Ehdottakaa realistisia, todellisuuteen perustuvia ja olemassa olevalla tekniikalla toteutettavia vaihtoehtoja sähkön tuottamiseksi Suomessa.
Vaihtoehtojen tulee kattaa kulutuksen kasvu, suurin osa sähkön tuonnista (erit. Venäjältä) ja mahdollisesti myös 20-40 vuoden aikavälillä nykyisten ydinvoimaloiden alasajamisesta syntyvä vaje. Ydinvoiman suurimmilta vastustajilta toivoisin myös viestin alussa mainitut ehdot täyttävän vaihtoehdon n.10 vuoden sisällä valtakunnan verkkoon liitettävälle n.1500MW viidennelle ydinvoimalalle.
Vaihtoehtojen tulee kattaa kulutuksen kasvu, suurin osa sähkön tuonnista (erit. Venäjältä) ja mahdollisesti myös 20-40 vuoden aikavälillä nykyisten ydinvoimaloiden alasajamisesta syntyvä vaje. Ydinvoiman suurimmilta vastustajilta toivoisin myös viestin alussa mainitut ehdot täyttävän vaihtoehdon n.10 vuoden sisällä valtakunnan verkkoon liitettävälle n.1500MW viidennelle ydinvoimalalle.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Mikä olisi KÄYTTÖKELPOINEN ja HUOKEA polttoaine lentoliikenteelle ".. mahdollisesti myös 20-40 vuoden aikavälillä..", joka omaa saman energiatiheyden kuin kerosiini?
"Jos kuvittelemme yhdeksi kalenterivuodeksi Maan kuoren jähmettymisestä kuluneet 3900000 miljoonaa vuotta, niin silloin nykyihminen, Homo Sapiens, ilmaantui maapallolle vasta 31. joulukuuta kahdeksan ja puoli minuuttia ennen puoltayötä (100000 vuotta sitten). Tämän tiivistetyn aika-asteikkomme viimeisen puolen sekunnin kuluessa itse ihmisestä on tullut geologinen voima, joka pystyy muuttamaan, turmelemaan ja tuhoamaan elinympäristöä."
Lähde: Terra Nova Toimiva Maapallo (WSOY)
Hillitön kulutusvimma, johon ydinvoimakin johtaa, on syyllinen #1
"Hillitön kulutusvimma, johon ydinvoimakin johtaa"
Varmaan säteilyn vaikutusta.
Todellisuudessahan ydinvoima nimenomaan hillitsee ihmiskunnan vaikutuksia maapalloon, eritoten niukkojen uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta ja ilmastonmuutosta.
"
Pallo Hallussa -ohjelma listasi Suomen kymmenen vuoden 2000 eniten hiilidioksidia päästävää yritystä Tässä tämä kymmenen kopla - päästöjärjestyksessä suurimmasta pienimpään.
1. Fortum
2. Stora Enso
3. Rautaruukki
4. Kemira
5. M-Real
6. UPM-Kymmene
7. Finnair
8. Finnlines
9. Espoon sähkö
10. Outokumpu
"
http://www.yle.fi/pallohallussa/t301201a.html
Lentoliikenne siis aiheuttaa hitosti hiilidioksidipäästöjä.
Odotahan noita tilastoja, kun sähköä on ajettu runsaasti kivihililauhteella myös kesällä. Kiittää siitä saa osittain erinomaista pääministeriämme, jonka ansiosta meillä on 1000 MW vähemmän ydinvoimaa.
Saksassa suljetaan pian yksi voimala. Kuulin uutisen radiosta, joten en muista voimalan nimeä. Jokin pienitehoinen ja taloudellisissa vaikeuksissa oleva se kuitenkin oli.
Saksassakin onnistutaan korvaamaan ydinvoimaa. Miksi ei meillä?
"Saksassa suljetaan pian yksi voimala."
Tarkoitus oli kertoa miten lievittää tulevaisuuden uhkaavaa jättimäistä sähköntuotantokapasiteetin vajetta - ei miten pahentaa sitä.
"Saksassakin onnistutaan korvaamaan ydinvoimaa. Miksi ei meillä?"
Saksassa onnistutaan sammuttamaan ydinvoimaa, ei korvaamaan sitä ainakaan ekologisesti. Sama Ruotsissa.
Laitoshan oli jo käytännössä kannattamaton, kun Saksassa on ylituotantoa sähköstä.
Ei tuota laitosta voi verrata moderneihin, uuden sukupolven laitoksiin, joita ajetaan täällä varsin kannattavasti.
Ehdottomasti paras vaihtoehto olisi ollut vesivoiman kehittäminen. Vesivoimaa kehittämällä olisi voitu korvata tuo viides ydinvoimala.
