HAMASIN ja Israelin sodasta

On vaikeaa ottaa kantaa siihen mikä lähi-idän konfliktissa on oikeutettua ja mikä ei. Palestiinalisten valittu presidentti Mahmoud Abbas näyttää olevan voimaton vaikka hänen vaikutusvaltaisen ja maltillisen Fatah-järjestön edustajana on ollut sitä mieltä että neuvotteluilla israelin kanssa olisi pystytty käynnissä olevat hyökkäykset torjumaan.

Paletiinalaishallinossa Fatah on oppositiossa ja valtaa pitää Hamas-järjestö joka erityisesti hallitsee Gasan-kaistaa. Hamas on ollut hyökäävämpi ja sen poliisijoukot ja sotilaallinen siipi izzadin-prikaatit ovat mobilisoineet heti tulitaukosopimuksen päätyttyä jatkuvat kassam-raketti iskut israelin puolelle.

Israelin massiivinen ilmahyökkäys palestiinalaisten poliisijoukkoja, sotilaskohteita kohteita ja infrastruksuuria kohtaan on järisyttävä, ja sen tuhot Gasan alueella valtaisat eikä siviiliuhreilta ole vältytty. Onko se oikeutettua itsepuolustusta vaiko ei niin siihen on vaikea ottaa historiallinen lähimenneisyys huomioiden kantaa.

Tänä vuonna on Gasata ammuttu yli 1200 rakettia isreliin. Näyttää että Hamasilla on myös iranilaisia raketteja käytettävissä omatekoisten kassamien rinnalla. Palestiinalaiset ampuvat rakettejaan tiheän asutuksen keskeltä, jolloinka Isrelin moukarointi tehokkailla aseillan on tullut vaikeammksi, koska siviiliuhreja tulee väistämättä. Paletiinalaiset eivät valikoi siviili ja sotilaskohteiden välillä vaan ampuvat summittaisesti israelin puolelle pyrkien aiheuttamaan vain mahdollisimman paljon tuhoa ja hävitystä. Kuka sitten sattuu kuolemaan tai haavoittumaan, on heille yhdentekevää, sillä he kaikki ovat juutalaisia.

Paletiinan presidentti Mahmoud Abbas on pitänyt tulitaukoa mahdollisena hänen välityksellään, mutta länsimaissa ei riittävän vahvasti uskota hänen mahdollisuuksiinsa ja tukea ei hänen aloiteellisuudelleen ole riittävän vaikutusvaltaiselta taholta osoitettu.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on ollut eräs näkyvimmistä välittäjän roolissa, mutta tähän asti vielä ilman tulosta. Toivottavasti maailmalta löytyy pian tahoja jotka pystyvät vakuuttamaan kaikille osapuolille tulitauon ja neuvottelujen vaihtoehdon paremmuudesta, semminkin kun Hamas eilen hylkäsi tulitaukoon johtavan sopimuksen.

Muistaako kukaan vielä uutisia ennen joulua?

Hamas oli juuri ilmoittanut yksipuolisesti sanovansa irti 6 kk:n tulitauon Israelin kanssa. Välittömästi tämän jälkeen sitä juhlittiin ampumalla kolme rakettia Israeliin ja ampumalla israelilaisia summittaisesti.

Tämä oli selvää provosointia ja motiivit saattavat hyvinkin johtaa Iraniin.

Vuoden aikana Israeliin ammuttiin tuhansia raketteja, jonka seurauksena Israel laittoi Gazan saartoon.

Sitten alkoi aseellinen yhteenotto, joka mitä todennäköisimmin olikin Hamasin tarkoitus.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tuomitsi Israelin kohtuuttoman voimankäytön. Samalla hän paheksui iskuja Israelia vastaan ja hyväksyi Israelin oikeuden puolustaa itseään. Tässä dilemma onkin, miten puolustaa siviiliväestöä ilman voimankäyttöä.

Gazan raja-alueen juutalaisasutukset ovat jo vuosien ajan joutuneet kokemaan arabien ääriryhmien tulitusta.

Missä on kohtuuden raja, jos raketit saavat aikaan päivästä päivään pelkoa, aineellista tuhoa, haavoittumisia ja jopa kuolemaa. Raketteja ja kranaatteja on tullut Gazasta viimeisten kolmen vuoden aikana Israeliin useita tuhansia, suurin osa niistä 20.000 asukkaan Sderotin kaupunkiin ja sen lähiympäristöön.

Nyt tilanne on erilainen, kun Israel aloitti laajamittaisen sotatoimen Gazan aseryhmiä ja raketinampujia vastaan. Hamas on pyrkinyt kärsimiensä tappioitten keskeltä vastaamaan ampumalla raketteja Israelin puolelle niin pitkälle kuin mahdollista ja käymään mahdollisimman tehokasta media- ja propagandasotaa, joka kääntäisi maailman mielipiteet Israelia vastaan ja Israel vastaa haasteeseen samalla mitalla.

Laajenevien sotatoimien ongelmana on toistaiseksi ollut se, etteivät ne tee kummankaan osapuolen siviilien elämää turvallisemmaksi. Hamas on ampunut edelleen päivittäin kymmeniä raketteja Israeliin ja osa niistä on entistä tehokkaampia, kantama on jo yli 40 kilometrin päähän. Israel puolestaan moukaroi Gazaa päivittäin ja aiheuttaa näin suurta hätää siviilien keskuudessa.

Kysymykseen: Miksi Hamas provosoi Israelin aloittamaan hyökkäykset, voi olla usita vastauksia ja ajan myötä meille ehkä selviää se oikea motiivi.

Itse oletan Hamasin haluavan lisää valtaa, ei vain palestiinan alueelta, vaan myös muualta arabimaailmasta. Jo nyt on selviä merkkejä siitä, että Hamas on saanut sympatian lisäksi myös orastavan vallanmaun Jordaniassa. Uskon että Syyria ja Iran ovat jossain määrin myös kiinnostuneita, joskin vallan huipulle näissä maissa Hamasilla tuskin lienee asiaa.

Mutta sen ken saa elää, tulee näkemään seuraavat siirrot Lähi-Itä pelissä.

Ne ampu koko tulitauon ajan niitä raketteja. Niillä oli vaan suullinen tulitauko jonka teki joku imaami Lebanonista käsin, nää jotka niitä ampuu ei ees tiennyt mistään tulitauosta.