Väsynyt

Haluaisin hiukan purkautua kun en omista oikeastaan ketään kenellekkä voisin enää puhua asioista..

Viimeiset puolisen vuotta olen ollut todella masentunut ja väsynyt elämääni,
Kärsin lähes päivittäisestä todella kovasta päänsärystä joka varsinkin öisin on lähes lamauttavaa ja tajun vievää. tästä syystä lähinnä valvon yöt ja olen jatkuvasti todella väsynyt.

Tyttöyställe jonka kanssa olen seurustellut yli 3 vuotta ja asunut yhdessä reilut 2 vuotta en ole pahenevista kivuistani enää edes maininnut koska hän aina on vain vähäitellyt niitä.

Viimeisen puolen vuoden aikana myös tyttöystävä on alkanut etääntyä minusta ja tuntuu että ainut mitä nykyään pystyy minusta sanomaan on jonkin sortin vähättelyä tai pilkkaamista.
Aina näytän tyhmältä ja mitään en osaa tehdä hänen mielestä, pahalta tuntuu rakastamansa ihmisen haukkuja jatkuvasti kuunnella. varsinkin kun muiden ihmisten kuullen pitää kertoa mitä mieltä on minusta..

Hän myös nyt noin viikko sitten ilmoitti muuttavansa takaisin kotikaupunkiinsa tulevana perjantaina eikä ole tulossa takaisin, päätöksen oli kuulemma tehnyt pitkän aikaa sitten enkä edelleenkään tiedä syytä hänen päätökselle tai käytökselle.

Rakastan häntä ylikaiken enkä haluaisi menettää häntä mutten uskalla enää hänelle sitä kertoa,
pelkään että petyn vain lisää jos yritän enää.

Olen myös todella stressaavassa työssä jossa minulta odotetaan paljon mutta pelkään etten täytä odotuksia, monet eri ihmiset pyytäävät tekemään sitä sun tätä ja en osaa sanoa suoraan että aikani tai taitoni ei riitä tekemään kaikkia asioita.

Tuntuu että olen nykyään aina vain vihainen tai todella surullinen, kukaan sitä ei tunnu huomaavan enkä tunteitani ole ikinä näyttänyt muutenkaa, harvoja kertoja lukuun ottamatta.

Monena yönä olen miettinyt elämäni päättämistä ja itkenyt itseni uneen tai tullut entistä vihaisemmaksi.

Haluisin vain että joku huomaisi miten paha minulla on olla mutta tuntuu että kaikki on sokeita asian suhteen tai ketään ei vain kiinnosta miten voin...

T. ~21v ja elämään jo kyllästynyt

Ps. pahoittelen myös tekstin epäselvyyttä ja sekavuutta, en omaa kirjoituksen taitoa
91146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Nyt tilaat heti aamusta lääkäriajan ja kerrot tuon kaiken siellä.
Olet vielä niin nuori ja sulla elämä edessä, usko mua.
Mullakin on ollut elämässäni asioita, ihan lähiakoinakin,
että on tuntunut haluavansa vaan pois täältä.
Mutta jotenkin sitä jaksaa sinnitellä, kun tietää,
että tulevaisuudessa on mullekkin tulossa vielä jotain hyvää.
Elämisen arvoista.
On hetkiä, jotka tuntuvat maailman lopulta,
niin rakkaus- kuin ehkä työelämässäkin.
Mutta kyllä ne helpottavat, ajan kuluessa.
Tilaa lääkäriaika ja kerro tuo kaikki siellä, siitä se alkaa helpottamaan, pikkuhiljaa.
Ja suosittelen myös puhumaan avoimesti tunteistasi tyttöystävälle.
Toivon todella, että jaksat, sulla on hyvää elämää vielä edessä.

Äänestä

Sun kannattaisi käydä lääkärillä ihmettelemässä tuota päänsärkyä. Jos se on säännöllistä ja ja kestänyt pitkään, niin jotain on vialla ja ehkä asialle saadaan myös tehtyä jotain. Unen puute on myös yksi asia joka vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen sekä mielenlaatuun, ruokavalion ja liikunnan lisäksi.