Varaa olisi myös kehittää kotimaisen puun käyttöä energian tuotannossa.
Säästäminen olisi myös halpa keino.
Venäjän tuonti jatkuu jos pitävät hinnan alhaalla.
Tuo 20-40 vuoden jakso on minulle liian pitkä, joten jätän sen nuorempien huoleksi.
Mistä muuten tiedät energiankulutuksen jatkavan kasvua loputtomiin?
Nytkin jo eräät teollisuuspiirit sanovat ettei Suomeen mahdu enempää puunjalostusteollisuutta (paperitehtaita).
"Ehdottomasti paras vaihtoehto olisi ollut vesivoiman kehittäminen. Vesivoimaa kehittämällä olisi voitu korvata tuo viides ydinvoimala."
Valitettavasti Suomessa on se tilanne, että kaikki hyödynnettävissä olevat kosket on jo padottu tai suojeltu. Siten mahdollisuutta huomattavasti lisätä vesivoimaa ei ole.
"Varaa olisi myös kehittää kotimaisen puun käyttöä energian tuotannossa."
Tämä on totta, mutta lähinnä säätövoimana tai lämmityksessä. Perusenergiana sähköntuotannossa puu on liian kallis ja logistisesti hankala toistaiseksi, paitsi metsäteollisuusprosessin osana, jossa puuperäiset jätteet voidaan polttaa teollisuuslaitoksen omaan sähkön- ja lämmöntarpeeseen. Tässä suhteessa Suomessa ollaan jo äärimmäisen edistyneitä puupolttoaineen käyttäjiä.
"Säästäminen olisi myös halpa keino."
Suomessa on kokoajan käynnissä energiansäästöohjelmia, jotka huomattavasti hillitsevätkin kulutuksen kasvua. Itseasiassa Suomessa ollaan jo sähkön suhteen maailman johtajia energiatehokkuudessa. Monessa suhteessa on jo tullut raja vastaan, mutta toki edistykseen pitää silti pyrkiä.
"Tuo 20-40 vuoden jakso on minulle liian pitkä, joten jätän sen nuorempien huoleksi."
Jo 2020 on käytöstä poistuvien voimalaitosten ja kulutuksen kasvun takia luokkaa 5000 megawatin vaje tuotantokapasiteetisssa. Tuon vajeen täyttämisen pitäisi alkaa hyvin pian koska tyypillinen suuri voimalainvestointi vie aikaa vajaan vuosikymmenen.
"Mistä muuten tiedät energiankulutuksen jatkavan kasvua loputtomiin?"
Koska maailmanhistoriassa talouskasvu on aina johtanut energiankulutuksen kasvuun ja jollei usko juuri nyt tapahtuneen jonkin käänteentekevän mullistuksen joka rikkoo tämän vuosituhantisen yhteyden, niin näin tapahtunee vastaisuudessakin.
"Valitettavasti Suomessa on se tilanne, että kaikki hyödynnettävissä olevat kosket on jo padottu tai suojeltu. Siten mahdollisuutta huomattavasti lisätä vesivoimaa ei ole."
Ei pidä paikkaansa. Se ettei vesivoimaa kehitetä ja rakenneta lisää johtuu sen saamasta vastustuksesta, ei siitä ettei olisi ollut mahdollista rakentaa lisää.
Et kai ole unohtanut onnetonta Vuotos päätöstä sekä eräitä muitakin vesivoimahankkeita jotka vihreät ym. tahot saivat estettyä.
Puunpoltosta vielä: puun käyttö on lisääntynyt kokoajan ja tulee vielä lisääntymään.
Nykyinen koneilla tapahtuva metsien avohakkuut mahdollistavat hakkuujätteiden kannattavan keruun.
Olen muuten puhunut energiasta, en pelkästään sähköstä.
Eikös niiden ydinvoimaloiden pitänyt kestää 60 vuotta? Olkiluodon ja Loviisan pitäisi siis sulkea joskus 2035 tienoilla.
Jos tarkoitat hiilivoimaloita, niin maakaasu on niille hyvä vaihtoehto.
"Koska maailmanhistoriassa talouskasvu on aina johtanut energiankulutuksen kasvuun ja jollei usko juuri nyt tapahtuneen jonkin käänteentekevän mullistuksen joka rikkoo tämän vuosituhantisen yhteyden, niin näin tapahtunee vastaisuudessakin."
Kun nyt kuitenkin maailman historia ulottuu kauemmaksi kuin 100 vuotta, on sinulla väärää tietoa.
Tarkennan vielä ettei tämä nykyinen kulutus ja kehitys ole tuhansia vuosia jatkunut vaan lähinnä viimeiset 100 vuotta, ja siitäkin kiihtyvänä viimeiset 50 vuotta.
