KariHenrik sanoo viime aloituksessaan näin:
"Sanon niille, jotka eivät tiedä: Teuvolla on kovin erilainen ääni luonnossa kuin palstalla. Mutta miksi ylipäätään olla erilainen? Onko siinäkin tarkoituksensa: houkutella ihminen ensin niin kuin kovilla ja raflaavilla teksteillä loukkuun ja kun sitten paljastuukin, kuinka lempeä puheääni kirjoittajalla on, tuleekin entistä tiukemmin ihmiseen sidotuksi, kun ehkä ajattelee mielessään tehneensä toisesta hätiköidyn arvion. Vallankäyttöä? "
Niin, miksi Teuvo vetää roolia? Eikö hän uskalla olla oma, aito itsensä?
"Sanon niille, jotka eivät tiedä: Teuvolla on kovin erilainen ääni luonnossa kuin palstalla. Mutta miksi ylipäätään olla erilainen? Onko siinäkin tarkoituksensa: houkutella ihminen ensin niin kuin kovilla ja raflaavilla teksteillä loukkuun ja kun sitten paljastuukin, kuinka lempeä puheääni kirjoittajalla on, tuleekin entistä tiukemmin ihmiseen sidotuksi, kun ehkä ajattelee mielessään tehneensä toisesta hätiköidyn arvion. Vallankäyttöä? "
Niin, miksi Teuvo vetää roolia? Eikö hän uskalla olla oma, aito itsensä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
48-vuotiaaksi saakka Jumalan vihan alla elin elämää, jota en kenellekään
soisi elettäväksi. Kun koko ajan piti varo paljastamasta sitä, minkälaisen
synnin seurauksia nahassani sain kokea, ja minkälaisen häpeän kanssa
minun oli tästä elämästä selvittävä.
Mutta kun tuo Jumalan - Raamatussakin mainittu - koettelemuksen jakso
oli päättynyt, hän antoikin Poikansa ilmestyä, ja johdattaa elämään sitä
elämää, josta Paavali kirjoitti. Vaikka olen täysin toista mieltä tästäkin
Paavalin kirjoituksesta, sillä ainakaan minä en ilman Kristuksen ilmestymistä
olisi ikinä pystynyt uudistumaan sen paremmin mieleltä kuin hengeltäkään:
"Minä varoitan teitä vakavasti Herran nimeen: älkää enää eläkö niin kuin
pakanat! Heidän ajatuksensa ovat turhanpäiväisiä, heidän ymmärryksensä
on hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala antaa, on heille vieras, sillä he
ovat tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita.
Heidän tuntonsa on turtunut, ja he ovat heittäytyneet irstailuihin sekä
kaikenlaiseen saastaisuuteen ja ahneuteen. Mutta ei teille Kristuksesta
ole tällaista opetettu, jos todella olette hänestä kuulleet, jos teille on opetettu
se totuus, joka Jeesuksessa on.
Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha
minänne, joka on petollisten himojensa mukaan tuhon oma.
Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi
ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden
ja totuuden mukaista, pyhää elämää."
Älä kuitenkkaan piiloudu liirumlaarumeihin, vaan vastaa aiheeseen.
Jumalan lahjaa ovat niin puhe- kuin kirjoitustaitokin, ja jopa ihmiselle
annettu ääni, kuten Paavalikin kirjoitti:
"Hänen yhteydessään te olette saaneet kaikkea rikkautta, niin tietoa
kuin puhetaitoakin."
Kuitenkin Paavalia syytettiin huonosta puhetaidosta, jonka hän sitten
korjasi kirjoitustaidollaan niin hyvin, että on tämänkin kansan kirjanoppineet
saanut vietyä tähän rajuun eksytykseen. Josta nyt Pyhä Henki tahtoo
kauttani edes muutaman ihmisen pois johdattaa. Mutta ei hyvältä näytä.
Vuosi sitten tällä riehui herjaaja Semper.Fideliksen aisaparina muuan
jpp3. Joka uudenvuoden pyhinä Ylläksellä lomaillessaankaan ei malttanut
pysyä hiljaa vaan lähetti sieltäkin rienausviestinsä.
Maaliskussa hän sitten yllättäen soitti minulle, ja ihmetteli ääntäni, ja
siihen loppuivat hänen rienauksensa. Hän poistui palstaltakin, mutta
pyysi minua lähettämään sähköpostiinsa kaikki kirjoittamani avaukset,
kuten olen tehnytkin.
KariHenrikille näyttää käyneen päinvastoin. Kirjoitukseni hän taisi pystyä
joten kuten sulattamaan, mutta kun ääneni kuuli, niin siitä ne rienaukset
sitten alkoivatkin.
Merkillistä - eikö totta?
