Muinainen Alexandrian kirjasto perustettiin museon osaksi kuninkaalliseen palatsiin Egyptin silloiseen pääkaupunkiin Alexandriaan 290-luvulla e.k.r, faarao Ptolemaios ensimmäisen valtakaudella. Faaraon säätämien direktiivien avulla hankintapolitiikasta tuli hyvin agressiivinen. Maailman kaikkien kirjastojen tuli kaukolainata kokoelmansa Bibliotheca Alexandrialle (BA), jossa ne kopioitiin ja käännettiin. Kopio palautettiin, alkuperäinen jäi: 500 000 papyruskääröä, joiden keskipituus oli 7m. Kirjastosta tuli hellenistisen tieteen keskus, johon kaikki aikansa suurimmat tiedemiehet saivat kutsun saapua.
Rooman hyökkäyksestä syttyneestä BA:n tulipalosta korvaukseksi, Ceasar lahjoitti kirjastolle maailman silloisen kakkoskirjaston Pergamonin kokoelmat, 200 000 papyruskääröä. Kirjaston toimintaa lamaannutti aika ajoin sotien aikana kärsitty ryöstöjen sarja, joka yhdessä papyruksen haurastumisen kanssa köyhdytti kokoelmaa. Lopullinen tuho lienee koittanut sodassa vuonna 391 jkr.
Eli mitäpä tiedämme ja mitä vain luulemme tietävämme...siinäpä kysymys? Toinen kysymys on miten vähän tiedämme siitä mitä ennen tiedettiin?
Rooman hyökkäyksestä syttyneestä BA:n tulipalosta korvaukseksi, Ceasar lahjoitti kirjastolle maailman silloisen kakkoskirjaston Pergamonin kokoelmat, 200 000 papyruskääröä. Kirjaston toimintaa lamaannutti aika ajoin sotien aikana kärsitty ryöstöjen sarja, joka yhdessä papyruksen haurastumisen kanssa köyhdytti kokoelmaa. Lopullinen tuho lienee koittanut sodassa vuonna 391 jkr.
Eli mitäpä tiedämme ja mitä vain luulemme tietävämme...siinäpä kysymys? Toinen kysymys on miten vähän tiedämme siitä mitä ennen tiedettiin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Alexandrian kirjaston kokoelmat poltettiin vasta 640-luvulla kalifi Umarin käskystä. Ironisesti muslimit toisaalta säilyttivät käytännössä kaiken sen mitä nykyisin antiikin kreikan oppineiden kirjoituksista on jäljellä, kristityt olivat jo omat kopionsa hävittäneet.
Niin, tietenkin tietoa on kadonnut vuosituhansien saatossa. Mutta, mitä sitten? Tietenkin niistä voisi löytyä lisää tietoa antiikin kreikan suurten nerojen saavutuksista, kokeista ja päätelmistä. Löytyisikö sieltä jotain aivan vallankumouksellista? Ehkä. Mutta, tapana on ollut, että kun uuteen keksintöön, läpimurtoon tarvitavat ainekset ovat kasassa, on vain ajan kysymys että joku osaa yhdistellä olemassaolevan informaation. Joku joka osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Älä pelkää vastauksien loppumista, vaan kysymysten.
Eli katsoisimmeko televisiota kynttilänvalossa, jos edison ei olisi keksinyt sähkövaloa? Ja tulisiko töpselistä tasavirtaa, jos Tesla ei olisi ollut olemassa? Tuskimpa. Joku muu olisi vain ollut se keksiä.
"Eli mitäpä tiedämme ja mitä vain luulemme tietävämme...siinäpä kysymys? Toinen kysymys on miten vähän tiedämme siitä mitä ennen tiedettiin? "
Luonnollisesti tiedämme vain tietämämme asiat. Yksinkertaista eikö totta. On paljon asioita, joita eri ihmiset luulevat tietävänsä ja usein eri ihmiset tietävät samasta asiasta eri "version".
Esimerkkinä voisi olla esim. JFK murha. Jotkut "tietävät", että sen teki mafia, toisten mielestä Lyndon B. Johnston oli asialla jne. Tällaisesta asiaa on vaikea oikeasti ulkopuolisen tietää, kunnes kaikki asiakirjat avataan tai asia muuten ratkeaa. Toinen asia on, kun puhe tulee luonnontieteeseen, koska asiat voi tarkistaa tai jopa kokeet uusia kuka tahansa. Joku voi sanoa esim. tietävänsä, että tislattu vesi kiehuu 55 C-asteessa. Tämä asia voidaan selvittää helpommin kuin JFK:n murhaaja, koska periaatteessa kuka tahansa pätevä ihminen, joka saa käsiinsä tislattua vettä (esim. akkuvettä) ja osaa käyttää lämpömittaria oikein saa oikean vastauksen.
Sitten kysymyksen toiseen osioon.
Tiedämme enemmän kuin antiikin ihmiset. Todisteena tästä arkeologiset löydöt ja aikalaistekstit, joita on kuitenkin säilynyt hyvin paljon. Tässä OSA tuntemistamme antiikin teksteistä ja kyseessä on vain kreikan ja latinan kielinen kirjallisuus.
http://www.hup.harvard.edu/loeb/author.html
Arkeologiset löydöt kertovat paljon ihmisten ja kulttuurein tietotaidosta. Yksi mielenkiintoinen esine on esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Antikytheran_kone
On sitä tiedetty ennenkin kaikenlaista. Ja on varmasti osa tiedoista hävinnyt unholaan. Osa tiedoista on tosin vain jäänyt merkityksettömäksi teknologian kehittymisen takia. Eipä esimerkiksi tuohivirsujen teko-ohjeella ole tänä päivänä merkitystä juuri muuten kuin kuriositeettinä.
Ja ennen kaikkea kaikki tuo tieto on nykyään aivan eri tavalla kenen tahansa saatavissa, kun ei tarvitse matkustaa Aleksandriaan pölyttämään papyruskääröjä.
Teknologian osalta varmaankin on Aleksandrian kirjaston paloissa menetetyt tiedot tähän mennessä saatu jo korvattua. Tiedetätäänhän ympäröivästä maailmasta tänään merkittävästi enemmän kuin Ptolemaios I:n aikana. Mutta varsinkin historiatietoa on epäilemättä menetetty ikuisesti.