Ei ole siis mitään tuhansien vuosien vertailujaksoa.
Suurimmassa osassa maapalloa tämä kehitys on vasta alussa, he ovat samassa tilanteessa missä me olimme joskus 100 vuotta sitten.
Toivottavasti tuo suurin osa maapallon väestöstä ei joudu samaan oravanpyörään kuin me.
Kosket ja altaat ovat eri asia. Vapaa koskivoima on marginaalinen teholtaan. Sekin edellyttää altaiden rakentamista. Ei onnistu.
Kyllä 50 vuotta nykyisille ydinvoimaloille on melkoinen haaste.
Katastrofihan se olisi maapallolle jos joutuisivat samaan oravanpyörään ja samassa tahdissa kuin me.
En tuolla tarkoittanutkaan koskia, vaan altaita ja muita hankkeita joista on luovuttu kovan vastustuksen vuoksi.
Kumma kun hyväksytään pohjoisen Suomen metsien parturointi ja väestökato mutta kun tulee puhe vesivoimasta niin johan on arvokasta seutua.
Toivotaan että kestävät sen 50 vuottakin, muistelen eräiden höpisseen jotain 60 vuodesta.
Kyllä minulle riittää jos vielä kestävät 20- 25 vuotta, sitten ei ole niin väliä.
Siksipä uuden voimalan sijoituspaikka on mielestäni mukava ratkaisu. Hyi meitä itsekkäitä!
" 'Valitettavasti Suomessa on se tilanne, että kaikki hyödynnettävissä olevat kosket on jo padottu tai suojeltu. Siten mahdollisuutta huomattavasti lisätä vesivoimaa ei ole.'
Ei pidä paikkaansa. Se ettei vesivoimaa kehitetä ja rakenneta lisää johtuu sen saamasta vastustuksesta, ei siitä ettei olisi ollut mahdollista rakentaa lisää.
Et kai ole unohtanut onnetonta Vuotos päätöstä sekä eräitä muitakin vesivoimahankkeita jotka vihreät ym. tahot saivat estettyä."
No tämäkin on osittain totta. Pahoittelen, en kirjoittanut tarpeeksi selvästi. Olisi pitänyt korostaa sitä, ettei vesivoimaa voida lisätä tarpeeksi, jotta se vastaisi sitä valtavaa kapasiteettipuutetta, joka 20 vuoden kuluessa on odotettavissa.
"Eikös niiden ydinvoimaloiden pitänyt kestää 60 vuotta?"
Kyllä. Itseasiassa ydinvoimaloiden huollossa on Suomessa tavoitteena pitää ne jatkuvasti uudenveroisessa kunnnossa. Täten todellinen käyttöaika on mahdollisesti tästäkin huomattavasti pidempi. Muuntyyppisiä voimaloita on lähiaikoina tulossa käyttöikänsä päähän, lähinnä fossiilisilla polttoaineilla käyviä.
"Kun nyt kuitenkin maailman historia ulottuu kauemmaksi kuin 100 vuotta, on sinulla väärää tietoa. Tarkennan vielä ettei tämä nykyinen kulutus ja kehitys ole tuhansia vuosia jatkunut vaan lähinnä viimeiset 100 vuotta, ja siitäkin kiihtyvänä viimeiset 50 vuotta."
Niin tarkoittanet nyt teollista vallankumousta. Energiaa on kuitenkin kulutettu toki ennen sitäkin, kaikki inhimillinen toiminta kuluttaa energiaa. Elintason kasvun ja energiankulutuksen välinen suhde on jatkunut historian alkuhämärästä. Sanomani pätee.
Ihmiskunnan energian kulutus on kasvanut jatkuvasti siitä lähtien kun pyynti- ja keräilykulttuureista siirryttiin alkeelliseen maatalouteen. Kasvu johtuu yksittäisen ihmisen energian kulutuksen kasvamisesta ja ihmisten määrän lisääntymisestä, joka lisää energian kulutusta vaikka yksilön kulutus ei kasvaisikaan.
Energian kulutuksen kasvu on suurentunut teollisen vallankumouksen (alkaen n.1700-luvulta) jälkeen yhä kiihtyvällä vauhdilla. Varsinainen räjdysmäinen kasvu on jatkunut n. 50 vuotta, jona aikana ihmisten määrä on lähes kolminkertaistunut samalla kuin yksilön keskimääräinen energian kulutus kasvanut kiihtyvällä tahdilla. 1970-luvulta lähtien kehitysmaiden energian kulutuksen kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin teollistuneissa maissa.
