut prenikkaa hellitä...
Saikohan Bäckman Talvisodassa jonkun noista prenikoistaan?
Kurt Erik Bäckman esiintyy ainakin noissa seuraavissa kirjoissa. Kahdessa ensimäisessä on ehkä eniten kerrottu itse henkilöstä ja hänen ominaisuuksistaan, aina upseerien arviointeja myöten. Suoranaisia mainintoja kunniamerkkien saamisista ja niihin liittyvistä taisteluista en ole löytänyt. Aika vähän löytyy varsinaista asiaa Bäckmannin sotahommista. Muista tempuista taas löytyy juttuja sitäkin runsaammin...
Jurama Veikko Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia.
Turja Ilmari Kumuri, kahden everstin taistelu
Tarkki Uuno Miksi menetimme Viipurin? Mitä todella tapahtui Viipurissa 20.6.1944? .
Tarkki Uuno Taistelu Viipurista 20.6.1944 – Viipurin menetys ja oikeudenkäynti.
Jäntti Lauri Viipurin viimeinen päivä kesällä 1944.
Halsti Wolf H Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu
Reino Hirviseppä ja Martti Sinerma Kaaderikaskut
Jukka L. Mäkelä Aunuksen savut.
Talvisodan historia 1-4 teoksessa majuri Kurt Erik Bäckman mainitaan seuraavasti:
Osassa 2: Sotatoimet Karjalan kannaksella.
Sivulla 290 koskien Kev.Os.21:n komentajuutta 19.1.1940 alkaen ja Vitsaaren taisteluelua (Vuosalmella) 9-11.3.1940
Majuri K. Bäckman mainitaan Suomen Sota 1941-1945 I-XI teoksissa vain osissa 2 ja 7.
Osassa 2: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle.
Sivuilla 60, 71, 72, 170, 180, 185, 193, 196 koskien 1941 hyökkäysvaihetta ja 19.D:n vaiheita.
Osassa 7: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Sivuilla 258, 278, 452, 492 koskien Viipurin taisteluita.
Jatkosodan historia 1-6 teoksessa majuri Kurt Erik Bäckman mainitaan seuraavasti:
Osassa 1: Talvisodasta Jatkosotaan. Sota alkaa
Sivuilla 291, 296, 297, 307 1941 hyökkäysvaiheen aikana 19.D:n yhteydessä Kevyt Osasto 18:n komentajana.
Osassa 2: Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle
Sivuilla 21, 24, 27 koskien 19.D:n hyökkäystä, Kevyt Osasto 18:n komentajana.
Osassa 4: Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta, Asemasota, Vetäytyminen Karjalan kannakselta.
Sivulla 402 koskien Viipurin taisteluita.
Osassa 5: Vetäytyminen Itä-Karjalasta, Torjuntataistelut, Sota Lapissa
Sivuilla 224, 225, 241 Koskien Viipurin taisteluita.
Toki noistakin voi jotain löytyä:
Matti Koskimaa Veitsen Terällä Vetäytyminen länsi-kannakselta ja Talin – Ihantalan Suurtaistelu kesällä 1944, WSOY, Porvoo 1944 .
ELFVENGREN EERO – TAMMI EEVA Viipuri 1944. Miksi Viipuri menetettiin? WSOY 2007.
HAAVIKKO, PAAVO Päämaja – Suomen hovi. Art House. Fälth & Hässler. Smedjebacken 1999.
JAAKKONEN, PASI Huhtiniemi. 400 kadonneen miehen mysteeri. Minerva Kustannus Oy 2007.
KULOMAA, JUKKA Käpykaartiin? 1941–1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Painatuskeskus Oy 1995.
KULOMAA, JUKKA – NIEMINEN, JARMO Teloitettu totuus – kesä 1944. Gummerus. Ajatuskirjat Oy. Julkaistaan 7.10.2008.
LAPPALAINEN, NIILO Viipuri toisessa maailmansodassa. Juva 1991.
LINDSTEDT, JUKKA Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Vammalan Kirjapaino Oy 1999.
MOISALA U.E. – ALANEN PERTTI Kun hyökkääjän tie suljettiin. Helsinki 1998.
YLIKANGAS, HEIKKI Suomen historian solmukohdat. WSOY 2007.
YLIKANGAS, HEIKKI Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944. Otava 2007.
kovasti
Minulla on vaarini kantakortti, jossa on jotain Kv os 18 menosta. Enemmän kuitenkin henkilön näkökulmasta, kuin joukko-osaston. Vaari toimi ensin -41 joukkueenjohtajana ja myöhemmin komppanianpäällikköna Kv os 18:ssa aina -42, kunnes koko 19. divisioona purettiin.
Vaari oli joukkueenjohtajana siinä komppaniassa Haapavaaran aukealla, joka kieltäytyi ylittämästä aukeeta, koska kaksi omaa tiedustelua totesi aukean toisella puolella olevan vahvasti linnoitetun ja miehitetyn "vastaanottokomitean".
Näihin tiedustelutietoihin ja komppanianpäälliköiden vaihtoehtoiseen ehdotukseen etenemistaktiikasta, majuri Bäckman oli tietmän mukaan todennut, "..ei muuta, kun ratsuväkiatakki vaan.."
Kieltäytymisen seurauksena osaan joukoista kohdistui sotaväen rikoslain mukaisia seuraamuksia ja komppania hajoitettiin välittömästi..