Ei ole tarkoitus vähätellä ongelmiasi, mutta et mielestäni huomaa kuinka pieniä ongelmasi loppujen lopuksi ovat. Päänsärkyä ja siitä johtuvaa unettomuutta, stressaava työ sekä rikkoutunut parisuhde, joka varmasti on todella ikävä mutta ei siihen koskaan maailma ole loppunut. Tuossa ei ole yhtään järkevää syytä minkä takia itseään kannattaisi tappaa.

Varmasti olet väsynyt jos et kerran saa kunnolla levätyksi, stressaannut siitä ja työstäsi ja nukkuminen on entistä hankalampaa.

Pienillä askeleilla voit laittaa elämän takaisin raiteilleen, ensimmäisenä käyt siellä lääkärillä.

Seuraavaksi opettelet sanomaan "ei" asioille jotka eivät sinulle tai sinun vastuullesi kuulu. Ihmiset käyttävät häpeämättömästi hyväkseen ylitunnollisia ihmisiä, juuri niin kauan kuin nämä antavat itseään hyväksi käyttää.

Sitten mietit sitä parisuhdettasi. Toisaalta jos toisella ei ole enää muuta kuin negatiivista sanottavaa, en tiedä kannattaako tuollaista nollaamista sietää. Ovien ulkopuolella on ~3miljardia naista, eikä nykyinen ole ainoa tai välttämättä edes paras vaihtoehto. Silloin kun on ihastunut ja rakastunut, on toinen varmasti ainoa ja paras mitä koskaan tapaa, mutta kun asiaan saa vähän etäisyyttä ja näkökulmaa niin huomaa mikä on asian todellinen laita.

Äänestä

Ymmärrän hyvin tuskasi, mutta pian paistaa aurinko sinullekin jaksa siis vielä vähän. Tyttöjä riittää tässä maassa, joten miksi kiusaat itseäsi ihmisellä joka ei kunnioita SINUA? Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Olet nuori ja sinun päänsärkysi syy on luultavasti pelko tyttöystäväsi jättämisestä ja kaamos väsymyksestä. Kenellä tahansa kipuja tulee jos valvoo paljon. Ota siis yhteyttä lääkäriin, jolta saat nukahtamis lääkettä, mutta muista niitä ei tarvitse ottaa kuin puolikas niin pääsee jo mukavasti uneen ja jaksat sitten töissäkin paremmin.

Voimia sinulle ystäväni, pian on maaliskuu ja uusi kesä tulossa, niin ja ne kärpäset.

Äänestä
  • Öisistä päänsärky kohtauksista olen kärsinyt jo useamman vuoden, pahimmat tulee kesken unien jollon herään järjettömään särkyyn.
    Tosin ennen se oli enemmän satunnaista, saattoi tulla kerran/pari kuukaudessa jos sitäkään.

    Ja tyttöystäväni on myös minun ainut 'ystävä'ja turva.
    Lähes kaikki entiset hyvät ystävät asuu jossain muualla tai on muuten vaan jäänyt yhteyden pidot pois.
    Biletykset sun muut ajanvietteet on jäänyt koulu aikojen myötä.

    Kun tyttöni lähtee jään täysin yksin eikä ole enää ketään kenen kanssa jutella tai viettää aikaa.

    ei kyse ole pelkästään erosta, työstä tai säryistä.. minulla ei ole juuri ketään/mitään jos hän lähtee.
    ainut mitä jää on yksinäisyys ja masennus

    En tarkkaa kuvaa tilastani osaa antaa muttei pienistä asioista ole kyse.. aikoihin mikään ei ole enää huvittanut ja suurimmaks osaks olen vain vihainen tai surullinen

    En kykenisi myöskään itsemurhaa tekemään eli siitä ei ole huoli, kuhan vaan ajattelen paljon sellaisia asioita yksin kun on paha olla

    lähinnä halusin vain kirjottaa kun ei ole ketään kelle puhua

    Äänestä

  • Väsynytt kirjoitti:

    Öisistä päänsärky kohtauksista olen kärsinyt jo useamman vuoden, pahimmat tulee kesken unien jollon herään järjettömään särkyyn.
    Tosin ennen se oli enemmän satunnaista, saattoi tulla kerran/pari kuukaudessa jos sitäkään.

    Ja tyttöystäväni on myös minun ainut 'ystävä'ja turva.
    Lähes kaikki entiset hyvät ystävät asuu jossain muualla tai on muuten vaan jäänyt yhteyden pidot pois.
    Biletykset sun muut ajanvietteet on jäänyt koulu aikojen myötä.