Loistava lyhyt esitys asiasta, en olisi sitä juuri paremmin voinut itse sanoa! Lisään vielä, että itseasiassa energiankulutuksen ja elintason kasvun välinen suhde on nykyihmistäkin vanhempi ja päti jo silloin kun Homo erectus kesytti tulen.
Vesivoima:
Tiedän ettei suuria koskia ole, tarkoitin lähinnä sitä, että Suomeen mahtuisi tekoaltaita kun kerran maaseutu autioituu muutenkin.
En kyllä ymmärrä miksi vastustetaan tekoaltaita mutta hyväksytään muuten luonnon tuhoaminen.
En ole hyvä ennustaja, en osaa arvata mikä on sähkön tarve 20 vuoden kuluttua.
Vähän arvelinkin, että tarkoitit noita hiilivoimaloita. Sittenhän on hyvä tilaisuus ottaa käyttöön maakaasu.
Tarkoitin nimenomaan tätä viimeisen 50 vuoden energiankulutuksen kasvua.
Ihmiskunnan alkuajoista lähes meidän päiviimme energiankulutus pysyi tuhansia vuosia samana per henkilö. Ei siinä juurikaan kasvua ollut, kulutus käyrä pysyi lähes vaakasuorana. Vaikka elintaso paranikin hitaasti ei energiankulutuskaan kasvanut samassa tahdissa kuin nyt.
Vasta sotien jälkeen meillä alkoi tämä raju kasvu, kulutuskäyrä alkoi nousta yhä jyrkemmin.
Jossain kohtaa on pakko tulla muutos tuohon kasvuun. Se ei voi jatkua rajattomasti.
Energian kulutus ei suinkaan ole pysynyt tuhansia vuosia samana henkilöä kohden.
Aivan ensimmäiset ihmiset käyttivät energiaa eläiten tavoin ainoastaan ruoan muodossa. Pyynti- ja keräilykultuurien myötä ruoan valmistus ja lämmön tarve nostivat energian kulutusta huomattavasti. Siirryttäessä alkeelliseen maatalouteen energian kulutus oli jo moninkertaistunut.
Energian kulutuksen kasvu on jatkunut kiihtyvällä tahdilla aina nykyaikaan saakka ja tulee mitä todennäköisemmin jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Maakaasua poltettaessa syntyy hiilidioksiidia, joka on yksi merkittävimmistä kasvihuoneilmiön aiheuttajista. Maakaasu on tosin kivihiiltä parempi vaihtoehto, koska kivihiiltä poltettaessa ympäristöön vapautuu mm. raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita.
No jos ihan tarkkoja ollaan ja saivarrellaan, niin energian kulutus on lisääntynyt kokoajan.
Kuitenkin väitän, että tulen keksimisen jälkeen energiankulutus per henkilö pysyi tuhansia vuosia lähes samana aina 1600 luvulle asti jolloin kulutuskäyrä alkoi kohota.
Silloin kivikaudella kun maapallon populaatio oli 4000000 (neljä miljoonaa) asukasta ei tulen keksimisellä ollut juuri mitään vaikutusta luontoon.
Tuonajan energiankulutuksen kasvu on lähinnä saivartelua.
Jos nyt kuitenkin pysytään Suomessa, niin meidän teollisuutemme perustui alussa lähes yksinomaan vesivoimaan aina 1900 luvulle saakka. Kotitalouksien käyttämä energia oli lähinnä puunpolttoa.
Linkki:
"http://www.uta.fi/laitokset/alue/artikkelit/1999_suom_energia.pdf"
Sekä sähkön kulutuksen kasvu:
"http://customers.fountainpark.com/Tukes/sts100/tukes/#"
Maakaasua on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kivihiili koska sen CO2 päästöt ovat lähes puolta pienemmät versa kivihiili.
"Vaikka elintaso paranikin hitaasti ei energiankulutuskaan kasvanut samassa tahdissa kuin nyt."
Ennen sekä energiankulutus että elintaso nousivat hitaasti. Silti yhteys kasvavan elintason ja energiankäytön välillä oli silloinkin, kuten on edelleenkin. Muuta en väittänytkään.
"Jossain kohtaa on pakko tulla muutos tuohon kasvuun. Se ei voi jatkua rajattomasti."
Lopullinen raja ei ole vielä lähellä. Lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä on paljon ratkaisevampaa, että siirrymmekö ajoissa niukkojen uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä uusiutuviin ja ehtymättömiin luonnonvaroihin sekä energiantuotantotapoihin jotka eivät aiheuta haitallisia päästöjä. Tässä suhteessa maakaasu ei ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa.
Vaikka energiankulutus on kasvanut koko ihmiskunnan historian ajan, ei se kuitenkaan ole ollut vaikutuksiltaan nykyisen kaltaista.