Tällä palstalla herjaat ja nimittelet, mutta kotona olet kiltti nallekalhu, miksi? Onko sinulla patoutumia, jotka sinun täytyy tällä palstalla purkaa?
Saatanan tietotoimiston uutisia.
Kysy KariHenrikiltä, miten hän koki sen henkien taistelun, kun meillä kävi.
Saman sanoman minä tälläkin palstalla puhuisin ääneen,
jonka nyt kirjoitan. Ei siinä mitään eroa ole.
Kaikki patoutumani, joita olikin paljon, purettiin siinä
ahtaan portin tuskassa.
Ihmisen hedelmät kertovat paaaljon ihmisestä. KariHenrik ei herjaa niinkuin sinä teet. Sinä herjaat hyvin usein ja siksi en voi sinua pitää luotettavana.
ja huppu päässä, ei silloin voikaan nähdä samassa valheen hengessä
vaeltavan herjauksia Totuuden Hengessä vaeltavasta.
Hän voi ottaa nuo hirret silmistäsi, jos vain annat luvan ja huudat häntä avuksesi.
Ps. 50:15
"Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
Tämä on taas tänne tuotava, kun palstalle tullut uusi totuudesta osaton
tätä minulta kysyi.
Se kesti opetuslapsilla noin 3 vuotta, siitä hetkestä, kun Jeesus heidät
opetuslapsikseen kutsui, siihen hetkeen, kun he saivat sydämeensä
onnistuneen parannuksenteon merkiksi Pyhä eli Totuuden Hengen.
Minulla siihen Jumalan aikataulun mukaan kului aikaa 2 vuotta 5 kuukautta
ja 20 päivää:
Yksikään Jumalan valittu, jonka nimi jo maailman luomisesta alkaen on ollut
kirjoitettuna Karitsan elämänkirjaan, ei itse pysty mitään parannusta tekemään.
Sen on Jeesus varsin selvästi näilläkin sanoillaan ilmoittanut:
"Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä.
Sen, joka tulee, minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
Se ei ole Isän, vaan Saatanan parannuskutsu ja luokseen veto, kun joku porttopappi
alttariltaan kuuluttaa: "Tule, ja anna elämäsi tänä iltana Jeesukselle!"
Kun se parannuksentekohetki minulle keskiyöllä, tammikuun viimeisenä
viikoloppuna 1988 tuli, se prosessi kesti noin seitsemäntoista tunntia, alkaen
lauantaiaamuna näistä Jeesuksen sanoista:
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna
viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä
hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten
se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa
minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää:
mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'
Raamattu oli koko päivän auki tästä kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa
ja ihmettelemässä: mitä tämä tarkoittaa, ja miten tämä minuun liittyy?
Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin,
vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin
pimeäksi, eikä pihavaloakaan näkynyt ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet,
mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä.
Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen
vuoden takaa: "Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet
sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."
Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän
kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää
vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että
minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt.
Ja kerran 70-luvulla, komennuksella olessani, se tapahtui: Tein aviorikoksen, ja sen
tunsin koston suloi nautinnon. Teot olivat nyt tasapainossa. Siihen yhteen ainoaan
kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion:
"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo
viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon
kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion.
Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni,
mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut
ihan hyvä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman
kodinkin?
"Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus
.
Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."
En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."
Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi
Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen
jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien
vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:
"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niin
muodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni
tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."
Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä,
mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni:
"Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi
on pilalla!"
Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun,
ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän
tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön:
"Herra Jeesus, armahda!"
Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen
jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:
"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on
turvapaikka, niin on Herra luvannut. Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."
"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi.
Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin
Jumalasta."
Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa,
kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se päivä koitti. Vaikka olikin pimeä keskiyö. Ritvan tullessa
töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle
kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten olin tehnyt, ja kysyin: "Voitko
antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."
Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä
alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta
lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne
kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä
nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei
koskaan katoa.
Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan
kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi,
ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja
kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta
ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:
"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä,
mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."
"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus,
jossa syntinen luonto riisutaan pois."
Parannus tulee myös tehdä. Et voi herjaajana jatkaa, jos tahdot kerran Taivaan kotiin päästä.
et tule minua samaan, joten turhaan roikut kintereilläni:
"Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat
minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät joudu hukkaan, eikä
kukaan riistä heitä minulta.
Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä
kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."
Ehto on vain se, että sinä taivut, nöyrryt. Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armonsa.
vai tietämättäkö Totuuden Henkeä pilkkaat ja kehotat
nöyrtymään tämän maailman jumalana edessä?
Voihan tosin olla, että olet jo kulkeutunut etsikkoaikasi ohi.
metkunsa.
ja syöttinsä.