Kun oikein kovasti yritän, voin ymmärtää jumala-uskon. Kukaanhan ei voi 100% varmasti sanoa, ettei mitään jumalaa/korkeampaa voimaa ole olemassa. Tosin jumalan olemassaolo on äärimmäisen epätodennäköistä.
Raamattu-uskolla tarkoitan sitä, kun ihminen väittää tuon kirjan olevan ristiriidaton, virheetön ja jonkin yliluonnollisen, kaikkitietävän olennon kirjoittama tai kirjoituttama.
Raamatun luotettavuutta voidaan nykytieteen avulla arvioida varsin hyvin ja niin on tehtykin. Raamattu on todettu ajan kuvaukseksi, historialliseksi romaaniksi ilman minkäänlaista korkeampaa tietoa, joka voisi todistaa sen jumalallisen alkuperän.
Ainoa "todiste" Raamatun jumalallisuudesta on tuo vanha kulunut kehäpäätelmä: Raamattu sanoo, että Jumala on olemassa ja koska Jumala on olemassa, Raamattu on jumalansanaa.
Raamattu-uskolla tarkoitan sitä, kun ihminen väittää tuon kirjan olevan ristiriidaton, virheetön ja jonkin yliluonnollisen, kaikkitietävän olennon kirjoittama tai kirjoituttama.
Raamatun luotettavuutta voidaan nykytieteen avulla arvioida varsin hyvin ja niin on tehtykin. Raamattu on todettu ajan kuvaukseksi, historialliseksi romaaniksi ilman minkäänlaista korkeampaa tietoa, joka voisi todistaa sen jumalallisen alkuperän.
Ainoa "todiste" Raamatun jumalallisuudesta on tuo vanha kulunut kehäpäätelmä: Raamattu sanoo, että Jumala on olemassa ja koska Jumala on olemassa, Raamattu on jumalansanaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei pidä pinnistää liian kovasti. Fundeerataan.
On luonnollista, että ihminen kautta aikojen on uskonut johonkin ulkoapäin tulevaan asiaan (vanha juttu). Aina on ihminen jotain palvonut/ johonkin uskonut.
Raamattuhan on vasta untuvikko, kun tarkastelee ihmisen elämää maapalolla
Se kirjoitettiin siihen maailman aikaan, kun ihmiset alkoivat vaatimaan elämälleen jotain muuta sisältöä kuin konkreetista palvonnan kohdetta vrt. aurinko. Sosiaalinen tilaus tuli sitten Rooman valtakunnan aikana, alkuperäiset asukkaat saattoivat ehkä olla tyytymättömiä roomalaisiin tai ihmiset alkoivat kehittyä (ainakin eliitti)siihen suuntaan, että alettiin kaivata jotain konkretian ulkopuolella olevaa voimaa, piti kehitellä jotain muuta, omaa.
Niinpä juutalaiset alkoivat odottaa omaa kuningastaan, joka sitten tulikin reippain ottein ja alkoi julistaa sellaista sanomaa, että ihmiset jäivät suu auki tuota ihmettä seuraamaan. mm. "lähimmäisen rakkaus" tuolloin oli käsittämätön käsite. Rakastettiin vain sukua ja muita mukavia kavereita, mutta kun Jeesus sanoi "rakasta lähimmäistä kuin itseäsi", niin ei tuon ajan ihminen ymmärtänyt noin abstraktista kehotusta.
Ja että vielä vihollisellekin piti kääntää toinen poski, niin siitähän Horenhepit ja muut sotajoukkueiden päälliköt olivat äimänkäkenä.
Asia oli laitettu alulle ja se piti viedä loppuun ja se vietiin siellä kukkulalla, jossa ristiinnaulittiin kolme.
Nyt sitten em asioita räknätään oikein olan takaa, onko Hän olemassa vai eikö ole.
Raamattu sanoo niin, ja siihen uskotaan. Jokainen kulttuuri loi sitten omat profeetat ynnä muut joukkoon kuuluvat, mutta valtauskonnot pitävät Jumalaa totena vaikka ilmiantaa itseään eritavalla eri kulttuureille.
Intiassa ynnä muualla on vielä voimassa konkretian palvonnan kohteena; lehmät, apinat muut hyvää voimaa antavat oliot.
miksi ihminen on uskonut historiansa aikana aina johonkin yliluonnolliseen.
Minä taas ihmettelen, miksi iso osa länsimaiden ihmisistä nykyään uskoo kirjaan nimeltä Raamattu ja hieman ihmettelen heidän jumala-uskoaankin, mutta ymmärrän jälkimmäistä jossain määrin.
Selitä siis (fundeeraa), miten sivistynyt nykyihminen voi uskoa Raamatun olevan sanasta sanaan totta.
riippuu henkilöstä. Jollekin on tärkeää saada vahvistusta kuoleman jälkeisestä elämästä, monille usko voi olla pelkouskoa, toisille se antaa lohdutusta ja unohdusta, toiset eivät pärjää omin voimin, toisilla ei ole tietoa jne. lukemattomia syitä.
Pitkässä juoksussa raamattu on tuore kirja, johonkin jo tuon kirjoitinkin. Olemmeko me ihmiset niin sivistyneitä? ja millä sitä sivistystä mitataan? miten se määritetään, ei yksin omaan tieto tuo sivistystä, täytyy olla myös kyky analysoida asioita...
Voitaisiin ehkä enemmän puhua historiallisesta tiedosta, joka on tutkittu ja hutkittu.
Toisaalta mitä enemmän sirpaletietoähkyä ihminen saa, sitä helpommin ihminen saattaa kääntyä johonkin hyvin yksinkertaiseen asiaan, sitähän usko tarjoaa.
Toiset meistä ovat kai vain alttiimpia yliluonnollisille asioille, en tiedä.