Ota huomioon myös tuo tuhansien vuosien ajanjakso, aina 1900 luvun alkuun saakka.
Siihen asti energian kulutuksen kasvu oli vaatimatonta ja lisäksi silloin käytettiin etupäässä tuuli- ja vesivoimaa sekä puunpolttoa.
Vuoden 1950 tienoilla alkoi tämä nykyinen jyrkkä energian kulutuksen kasvu, josta sanot ettei yläraja ole vielä lähelläkään.
Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että sinulla on sellaista tietoa tuosta energiankulutuksen ylärajasta jota ainakaan minulla ei ole.
Voitko kertoa mikä on lopullinen energiankulutuksen yläraja meillä Suomessa ja koko maapallolla? Kerro myös tietosi milloin tuohon tavoitteeseen päästään.
Vaikka maakaasullakin on omat huonot puolensa, on se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kivihiili.
Ei pidä yksin syyttää polttoaineita. Eiväthän ne itsessään mitään ongelmaa aiheuta, vaan niiden käyttö (koskee myös ydinpolltoaineita).
Huomaan sinun olevan kiinnostunut historiasta.
Tässä pari linkkiä joissa löytyy tietoa energiankulutuksen historiasta:
"http://www.uta.fi/laitokset/alue/artikkelit/1999_suom_energia.pdf"
"http://customers.fountainpark.com/Tukes/sts100/tukes/#"
Vesivoima on jo rakennettu ja jäljellä oleva rakentamaton kävisi hetken huippuja tasaavaksi säätövoimaksi. En ole kuullutkaan, että sitä on vielä 1500 megavattia vapaana.
"Voitko kertoa mikä on lopullinen energiankulutuksen yläraja meillä Suomessa ja koko maapallolla?"
Käytännöllisesti kaikki energiamme on alunperin lähtöisin ydinreaktioista, joko maapallolla tai auringossa tapahtuvista. Näin tulee olemaan myös koko vähänkään ennustettavissa olevan tulevaisuuden ajan. Täten teoreettinen yläraja energiankulutuksellemme olisi luokkaa 176 petawattia (176 tuhatta miljoonaa miljoonaa wattia), joka on auringon maapalloon kohdistuvan säteilyn teho. Tosin tämä ei ota huomioon maapallolla luonnostaan tai keinotekoisesti ilmenevissä ydinreaktioissa vapautuvaa energiaa.
Käytännöllinen raja energiankulutukselle on toki paljon tästä alhaisempi. Itse muotoilisin näin:
EHTO: Kaiken energiamme tulee olla lähteistä, jotka eivät kuluta kohtuuttomasti niukkoja uusiutumattomia luonnonvaroja ja jotka eivät päästöillään peruuttamattomasti vahingoita luontoa.
Tällöin käytännöllinen raja energiankulutukselle on se, kuinka paljon voidaan tuottaa tämän ehdon toteuttaen.
Koska jo pelkästään ydinvoimalla on asettamani ehdon toteuttaen mahdollista tuottaa enemmän energiaa kuin tällä hetkellä kulutamme, ei tässä mielessä vielä olla lähellä käytännöllistä rajaa energiankulutukselle.
Ongelma on siinä, että energian tuotanto tapahtuu tavoilla, jotka eivät toteuta yllämainittua ehtoa.
Muistutan, että pitkällä aikavälillä ehtoni on imperatiivinen, eli sen täytyy välttämättä täyttyä ennemmin tai myöhemmin tai nykyinen energiankäyttö päättyy viimeistään katastrofiin kun luonnonvarat loppuvat tai luonto vahingoittuu niin paljon ettei se kykene ylläpitämään ihmiskuntaa.
"Kerro myös tietosi milloin tuohon tavoitteeseen päästään."
Mielestäni ei ole syytä tavoitella maksimaalista energiankulutusta vaan kestävää energiantuotantoa. Kestävän energiantuotannon täytyy edelläsanotun nojalla toteuttaa ehtoni. Tässä mielessä kestäviä tällä hetkellä laajasti käytetyistä energiantuotantotavoista ovat vesivoima, fissio ja biopolttoaineet silloin kun niitä ei ryöstökäytetä. Tulevaisuudessa merkittäviä voivat olla fuusio, tuulivoima, maanpällinen aurinkovoima, geoterminen energia, kiertoradalla kerätty aurinkoenergia ja eräät muut uusiutuvat energian lähteet.
Kiitos linkeistä, vaikuttivat kiintoisilta.
Ei pidä paikkaansa, että kaikki vesivoima olisi rakennettu.
Et ole kuullut Vuotos ym. hankkeista?
Parasta aikaa Kemijoki oy uusii voimaloitaan.
