Ennätysmäärä maistereita – tuhansia kortistoon
Viime vuonna valmistui Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan lähes 22000 maisteria eli 8000 normaalia enemmän. Tutkinnonuudistuksen aiheuttama piikki tuli huonoon aikaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttömänä noin 8400 henkeä eli tuhatkunta enemmän kuin vuosi sitten.
Viime vuonna valmistui lähes 8 000 maisteria enemmän kuin edellisvuonna. Helsingin Sanomien yliopistoista keräämien alustavien tietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti nyt lähes 22 000 henkeä, kun 2007 heitä oli alle 14 000.
Monissa yliopistoissa maisterituotanto kaksinkertaistui. Esimerkiksi Tampereen yliopistosta valmistui nyt noin 2 000 maisteria edellisvuoden noin tuhannen sijaan. Eniten ylempiä tutkintoja tuotti kuitenkin Helsingin yliopisto, yli 4 400.
Myös väittely jatkui kiivaana, mutta uusien tohtoreiden määrä näyttää olevan suunnilleen sama kuin edellisenä ennätysvuotena eli 1 525.
Maisterisuman suurin selittäjä on vuoden 2005 tutkinnonuudistus, jonka siirtymäaika päättyi viime kesänä.
Tutkintovaatimusten muutokset saivat suuret joukot jopa 1980-luvulla aloittaneita kaivamaan esille keskeneräiset gradunsa ja pänttäämään opintonsa kunnialla päätökseen.
Useimmat yliopistot herättelivät opintojensa lepuuttajia kannustuskirjein ja tilaisuuksin, joihin ei tosin tullut niin paljon väkeä kuin odotettiin.
Maisterisuman suuruutta voikin pitää yllätyksenä. Joukossa lienee myös paljon nuoria eli opiskeluvauhtia kiristäneitä ja vasta työmarkkinoille tulevia.
"Valmistumispiikki tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan", katsoo työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu korkeasti koulutettujen keskusjärjestöstä Akavasta.
"Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on taas selvässä kasvussa parin vuoden laskun jälkeen. Marraskuun lopussa työttöminä oli lähes 8 400 henkeä, kun vuotta aiemmin heitä oli 7 400. Vastavalmistuneilla luvut ovat 1 216 ja 660", Taulu kertoo.
Erityisesti kauppa-, luonnon- ja valtiotieteilijöillä työttömyys on Taulun mukaan huonontunut syksyn aikana.
Tutkinnonuudistuksen ja taantuman vaikutuksia on hankala eritellä. Taulu arvioi, että sumasta johtuvia vastavalmistuneita työttömiä on 600.
Taulu perääkin koulutusmäärien supistamista, vaikka myös eläkkeelle jäävien suma paisuu. "Heistä on suuri osa kuitenkin vähän koulutettuja."
Opetusministeriö kaavailee johtaja Anita Lehikoisen mukaan "huomattavan maltillista" kasvua tutkintotavoitteisiin.
Kaudella 2007–2009 ylempien tutkintojen tavoite on noin 14 500 ja kaudelle 2010–2012 ehdotus on 14 900.
"Täytyy ottaa huomioon, että opintojen läpäisyssä eli valmistumisessa on parantamisen varaa", Lehikoinen sanoo.
"Taantuma on poikkeusaikaa eikä Suomen elinkeinorakenteessa ole näkyvissä suuria muutoksia."
Myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia on tarkoitus parantaa.
Tohtoreita on tavoitteena kouluttaa noin 1 600 vuodessa.
Suomessa on ennätysmäärä tutkimusta tekevää väkeä, noin 80 000, joista kuitenkin vain 13 prosenttia on tohtoreita. "Koulutustason nostoon on siis varaa, ja tohtoreitten koulutusta pitää myös monipuolistaa niin, että he kelpaavat myös yrityksiin."
Tieteentekijöiden liitossa asia nähdään toisin: ponnistuksista huolimatta tohtorit eivät elinkeinoelämää juuri kiinnosta, ja lääketehtaatkin vähentävät tutkimusväkeään.
Marraskuussa työttömiä tohtoreita oli 332. "Lisäksi moni on koulutustaan vastaamattomassa työssä, joten valoa ei juuri ole näkyvissä", arvioi Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala. "Tavoitetta sietäisikin laskea ainakin 1 300:aan."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ennätysmäärä maistereita – tuhansia kortistoon/1135242639020
Viime vuonna valmistui Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan lähes 22000 maisteria eli 8000 normaalia enemmän. Tutkinnonuudistuksen aiheuttama piikki tuli huonoon aikaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttömänä noin 8400 henkeä eli tuhatkunta enemmän kuin vuosi sitten.
Viime vuonna valmistui lähes 8 000 maisteria enemmän kuin edellisvuonna. Helsingin Sanomien yliopistoista keräämien alustavien tietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti nyt lähes 22 000 henkeä, kun 2007 heitä oli alle 14 000.
Monissa yliopistoissa maisterituotanto kaksinkertaistui. Esimerkiksi Tampereen yliopistosta valmistui nyt noin 2 000 maisteria edellisvuoden noin tuhannen sijaan. Eniten ylempiä tutkintoja tuotti kuitenkin Helsingin yliopisto, yli 4 400.
Myös väittely jatkui kiivaana, mutta uusien tohtoreiden määrä näyttää olevan suunnilleen sama kuin edellisenä ennätysvuotena eli 1 525.
Maisterisuman suurin selittäjä on vuoden 2005 tutkinnonuudistus, jonka siirtymäaika päättyi viime kesänä.
Tutkintovaatimusten muutokset saivat suuret joukot jopa 1980-luvulla aloittaneita kaivamaan esille keskeneräiset gradunsa ja pänttäämään opintonsa kunnialla päätökseen.
