Kuulutko joukkoon jolla on laillinen oikeus jakaa sunnuntai pedonmerkkejä?
Voit miettiä ihan rauhassa ja ajattelemalla järkevästi että millä todennäköisyydella tulee toteutumaan sunnuntailaki yli 230:ssä Maailman valtiossa?
Voit miettiä ihan rauhassa ja ajattelemalla järkevästi että millä todennäköisyydella tulee toteutumaan sunnuntailaki yli 230:ssä Maailman valtiossa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
alistaen alleen kaikki muuttaen ajat. Kun Paavilla ei edes ole ollut koskaan valtaan kuin piskuiseen osaan euroopassa ja nyt ei enää siihenkään. Profetia mennyt mönkään, mutta eihän harhaoppinen voi sitä myöntää, vaan ummistaa vain silmänsä ja kuvittelee sen mikä ei ole todellisuutta.
Ehkä teidän kummankin keskusteluasetelma on väärä.
Eli keskustelunne asettelu lepää ns. ajallisen seurakunta-ajatuksen perusteilla, eikä niin, että mikä olisi raamatullinen näköala, Jumalan silmillä katsottuna.
Kun ja jos tähän "tulehtuneeseen" riitahenkiasiaan rupeaisi kirjoittelemaan raamatun näköalaa, ehkä se ei tässä vaiheessa kanna hedelmää, mutta jos tätä vuotta katsottaisiin ja rauhoitettaisiin kentää, että tulehdusoireet hieman laantuisivat pienillä annoksilla Sanaa, niin sitten vaikka loppuvuodesta voitaisiin jo katsella kokonaisvaltaisemmin tätä asiaa.
Mutta ko. aloittajan sydäntulehduksen kohdalla ei voi ottaa kantaa, täytyy odotella.
Jos adventisti ei suostu olemaan lain alla niin hän saa sitten olla lain päällä demonisoimassa kristittyjä sunnuntai pedonmerkillä.
Erikoista että adventistit haluavat toimia uskonnollisina poliiseina ja demonisoida kristittyjä sunnuntai pedonmerkillä "vankilaan" joka ei kestä ikuisesti.
Oletteko sitä mieltä että Adventtikirkko käyttää sinettisapattiaan valtansa merkkinä, jäsenten kalastamiseen ja rahan keräämiseen heikkouskoisilta?
Ihmisen on helppo uskoa siihen mitä suurempi on valhe (tätä käytti saatanan kätyri Hitler hyväkseen).
-- mm. adventtikirkko Saksassa oli yli 90% Natsi-mielinen
Kristillisperäisistä suuntauksista jotka käyttävät Raamattua omiin tarkoitusperiinsä voidaan mainita merkittävimmät
- SDA kirkko (Adventtikirkko Suomessa)
- Jehovan Todistajat
Entäpä jos järjestystä hoitaa Sana ja siellä ei tunneta sanaa "sunnuntai".
Silloinhan kyse on uskonnollisuus, isien perinnäissääntö jonka puolesta kovin kiivasta väittelyä pidetään.
Voisiko silloin ajatella samanhenkisyyttä juutalaisen ajan fariseusten mieltymykseen ei niin raamatulliseen sapattiin, vaan omahenkiseen sapattiin, joka ei niinkään toiminut Jumalan mielen mukaisesti? Olisiko nyt ne leipäpalaset samassa vaakakupissa, toinen ruista ja toinen vaaleeta, riippuu mahahapoista kumpaa haukkaa ja olisiko adventistinen näkemys sitä hapankorppua?.
Sitten mentäisiin Sanaan ja se onkin sitten siinä toisessa vaakakupissa, missä on painoarvonsa Kristuksen sapatin Herra, muodossa, Luoja Jumala, lopulliseen sapatinlepoon kutsuja.
Millä silmillä voitaisiin asiaan paneutua?
No meni pieneksi tauoksi, lähden sairaalaan vieraskäynnille. Laitetaan fermaatti, eli pidäke tähän kohtaan.
Löytyy kahdenlaista sapattia
1. juutalainen sapatti ilman sunnuntai pedonmerkkiä
2. sapattisinetillinen sapatti sunnuntaipedonmerkki-opilla
Kumpiko on raamatullinen sapatti?
vain lyömäaseena.Tai paremminkin saatana käyttää sitä sinun välitykselläsi,että saisi mahdollisen paljon saalista omiin joukkoihinsa.Sinäpä sen sanoit,"ihmisen on helppo uskoa siihen mitä suurempi on valhe".Olet sen itse todistanut sen oikeaksi,että uskot valheisiin ja yrität syöttää niitä myös toisille.Olet pahempi saatanan kätyri kuin Hitler!!
mikä on sapatin eli lepopäivän alkuperä,
sunnuntai se ei ainakaan ole.