Hylättyjen allashankkeiden lisäksi Suomeen mahtuisi monta muutakin allasta.
Joutomaatahan meillä riittää kehäkolmosen ulkopuolella.
On muutamia merkittäviä hankkeita ollut, kuten juuri Vuotos, mutta sitähän ei ympäristösyistä rakenneta. Muitakin samasta syystä estettyjä hankkeita on ollut.
En tiedä teoriassa rakennettavissa olevan vapaan vesivoiman laskennallista MW määrää. Kiinnostaisi kuulla energiayhtiöiden arvio asiasta.
Mitä sitä suotta laskeskelemaan, kun rakentamisesta ei tule mitään. Tehoonkin vaikuttavat monet tekijät, mm. altaiden suuruudet.
Joku voisi tehdä aiheesta diplomityön, jos kiinnostaa.
Olen samaa mieltä. Kun kerran kaikki allas yn. hankkeet on lopetettu ja jossittelu on turhaa.
Jonkunverran nostavat nykyisten voimaloiden tehoja uusimalla turbiineja ja generaattoreita.
Kun vesivoima ei kelpaa on tyydyttävä näihin nykyisiin voimalatyyppeihin.
"Ydinvoiman suurimmilta vastustajilta toivoisin myös viestin alussa mainitut ehdot täyttävän vaihtoehdon n.10 vuoden sisällä valtakunnan verkkoon liitettävälle n.1500MW viidennelle ydinvoimalalle."
En ymmärrä, mitä tarkoitat 'ydinvoiman suurimmilla vastustajilla'. Eikö se tullut sulle selväksi ennen äänestystä? Silloinhan oli muka joku vaihtoehtokin, joka tarkoituksellisesti oli rajattu maakaasun varaan - mahdollisuuksiahan olisi ollut vaikka kuinka monta.
Vähän kuin yrittäisit järjestää ydinvoimaäänestyksen uudestaan. Ei mulla mitään sitä vastaan oo :9
Aina on olemassa se paras vaihtoehto: suljetaan yksi voimala kerrallaan. Aivan tarpeettoman suuren riskin ne aiheuttavat meille ja tuleville tuhansille sukupolville. Uusiutuvat ovat riskittömiä.
Heti aluksi täytyy sanoa, että en ymmärrä viestisi tylyä ja hyökäävää sävyä.
Tällä palstalla on käyty vuosikausia keskustelua sähkön ja energian tuottamisesta ja kuluttamisesta. Suurimpana vedenjakajana on ollut suhtautuminen ydinvoimaan.
Ydinvoiman suurimmilla vastustajilla tarkoitan niitä henkilöitä joiden kanta ydinvoimaan on ehdottoman kielteinen ja joiden mielestä ydinvoimasta pitäisi luopua täysin eikä uusia voimaloita tulisi rakentaa. Eduskunnassa tehdyt, viidettä ydinvoimalaa koskevat, päätökset tuskin ovat muuttaneet ihmisten suhtautumista ydinvoimaan tai poistaneet toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Mitkä nämä ydinvoiman korvaavat realistiset vaihtoehdot ovat?
Miten korvaisit ydinvoimaloiden sulkemisesta syntyneen vajeen?
Vastaaja esittää asiat taas vääristeltyinä, suorastaan totuudenvastaisinsa ilmeisesti omien tarkoitusperiensä ajamiseksi. Korjaan pahimmat virheet.
"suljetaan yksi voimala kerrallaan. Aivan tarpeettoman suuren riskin ne aiheuttavat meille ja tuleville"
Päin vastoin. Turvallisuusanalyysien perusteella länsimaiset ydinvoimalat aiheuttavat pienemmän riskin kuin mikään muu voimalatyyppi. Tätä tukee se kokoemusperäinen tieto, että vesihidasteisia voimaloita on käytetty yhteensä 10000 vuotta ilman yhtään yleisöä vaarantanutta onnettomuutta.
"Uusiutuvat ovat riskittömiä."
Eivät tietenkään ole. Mikään inhimillinen toiminta ei ole vapaa riskeistä. Tuulivoiman käyttöön liittyy energiayksikköä kohti suurin piirtein yhtä paljon tapaturmaisia kuolemia kuin hiilivoimankin käyttöön. Vesivoimaan paljon enemmän. Kaikkein vähiten liityy ydinvoimaan, esimerkiksi sata kertaa vähemmän kuin vesivoimaan. Itseasiassa historian pahimmat energiaonnettomuudet ovat liittyneet nimenomaan usiutuvaan energiaan: vesivoimaan. Vuonna 1979 Intiassa Machhun pato-onnettomuus tappoi 2500 ihmistä, 1980 Hirakudin pato-onnettomuus taas Intiassa tappoi 1000 ihmistä, mutta nämä ja kaikki muut energia-alan onnettomuudet jäävät selvästi jälkeen maailman historian pahimmasta pato-onnettomuudesta: 1975 Shimantanin pato-onnettomuus Kiinassa tappoi 250000 ihmistä.
Arvostan nimimerkkiäsi ja koetin pitää kirjoituksesi aiheuttaman kiihtymyksen sisälläni. Nähtävästi en ihan onnistunut.
Mä nyt en vaan yksinkertaisesti ymmärrä, miksi kukaan enää haluaa etsiä vaihtoehtoja viidennelle ydinvoimalalle, koska ilman mitään mullistavaa uutta se tulee joka tapauksessa ja vaihtoehdoista on jo keskusteltu sekä asiantuntijoiden että päättäjien kesken. Asiaan on palattava, jos siihen tarvetta tulee.
"Eduskunnassa tehdyt, viidettä ydinvoimalaa koskevat, päätökset tuskin ovat muuttaneet ihmisten suhtautumista ydinvoimaan ...."
Olen toista mieltä. Uskon suurimman osan epävarmoista siirtyneen ydinvoimaa kannattavien puolelle suurin piirtein 'no tulle se kuitenkin'-ajatuksin ja ehkä myös omia pelkoja lieventääkseen.
"Miten korvaisit ydinvoimaloiden sulkemisesta syntyneen vajeen?"
Tästä voitais keskustella :)
Mikä ydinvoimala ensin suljetaan?
Keskustellaan vaan.
Toistaiseksi kukaan ei ole vastannut perustellen alkuperäiseen kysymykseen, jossa kysyin todellisuuteen perustuvia vaihtoehtoja sähkön tuotantoon Suomessa. Kysymys on silloin luonnollisesti siitä mihin suuntaan nykyistä järjestelmää tulisi kehittää ja muuttaa. Toki voidaan myös jälkiviisaasti pohtia, nykytietämyksen valossa, miten energian tuotannon päätöksiä olisi pitänyt tehdä menneisyydessä, mutta siitä ei ole käytännön hyötyä.
Viides ydinvoimala ei ole vielä osa nykyistä tuotantoprosessia vaan osa kehitystä ja muutosta, siksi sille voi hyvin pohtia vaihtoehtoja. Voimalan rakentamisesta on tehty vasta periaatepäätös.
Mitkä nämä toteutettavissa olevat vaihtoehdot ovat käytännössä? Pohditiinko niitä tarpeeksi ja riittävän pitkällä aikavälillä?
Sähkön tuotantoa kehitettäessä oletetaan, että nykyiset voimalat pysyvät tietyllä varmuudella käytössä arvioidun toiminta-aikansa. Jos esimerkiksi jokin nykyisistä neljästä ydinvoimalasta suljettaisiin ennen arvioidun käyttö-iän päättymistä pitäisi muutosten olla suurempia ja tapahtua nopeammassa tahdissa. Nykyisiä ydinvoimaloita ei nykyvalossa ole järkevää sulkea ennen aikojaan pitkällä siirtymäajalla, koska niiden elinkaari loppuu jokatapauksessa seuraavan 20-40 vuoden kuluessa.
Miten, osan tai kaikkien, nykyisten neljän ydinvoimalan sulkemisesta aiheutuva vaje korvataan, jos sulkeminen tapahtuu kohtuullisen pian nykyhetkestä lähtien?
"Miten, osan tai kaikkien, nykyisten neljän ydinvoimalan sulkemisesta aiheutuva vaje korvataan, jos sulkeminen tapahtuu kohtuullisen pian nykyhetkestä lähtien?"
Ehdotan toisenlaista visiota. Sovitaan vaikka niin että ystävämme Jocun työpaikan kakkosyksikössä havaitaan tekninen vika juuri nyt, jonka vuoksi se joudutaan sulkemaan epämääräisen pitkäksi ajaksi, ainakin kahdeksi vuodeksi. Vika ei luonnollisestikaan aiheuta minkäänlaisia terveysriskejä kenellekkään.
Nyt sitten repimään sähköä jostain, oliko sen tuotto jotain 840MW? Mikä on tämän hetken kulutus, noin suunnilleen? Kertokaa kuka tahansa joka sattuu tietämään.
Te puhutte niinkuin eläisitte jollain toisella planeetalla!Kasvu ei voi jatkua,tai joudumme likvidoimaan vieläkin suuremman määrän väestöä kuin tänä aikana.On valittava uusia kohde maita jossa maapallon väestön supistaminen tapahtuu ja heidän kulutusosuutensa voidaan siirtää länsimaiden käyttöön!
Ei ongelmaa.