Useimmat yliopistot herättelivät opintojensa lepuuttajia kannustuskirjein ja tilaisuuksin, joihin ei tosin tullut niin paljon väkeä kuin odotettiin.
Maisterisuman suuruutta voikin pitää yllätyksenä. Joukossa lienee myös paljon nuoria eli opiskeluvauhtia kiristäneitä ja vasta työmarkkinoille tulevia.
"Valmistumispiikki tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan", katsoo työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu korkeasti koulutettujen keskusjärjestöstä Akavasta.
"Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on taas selvässä kasvussa parin vuoden laskun jälkeen. Marraskuun lopussa työttöminä oli lähes 8 400 henkeä, kun vuotta aiemmin heitä oli 7 400. Vastavalmistuneilla luvut ovat 1 216 ja 660", Taulu kertoo.
Erityisesti kauppa-, luonnon- ja valtiotieteilijöillä työttömyys on Taulun mukaan huonontunut syksyn aikana.
Tutkinnonuudistuksen ja taantuman vaikutuksia on hankala eritellä. Taulu arvioi, että sumasta johtuvia vastavalmistuneita työttömiä on 600.
Taulu perääkin koulutusmäärien supistamista, vaikka myös eläkkeelle jäävien suma paisuu. "Heistä on suuri osa kuitenkin vähän koulutettuja."
Opetusministeriö kaavailee johtaja Anita Lehikoisen mukaan "huomattavan maltillista" kasvua tutkintotavoitteisiin.
Kaudella 2007–2009 ylempien tutkintojen tavoite on noin 14 500 ja kaudelle 2010–2012 ehdotus on 14 900.
"Täytyy ottaa huomioon, että opintojen läpäisyssä eli valmistumisessa on parantamisen varaa", Lehikoinen sanoo.
"Taantuma on poikkeusaikaa eikä Suomen elinkeinorakenteessa ole näkyvissä suuria muutoksia."
Myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia on tarkoitus parantaa.
Tohtoreita on tavoitteena kouluttaa noin 1 600 vuodessa.
Suomessa on ennätysmäärä tutkimusta tekevää väkeä, noin 80 000, joista kuitenkin vain 13 prosenttia on tohtoreita. "Koulutustason nostoon on siis varaa, ja tohtoreitten koulutusta pitää myös monipuolistaa niin, että he kelpaavat myös yrityksiin."
Tieteentekijöiden liitossa asia nähdään toisin: ponnistuksista huolimatta tohtorit eivät elinkeinoelämää juuri kiinnosta, ja lääketehtaatkin vähentävät tutkimusväkeään.
Marraskuussa työttömiä tohtoreita oli 332. "Lisäksi moni on koulutustaan vastaamattomassa työssä, joten valoa ei juuri ole näkyvissä", arvioi Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala. "Tavoitetta sietäisikin laskea ainakin 1 300:aan."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ennätysmäärä maistereita – tuhansia kortistoon/1135242639020
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aiheesi liittyy vahvasti Karjalan palutukseen.
On parempi kouluttaa itseään liikaa kuin liian vähän.
Sinun koulutuksesi on näköjään jäänyt apukoululaisen asteelle.
"Sinun koulutuksesi on näköjään jäänyt apukoululaisen asteelle. "
Mikä hitto on "apukoulu"? Millaiset paperit sieltä sait? Typerien kysymysten maisterin diplomin?
Maahanmuuttoministeriön rinnalle "Maastamuuttoministeriö"
Tähän ministeriöön tarvitaan paljon hytinkoulutettuja ja hyvin uusia asioita omaksumaan kykeneviä suoraselkäisiä suomalaisia maistereita ja insinöörejä.
Maastamuutto tarkoittaa tietysti vain ikään kuin tilapäistä toimintaa, siis sille palautettavalle alueelle, mistä suomalaiset evakuoitiin toisen maailmansodan aikoihin.
Tilapäisyys johtuu tietysti venäläisestä hitaudesta asioiden järjestelyissä, aluksi täytyy muodostaa "ei kenenkään maa", ettei loukattaisi edes kohtuullisesti SUUREN ISÄNMAALLISEN SODAN sankareita.
Pohjoisen alueen RoistoPartisaanien muistoa tulee myös hivenen kunnioittaa ja vielä huomioitava Hangon miehitysjoukot, mitkä kuvittelivat Suomenlahtea omaksi sisämerekseen?
Astrid Thors saa hoitaa maahanmuuton niin, että kun karjalaisväestöä ei päästetty SUOMEN ruotsinkielisiin kuntiin, joutuvat ne nyt ilokseen vastaanottamaan kaikki erityisesti paahtuneet maailmankansalaiset. Mutta vain rajallisen määrän.
Takaisin Karjalaan, Petsamoon jne. siirtyvät entiset evakot ja jälkeläiset muodostavat em. maisteri ja insinööriammattikunnan kanssa erinomaisen ja ylivoimaisesti kansantuloltaan suurimman maakunnan liitettäväksi Suomeen.
Tämähän ei ole mitään uutta, kun verrataan ja muistellaan entistä Suomen Karjalaa viime vuosisadan alussa!
Suomen opetusviranomaiset ovat toimineet erittäin järkevästi, kun ovat kouluttaneet reserviin paljon maistereita ja tohtoreita juuri Karjalan palautuksen kynnyksellä. Palautuksen jälkeen Karjalan jälleenrakennukseen saadaan nuorimmat ja virkeimmät voimat, joten muutamassa vuodessa Karjala on taasen Suomen ykkösmaakunta. Sellainenhan se oli ennen sotiakin.