Sillä jokainen joka on lukenut raamattuaan tietää,
että sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä.
Jeesuksen kuolleista nousemisen muistopäivä.
Sapatti on seitsemäs päivä,
jonka Herra käski pitää lepo ja pyhäpäivänä,
että muistaisimme että hän on Luoja.
EIHÄN ENSIMMÄINEN JA SEITSEMÄS PÄIVÄ VOI OLLA SAMANA PÄIVÄNÄ?
sunnutai,maaanantai tiistai,keskiviikko,torstai,
perjantai ja SAPATTI.
Raamatussa käytetään viikon päivistä
nimiä vain,ensimmäinen toinen jned,
ainoastaan seitsemäs päivä mainitaan nimeltä sapatti,
koskaJUMALA SIUNASI PYHITTI JA LEPÄSI seitsemännen päivän
luomistyönsä päätteeksi.
Eikö se ole yhtä hyvä lepopäiväksi ja pyhäksi kuin sunnuntaikin jonka ihminen on itte valinnut?
kirjoitit.
Löytyy kahdenlaista sapattia
1. juutalainen sapatti ilman sunnuntai pedonmerkkiä
2. sapattisinetillinen sapatti sunnuntaipedonmerkki-opilla
Kumpiko on raamatullinen sapatti?
vastaan.
Pakanauskovalle ei kumpikaan.
Kaikille ihmisille annettiin sapatti lepopäiväksi luomisen yhteydessä, mutta ikuisena liiton merkkinä vain Israelin kansalle.
Eli vaihtoehto 3. Mark. 2:27
Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Vietän tätä ihmistä varten luomistyössä Jumalallista siunattua sapattia.
Voi harmi,sinua poloista kun olet demonien vallassa.Käänny Kristuksen puoleen JA ANNA PELASTAA ITSESI.Niin saat vastauksen kysymyksiisi.
Ap.t. 18: 1. Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.
4. Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.
Puhutaanpa viikkosapatista.
Lepopäiväkysymys on yksi vaikea opillinen kiistan aihe, ns. kristikunnassa ja asiasta on, monenlaisia mielipiteitä. On niitä, jotka pakanakristillisyydenkin keskellä haluavat viettää sapattia Jumalan antamana alkuperäisenä lepopäivänä. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi uuden liiton kristikunnan tulee viettää viikon ensimmäistä päivää, sunnuntaita, lepopäivänä, sapatin asemasta. Joidenkin tulkinnan mukaan kristityn lepopäivällä ei ole väliä, vaan mikä tahansa päivä käy uuden liiton uskovalle lepopäiväksi, jos haluaa sellaista yleensä viettää. Jotkut taasen ajattelevat, että sapatti kuuluu juutalaisille, mutta pakanakristityille kuuluu sunnuntai. Jotta asia selvenisi, tutkitaan Raamatun kokonaisvaltaisen ilmoituksen ja historian todistuksen valossa.
1 Moos 2:1-3
Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt. //
2. Moos 20:11
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän [ heb. VT: jom ha’shabat = sapatinpäivän] ja pyhitti sen. //
Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet." (Ilm 14:6-7 ) //
Kun Herra Jumala kuutena päivänä, joita tavallisesti kutsutaan luomispäiviksi, teki taivaan ja maan, Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä luomistyötänsä ja pyhitti seitsemännen päivän eli sapatinpäivän, (Perjantai-illasta lauantai-iltaan. Jumala asetti auringon, kuun ja tähdet osoittamaan juhla-aikoja, päiviä, ja vuosia. Sen mukaisesti juutalaiset ovat perinteisesti aloittaneet ja lopettaneet sapatin, kun kolme tähteä illan hämärtyessä näkyy taivaalla. Nykyaikana rabbit laskevat tarkoin minuutilleen sapatin alkamisen ja päättymisen ja se ilmoitetaan Israelin tiedotusvälineissä. Pohjoisessa on keskikesällä ja keskitalvella ongelma, mutta joka haluaa, voi noudattaa Jerusalemin aikaa). Hepreankielen sana shabat merkitsee: lakata työtä, levätä loppua. Samasta sanan juuresta tulee myös sana shvita, joka merkitsee lakko. Jumala siis lakkasi luomistyöstään ja lepäsi seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän, sapatin, lepopäiväksi kaikille ihmisille. Tuolloin ei vielä ollut yhtään juutalaista maan päällä, oli vain Aadam ja Eeva ja Jumala antoi heille ja heidän jälkeläisilleen sapatin lepopäiväksi.
Mark. 2:27
Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Sapatti annettiin siis luomistyön yhteydessä ja luomistyön muistoksi, kun Herra oli tehnyt taivaat ja maan ja meren. Aina kun sapattia vietetään ja pyhitetään lepopäiväksi, se on samalla myös Jumalan luomistyön muistoksi. Jotkut ymmärtävät Ilmestyskirjassa olevan enkelin sanoman kunnian antamisesta Jumalalle tarkoittavan juuri sapatinpyhittämiskäskyn kunnioittamista, koska juuri siinä yhteydessä puhutaan Jumalan luomistyöstä.
Vaikka sapatti sanaa lepopäiväksi ei mainita luomisen jälkeisessä ihmiskunnan historiassa, on kuitenkin selvää, että se oli tunnettu, koska seitsenpäiväinen jakso mainitaan sekä Nooan arkin historian että Jaakobin historian yhteydessä 1 Moos 7:4, 27.
Kun Jumala vei Israelin kansan Mooseksen johdolla pois Egyptin orjuudesta, jossa heillä ei ollut mahdollisuutta levätä, antoi Herra sapatinpäivän Israelin kansalle käskynä Siinailla, olemaan ikuisena liiton merkkinä Jumalan ja Israelin kansan välillä Hes 20:10-12. On huomattava tämä. Kaikille ihmisille annettiin sapatti lepopäiväksi luomisen yhteydessä, mutta ikuisena liiton merkkinä vain Israelin kansalle.
Jotkut kristilliset piirit pyrkivät ottamaan sapatin liiton merkiksi myös omalle kohdalleen, opettaen, että Israelin lankeemuksen tähden uuden liiton seurakunta on tullut Israelin tilalle ja siksi sapatti on liiton merkki myös uuden liiton seurakunnalle. Mutta anteeksi vain, tämä ei pidä paikkaansa. Tällaisena liiton merkkinä, tämä koskee vain Israelia, ei pakanoita, heille Israelilaisille, se on ikuisen liiton merkki. (kuinkahan saan kyytiä tuosta lausunnosta)?
Raamatun mukaan, 1 Moos 2:1-3 sapatti on Herralle pyhitetty ja Herran siunaama lepopäivä, kuten luomiskertomus sen tuo esille. Viikon ensimmäistä päivää tai sunnuntaita Herra ei ole siunannut ja pyhittänyt lepopäiväksi missään kohden Vanhaa tai Uutta Testamenttia. Sapatti annettiin lepopäiväksi koko ihmiskunnalle ja lisäksi kaikille työeläimille.
Sapatti annettiin pyhäksi kokouspäiväksi, jolloin kokoonnutaan palvelemaan Herraa. Apostoli Paavalin matkakertomuksista käy ilmi, että myöskin hänen päivinään apostolisen alkuseurakunnan aikana ensimmäisellä vuosisadalla, sapatinpäivä oli yleinen jumalanpalveluspäivä, jolloin kokoonnuttiin Herraa palvelemaan, rukoilemaan, tutkimaan kirjoituksia ja jakamaan sanan opetusta.
Ap.t. 17:1-4; 18:1-4
Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus." Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.
Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon. Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa. Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä. Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.
Sapatinpäivänä Filippin kaupungissa tuli ensimmäinen eurooppalainen purppuramyyjä Lyydia, Tyatiran kaupungista, uskoon ja hänet kastettiin.
Sapatti on ollut vuosisatojen ajan uuden liiton uskovien lepopäivä ja jumalanpalveluspäivä. Vasta luopumus on ja myös Rooman kirkon valta muuttanut sapatin sunnuntaille.
siihen mitä toivotaan ja ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy.
Niinpä Ellenin sanomaan uskovien adventistien on pidettävä näkemättä kiinni siitä toivosta, että sunnuntailait toteutuvat ja sunnuntainvietto on Pedon merkki, paavi Antikristus ja kaikki muut kirkot Babylonin porttoja.
Tähän toivoon on siis nojauduttava ja uskottava se todeksi sekä tinkimättä ojentauduttava sen mukaisesti kaikista vastavaitteistä ja esitetyistä tosiasioista huolimatta.
Eihän täällä maanpäällä vaelleta näkemisessä vaan uskossa ja mitä uskoa silloin tarvittaisiin jos jo nähtäisiin esim. noiden Ellenin lupaamien sunnuntailakien toteutuneen.