Tällä hetkellä kulutus noin 11000 MW.
Vienti Ruotsiin noin 1000 MW
Kapasiteettia riittäisi vaikka ei suljettaisikaan Ruotsin vientiä.
"Kasvu ei voi jatkua,tai joudumme likvidoimaan vieläkin suuremman määrän väestöä kuin tänä aikana."
Kuin minä aikana?
Teen keskipitkän aikavälin talousennusteen: kasvu jatkuu. Katsotaan kumpi on oikeassa.
"On valittava uusia kohde maita jossa maapallon väestön supistaminen tapahtuu ja heidän kulutusosuutensa voidaan siirtää länsimaiden käyttöön!"
Mitä maita suosittelet? Oletko löytänyt kannattajia tälle faschismin ja uuskolonialismin yhdistelmällesi?
Samaan aikaan Venäjältä tuodaan 1500 MW. Inkoossa ajoi tänään 2 blokkia. Toiset kaksi käyntiin tai Ruotsinvienti pois. Raha ratkaisee. Veikkaan edellistä, nyt kun talvi painaa tosissaan päälle.
Kaksi vuotta on pitkä aika. Siinä ehtii tehdä melko paljon tuntipalkallakin.
En usko, että kasvun vauhtia pystytään rajoittamaan ilman pakkokeinoja. Pakkosysteemit johtavat usein päinvastaiseen lopputulokseen kuin on tarkoitus. Saksassa ja Tanskassa on yksisilmäisesti lisätty tuulivoimaa ja nyt sen kanssa ollaan vaikeuksissa. Rahat eivät yksinkertaisesti enää riitä ja subventioita ollaan ajamassa alas.
Keski-Euroopassa on syntynyt runsaasti tuulivoimaa vastustavia ryhmiä. Maalle rakennetut tuulimyllyt häiritsevät asukkaita. Potkureiden lavoista heijastuvat valot villkkuvat silmissä ja koirat pelkäävät viuhinaa.
Englannissa Lansi-Norfolkissa on Ecocitrity on peruuttanut tuulimyllyryppään rakentamisen Sedgefordiin, koska kyläläiset ja luonnonsuojelijat sitä vastustavat.
http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/norfolk/3227408.stm
Suomessa monet ydinvoiman alasajoa kannattavat haluavat tilalle tuulivoimaa. Parasta olisi nyt ottaa oppia muiden kokemuksista, ettei toisteta heidän virheitään.
Myös bioenergian lisäystä toivotaan. Käsittääkseni tässä Suomi on pitkällä. Metsäteollisuus käyttää jätepuun tehokkaasti. Käsittääkseni Suomen metsiä käytetään jo melko tehokkaasti eli kannattaako tässä vielä tehostaa toimintaa. Eikö se olisi epäekologista? Vai halutaanko Suomeen energia pajukoita yms. Minusta kuitenkin kaiken kasvuston tehostettu käyttö olisi luonnon kannalta ongelma. Itse haluaisin vähentää turpeen käyttöä energian tuotantoon. Turvetta voisi käyttää parempaankin, esim. kasvuturpeeksi.
Martin ehdottaa lisää vesivoimaa. Minulla ei ole lukuja paljonko lisää voitaisiin rakentaa. Sääli, että Vuotoksen allasta ei saa tehdä.
Energian säästössä emme voi poiketa kovin paljon muista. Nykyisessä talousjärjestelmässä on mahdotonta ylläpitää jonkinverran muita matalampaa elintasoa. Jos jäädään jälkeen, niin tilanne johtaa helposti levottomuuksiin ja fasismiin.
Viemme siis tällä hetkellä enemmän sähköä kuin loviisan voimala tuottaa, joten mitään vajetta ei tule sen johdosta, että toinen loviisa suljetaan.
minkä verran on vielä reservissä talveksi ja pakkaskaudeksi?
Tuonti on ollut jatkuvasti lähes 1500 MW. Venäjältä. Vienti on ajoittain ollut tuo sama, mutta tavallisesti merkittävästi vähemmän. Myös kivihiililauhteella on ajettu jatkuvasti.
Eli, sähkön hinnan ollessa hyvä - puutteen vuoksi - ajetaan kivihiilellä. Jos vesitilanne olisi normaali, kivihiilivoimalat seisoisivat.
Ydinvoimalat tietysti ajaisivat normaalisti, täysillä.
Nyt leikimme, että toinen pytty siellä loviisassa on kylmänä. kuinka kauan sähköä riittää ilman säännöstelyä?
Onhan sitä reserviä. Huippupakkasilla tuo saataisiin korvattua kaasuturpiineillakin. Ei hätää, jos muut laitokset toimivat normaalisti..