    Kun tyttöni lähtee jään täysin yksin eikä ole enää ketään kenen kanssa jutella tai viettää aikaa.

    ei kyse ole pelkästään erosta, työstä tai säryistä.. minulla ei ole juuri ketään/mitään jos hän lähtee.
    ainut mitä jää on yksinäisyys ja masennus

    En tarkkaa kuvaa tilastani osaa antaa muttei pienistä asioista ole kyse.. aikoihin mikään ei ole enää huvittanut ja suurimmaks osaks olen vain vihainen tai surullinen

    En kykenisi myöskään itsemurhaa tekemään eli siitä ei ole huoli, kuhan vaan ajattelen paljon sellaisia asioita yksin kun on paha olla

    lähinnä halusin vain kirjottaa kun ei ole ketään kelle puhua

    Toivon vaan voimia kun en muutakaan pysty.

    Välillä tulee aikoja kun kaikki murheet kasautuu isoksi puuroksi, jossa ei tahdo päästä eteenpäin. Joku jää siihen, toinen rämpii läpi, kunnes huomaa ehkä jonain päivänä että asiat onkin taas vähän paremmin.

    Itsekunnioitusta, jaksamista ja selkärankaa se vaatii. Niitä sulle, älä ole liian kiltti.

    Äänestä

tai jotain muuta, kannattais mennä lääkäriin heti.Suomen migreeniyhdistyksen sivuilta voi katsoa.

Äänestä

Jolloin nämä ongelmat alkoivat? Olet kirjoittanut Kuolema ja suru -palstalle, joten kuoliko läheisesi? Jos näin kävi, on oireesi aivan normaaleja.
tyttöystäväsi nyt tuntuu syystä tai toisesta olevan pihalla koko jutusta. Hänellä tietysti saattaa olla omat ongelmansa ja omat toiveensa. Hae kuitenkin apua itsellesi. Kirjoitan tämän, koska minulla on samanmoisia ongelmia. Minulta kuoli lapsi puoli vuotta sitten. Toivon sinulle jaksamista. Tarkistuta ihan ekaksi, onko jotain fyysistä sairautta, jookos? Pärjäillään!

Äänestä

Ymmärrän tunteesi ja masennuksesi, joka varmaan johtuu parisuhteesi päättymisestä.
Olen pahoillani kun sinuun sattuu. Noita ihmissuhteita ja päättyviä ja itsestään riippumatta päättyviä ihmissuhteita tulee eteen jopa läpi elämän. Itse sain seurata samanlaista masennusta tyttäreni kohdalla (18v) kun hänen poikaystävä oli ilmoittanut, että haluaa jättää.

Tytär oli niin poikki henkisesti ja pelkäsin hänen luhistuvan täysin. Kyse oli ensimmäisestä pitemmästä suhteesta hänen kohdallaan.
No, onneksi hän kykeni tajuamaan keskusteluidemme kautta, että ihmisiä tulee ja menee ja aina on mahdollisuus, että uusi ja parempi ovi aukeaa eteen. Joskus kolahtaa se oikea - puolin ja toisin - ja se suhde voi kestää loppu-elämän.

Ihmisen pitää totutella myös luopumaan rakkaistaan. Mutta loppujen lopuksi, kun aikaa kuluu "menetys" ei tunnu enää niin kipeältä.
Emmehän voi omistaa ketään ihmistä. Kyllä
sinä löydät kuuntelevia korvia, kun rohkeasti menet toisten seuraan. Älä jää yksin kotiin.Katsopa vaikka kansalaisopiston esitteestä, mitä vapaita kursseja siellä on tarjolla? Kieliä tms..
Sieltä voi löytyä ystäviä. Ei "baarikärpäsiä," mutta jopa baarista voin löytyä joskus.

Ei alkoholia. Alkoholi on huono "mielenturrutus" joten neuvoisin etsimään mielentasapainoa muualta. Liikunta on taattu keino ja ulkona tehtynä erityisesti. Kuntosali on hyvä, vie jonkin verran rahaa, mutta kävely ulkona ilmaista. Päänsärky voi johtua mm liiallisesta sisällä olosta,valvomisesta (tupakoinnista ?), itkemisestäkin, mutta on syytä selvittää. Varaa aika lääkäriin joka tapauksessa. Kerro lääkärille myös päättyneestä suhteesta, niin lääkäri voi muodostaa kokonaistilanteen.

Muuten. Sinä kykenet ilmaisemaan erittäin hyvin itseäsi ja tunteitasi kirjallisesti. Aivan suotta vähättelet taitojasi. Sinä tule pärjäämään. Paina se mieleesi. Osaat hakea tarvittaessa apua, sillä tänne kirjoittamasi on siitä yksi osoitus. Muitakin kanavia löytyy. Tuossa yksi linkki ja soitto on maksutonta valtakunnalliseen numeroon. Valoisampaa kevään odotusta ja tsemppiä. Pää pystyyn nuori mies! Elämä odottaa ja on edessäsi.

http://jibbo.net/terveys/mielenterveys.html

Äänestä

oi armaani kuule, tämän olen kokenut ennenkin.luin valovuosia sitten nämä runoilijan sanat kun uskoin etten jaksa huomiseen, ne auttoivat ja auttavat minut aina kun luulen etten jaksa.päätin silloin että jos haluan vielä viisikymppisenä tehdä jotain itselleni, silloin minulla olisi lupa.olen jaksanut pitkälti ja jaksan edelleen, koska minulla on lupa elää.sitä samaa toivon sinulle, mietippä jos sinun suurin rakkautesi ei ole ehkä sittenkään käynyt luonasi..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


väsynyt elämään kirjoitti:

Haluaisin hiukan purkautua kun en omista oikeastaan ketään kenellekkä voisin enää puhua asioista..

Viimeiset puolisen vuotta olen ollut todella masentunut ja väsynyt elämääni,
Kärsin lähes päivittäisestä todella kovasta päänsärystä joka varsinkin öisin on lähes lamauttavaa ja tajun vievää. tästä syystä lähinnä valvon yöt ja olen jatkuvasti todella väsynyt.

Tyttöyställe jonka kanssa olen seurustellut yli 3 vuotta ja asunut yhdessä reilut 2 vuotta en ole pahenevista kivuistani enää edes maininnut koska hän aina on vain vähäitellyt niitä.

Viimeisen puolen vuoden aikana myös tyttöystävä on alkanut etääntyä minusta ja tuntuu että ainut mitä nykyään pystyy minusta sanomaan on jonkin sortin vähättelyä tai pilkkaamista.
Aina näytän tyhmältä ja mitään en osaa tehdä hänen mielestä, pahalta tuntuu rakastamansa ihmisen haukkuja jatkuvasti kuunnella. varsinkin kun muiden ihmisten kuullen pitää kertoa mitä mieltä on minusta..

Hän myös nyt noin viikko sitten ilmoitti muuttavansa takaisin kotikaupunkiinsa tulevana perjantaina eikä ole tulossa takaisin, päätöksen oli kuulemma tehnyt pitkän aikaa sitten enkä edelleenkään tiedä syytä hänen päätökselle tai käytökselle.

Rakastan häntä ylikaiken enkä haluaisi menettää häntä mutten uskalla enää hänelle sitä kertoa,
pelkään että petyn vain lisää jos yritän enää.

Olen myös todella stressaavassa työssä jossa minulta odotetaan paljon mutta pelkään etten täytä odotuksia, monet eri ihmiset pyytäävät tekemään sitä sun tätä ja en osaa sanoa suoraan että aikani tai taitoni ei riitä tekemään kaikkia asioita.

Tuntuu että olen nykyään aina vain vihainen tai todella surullinen, kukaan sitä ei tunnu huomaavan enkä tunteitani ole ikinä näyttänyt muutenkaa, harvoja kertoja lukuun ottamatta.

Monena yönä olen miettinyt elämäni päättämistä ja itkenyt itseni uneen tai tullut entistä vihaisemmaksi.

Haluisin vain että joku huomaisi miten paha minulla on olla mutta tuntuu että kaikki on sokeita asian suhteen tai ketään ei vain kiinnosta miten voin...

T. ~21v ja elämään jo kyllästynyt

Ps. pahoittelen myös tekstin epäselvyyttä ja sekavuutta, en omaa kirjoituksen taitoa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu