Henkilö A menee helluntaiseurakuntaan ja hänellä on mukanaan evl-kirkon kastetodistus. Hän ilmoittaa olevansa uskossa ja tehnyt parannuksen. Jaetaanko hänelle ehtoollinen?
Sama henkilö A menee taas helluntaiseurakuntaan, jossa hän on tullut uskoon, suullaan tunnustanut Jeesuksen Herrakseen, tunnustanut syntinsä seurakunnan edessä, ja tehnyt parannuksen.
Hänen tarkoitus on osallistua Jeesuksen seuraajana ehtoolliselle, mutta se häneltä estetään. Syyksi esitetään, ettei A:ta ole kastettu helluntaiseurakunnassa.
Henkilö A on kuitenkin sitkeä yrittämään, ja menee helluntaikokouseen naapurikunnassa. Siellä hän saa nauttia ehtollisen muiden mukana, vaikka hän ilmoittaa, ettei häntä ole vielä kastettu helluntaiseurakunnassa, mutta on uskossa ja jeesuksen seuraaja.
Kuka tässä toimi oikein, ja mikä on Jeesus tahto tässä asiassa? Miksei Jumalan tahto ole sama jokaisessa seurakunnissa?
Eikö Raamatun sanan mukaan ihminen itse päätä, onko hän kelvollinen nauttimaan ehtoollista, koska kelvottomasti nautitusta ehtollisesta seuraa tuomio.
Asiallista keskustelua - please!
Sama henkilö A menee taas helluntaiseurakuntaan, jossa hän on tullut uskoon, suullaan tunnustanut Jeesuksen Herrakseen, tunnustanut syntinsä seurakunnan edessä, ja tehnyt parannuksen.
Hänen tarkoitus on osallistua Jeesuksen seuraajana ehtoolliselle, mutta se häneltä estetään. Syyksi esitetään, ettei A:ta ole kastettu helluntaiseurakunnassa.
Henkilö A on kuitenkin sitkeä yrittämään, ja menee helluntaikokouseen naapurikunnassa. Siellä hän saa nauttia ehtollisen muiden mukana, vaikka hän ilmoittaa, ettei häntä ole vielä kastettu helluntaiseurakunnassa, mutta on uskossa ja jeesuksen seuraaja.
Kuka tässä toimi oikein, ja mikä on Jeesus tahto tässä asiassa? Miksei Jumalan tahto ole sama jokaisessa seurakunnissa?
Eikö Raamatun sanan mukaan ihminen itse päätä, onko hän kelvollinen nauttimaan ehtoollista, koska kelvottomasti nautitusta ehtollisesta seuraa tuomio.
Asiallista keskustelua - please!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Helluntaiseurakunnissa useimmissa on ymmärtääkseni käytännössä tapa, jolloin uskova toiseen seurakuntaan kuuluva voi vieraillessaan osallistua ehtoolliselle. Ainakin omassani näin on.
Ehtoollinenhan on kimurantti kysymys myös muissakin kirkkokunnissa. Jos luterilainen pappi toimisi täysin kirkkosännösten mukaan, hän ei voisi tarjoilla ehtoollista esim. helluntaiseurakuntaan kuuluvalle. Harva pappi kai kyselee.
Itse kannatan avointa ehtoollista eri kirkkokuntien välille.
asioista pitää nipottaa, niin on sanottava: pienet on murheet.
Kotikyläni kirkkoon voi mennä kirkkoon kuulumaton ateisti ehtoolliselle (en tosin ymmärrä, miksi menisi), eikä kukaan kysele perään.
Olisihan vähintäänkin hauskaa, jos ennen ehtoollista pidettäisiin paperien tarkastus. :)
ei ole raamatulinen, eikä muuten tarvita mitään todistusta, jos vaan ottaa ehtoollisen, kun se kohdalle tulee, ei kukaan kysele mitään, se on omantunnon asia!
* Ei kai kukaan pelleile niin vakavalla asialla?
Mitä mahtanee Jumala ihmisen lihan ja veren syönnistä olla mieltä, kun oli eläimenkin veren suhteen niin tiukka, että kaikki veri oli laskettava maahan.
Minun mielestäni se on uhittelemista Jumalan tahtoa vastaan.
Jo kuultunakin ns. lihallista palvontaa.
todistaa sellaisen tosiasian, ettei Jeesuksella ole todellista seurakuntaa maan päällä. On vain ihmisten perustamia uskonnollispoliittisia järjestöjä, jotka toimivat itse säätämiensä sääntöjen ja oppien puitteissa.
Mikäli olisi vain kaikki uskovat yhteenkokoava raamatullinen Jeesuksen seurakunta, siellä olisi vain yksi käytäntö ehtoollisessa. Ketään ei tehtäisi ihmissäännöllä kelvottomaksi nauttimaan ehtoollista.
on herätysliikkeessä käymistilassa. Kun helluntaiherätys aikanaan halusi tehdä pesäeroa kirkkoon, niin kasteella käymistä vaadittiin, jotta sai ehtoollisen. Opetettiin, että vanha "aatu" on haudattava ennen ehtoollisen nauttimista. Tämä oli hyvä käytäntö, koska se ohjasi ihmisiä uskoontulon jälkeen seurakuntayhteyteen. Tänään, kun työmme on vakiintunut, eikä kirkko ole meille mikään uhka, monissa seurakunnissa tätä vaatimusta ei enää noudateta vaan käytössä on ns. avoin ehtoollinen, jossa ehtoolliselle kelpaa uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Jokainen joutuu koettelemaan itse itseänsä ennen ehtoollisen nauttimista. Eikö sinulla Hirvas ole parempaa tekemistä kuin yrittää todistaa hihhuleille, että he ovat väärässä? T. yksi hihhuleista ja ylpeä siitä.
siitä, miksi saman helluntaikirkon ja liikkeen eri seurakunnissa toimitaan samassa asiassa eri tavalla?
Mikäli siihen ei löydy yksiselitteisiä raamatullisia perusteita, niin valitettavasti helluntaiseurakunnissa tulee yhä lisää tyhjiä tuoleja. Niin on jo tullut tuon takia.
SINUN MIELESTÄSI lasten kastaminen on väärin - mutta se on SINUN MILEIPITEESI, ei fakta. Miten sen saisi sinun pieneen päähäsi, valehtelija?
Ihmisen voi kastaa missä tahansa iässä, sinutkin lapsena kastettiin, vaikka oletkin aiheesta yhä latkera vanhemmillesi, joita et kunnioita, kuten kristityn kuuluu. Olet itsesi jumalaksi korottanut ja siksi pajalla asialla satanoinesi, jonka seuraan mm. minua olet toivotellut. Itse olet kuitenkin tuon isäsi seurassa, koska yhä pitäydyt valheissasi etkä niitä anteeksi pyydä. Kopea, katkera ja ilkeä - se on kuvaus sinustra - ja narsistinen.
Olet helluntailahkon orja, ja sen huomaa, vaikka et Netmissioniin kelpaakaan.
Ehtoollisyhteyteen?
Mitä tarkoittaa raamatullisuus ja epäraamatullisuus? Tämän kysymyksen oikea vastaus käytäntöön laitettuna ratkaisee kaikki kiistakysymykset uskovien väliltä.
Raamatullisuus on sitä, mikä on Raamatussa. Epäraamatullisuus on sitä, mikä ei ole Raamatussa. Eikö vastaus olekin näin? Asiaa on nyt siis on tarkasteltava tältä pohjalta.
"Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä" (1 Joh. 2:24,25).
Siinä on meille annettu Jumalan oma opetus: "... Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä.."
Alkuperäinen opetus ja käytäntö ratkaisee asian.
Raamatullisen periaatteen mukaan 1 Kor. 10:16,17 ja 11:23-34. tulee myös asettaa Raamatun viitekehyksiin: Minkälaisille Korintton uskoon tulleille Paavali kirjoitti ehtoollisen viettoon tarkoitetut opetukset? Vastaus on Apt. 18:8: "... ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin." Näille kastetuille korinttolaisille Paavali kirjoitti!
Kaikki muutkin Paavalin kirjeet on kirjoitettu uskoville, jotka olivat tulleet uskoon ja sen jälkeen kastetut upotuskasteella vedessä Jeesuksen Nimeen. Kastetuille annettuja opetuksia ei tule soveltaa kastamattomiin.
Myös Roomalaiskirjeen vastaan ottajat olivat kastettuja (Rm. 6). Sen tähden mm. Rm. 10:9-11. opetusta suun tunnustuksesta ei voida soveltaa kastamattomiin. Suun tunnustus ei riitä ehtoollisyhteyteen. Rooman paavikin tunnustaa, että Jeesus on Herra. Mutta koska hän on kastamaton, niin häntä ei voitaisi ottaa ehtoollisyhteyteen.
Yhteysateria oli siis alussa tarkoitettu vain kastetuille. Tämä on yksiselitteinen asia.
Enkä usko kenenkään vakavasti otettavan kristityn sitä kieltävän.
Apostolit toteuttivat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä (Markus 16:15-16).
Ensimmäinen kristillinen saarna huipentui parannus- ja kastekehotukseen: ”Ottakoon kukin teistä kasteen…” (Apt. 2:38). Asia jatkui jakeen 41 toteamuksella: "Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin ja niin heitä lisääntyi.." Siis kasteen kautta seurakunta lisääntyi. He olivat ottaneet konkreettisen upotuskasteen vedessä ”Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi..” (Apt. 2:38). Ja ratkaiseva opetus on seuraavassa jakeessa: "HE pysyivät ... leivän murtamisessa" (Apt. 2:42). Meidän ei nyt tarvitse kuin tietää tuo "he" sanan sisältö tietääksemme ketkä osallistuivat alkuseurakunnan aikana leivänmurtoon. "He" tarkoittaa uskoon tulleita, parannuksen tehneitä ja kastettuja kristittyjä. Pietari siis kehotti kuulijoita kasteelle. Sanan vastaan ottaneet kastettiin. Ja "HE" pysyivät leivänmurtoyhteydessä.
Sellaiset, jotka valheellisesti uskovat esim. lapsikasteestaan, että se on Raamatun tarkoittama "yksi kaste", tulee ohjata oikealle tielle ja raamatulliselle kasteelle. Ennen sitä heidän on oltava ehtoollisyhteyden ulkopuolella.
Emme saa antaa tukea valheellisuuteen ja epäraamatullisuuteen, että Jumala muka hyväksyy lapsikastetoimituksen kasteeksi. Sellaista ei ole Raamatussa, joten emme hyväksy sitä. Tämä on raamatullisuutta.
Raamatussa ei siis ole opetusta, että kastamaton olisi alussa osallistunut ehtoolliseen tai että sellaista käytäntöä voitaisiin myöhemminkään harjoittaa. Mm. meillä Turussa ei anneta ehtoollista sellaisille, jotka ovat kastamattomia, vaan heille opetetaan, että voivat seuraavalla kerralla olla mukana, sitten kun ovat kastetut.
2 Tessal. 1:6-9 sanoo, että tottelemattomuuden synti johtaa kadotukseen: "... kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta."
Jos käytännöllämme rohkaisemme kastamattomia pysymään epäraamatullisessa
kastamattomuudessa, niin syyllistymme suureen syntiin. Jos he saavat osallistua Herran pöytään, niin he rohkaistuvat pysymään kastamattomina.
Kastamattomuuden tukeminen hyväksymällä kastamattomat ehtoollisyhteyteen on lahkolaisuutta. Sehän sulkee raamatulliseen uskoon pitäytyvät ehtoollisyhteyden ulkopuolelle. Sen tähden, jos hyväksymme kastamattomat ehtoolliselle, olemme vaihtaneet Kristuksen ruumiin kastetut jäsenet kastamattomiin. Raitishenkiset kristitythän eivät voi ottaa osaa sellaiseen Herran pöytään, jossa ovat mukana Jumalan sanan kieltäjät.
Kaikissa Jumalan seurakunnissa on nyt siis valittava kumpi ryhmä hyväksytään ehtoollisyhteyteen, kastamattomat vai kastetut???
Markus 16:15-16 on selvä sana. Se ei tarvitse mitään selitystä. "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu!" Jeesus tarkoitti sitä, mitä sanoi, että evankeliumi tulee uskoa, ja siihen uskova tulee kastaa upotuskasteella vedessä. Jakeen loppuosa ei tee tyhjäksi jakeen alkuosaa.
Uudestisyntyminen tapahtuu "uskon kautta Hänen vereensä" (Room. 3:25). "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä" (Joh. 3:36).
"... mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä" ???
Rukous- ja siunausterveisin
Weijo Lindroos
Turussa olevasta Jumalan seurakunnasta
http://www.Jeesus-on-Herra.com
ei sitten varmuudella pääse ottamaan ehtoollista ellei ole Jumaaln tahdon tiellä, siis myös kastettu.
"Apostolit toteuttivat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä (Markus 16:15-16).
Ensimmäinen kristillinen saarna huipentui parannus- ja kastekehotukseen: ”Ottakoon kukin teistä kasteen…” (Apt. 2:38). Asia jatkui jakeen 41 toteamuksella: "Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin ja niin heitä lisääntyi.." Siis kasteen kautta seurakunta lisääntyi. He olivat ottaneet konkreettisen upotuskasteen vedessä ”Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi..” (Apt. 2:38). Ja ratkaiseva opetus on seuraavassa jakeessa: "HE pysyivät ... leivän murtamisessa" (Apt. 2:42). Meidän ei nyt tarvitse kuin tietää tuo "he" sanan sisältö tietääksemme ketkä osallistuivat alkuseurakunnan aikana leivänmurtoon.
"He" tarkoittaa uskoon tulleita, parannuksen tehneitä ja kastettuja kristittyjä. Pietari siis kehotti kuulijoita kasteelle. Sanan vastaan ottaneet kastettiin. Ja "HE" pysyivät leivänmurtoyhteydessä."
ja lainaan:
" Raamatullisuus on sitä, mikä on Raamatussa. Epäraamatullisuus on sitä, mikä ei ole Raamatussa. Eikö vastaus olekin näin? Asiaa on nyt siis on tarkasteltava tältä pohjalta. "
Opettiko Jeesus, että ainoastaan kastetut saavat osallistua Hänen asettamalleen ehtoolliselle?
Lapsikaste ei riittänyt. Nykyään en tiedä. Mutta esimerkiksi Vapaakirkon käytäntö on se että kysytään vaan, että onko uskossa Kristukseen Vapahtajanaan? Ja jos vastaus on myönteinen, niin se riittää. Tämä on minun mielestäni se oikeampi malli!
itse Jeesus olisi jakamassa ehtoollista, ja siihen paikalle tulisi Jumalan sanaan uskova ja parannuksen tehnyt ihminen, mutta kastamaton ihminen.
Minä en usko, että Jeesus olisi jättänyt seuraajaansa ilman ehtoollista.
Ripille piti aiemmin luterilaisuudessa mennä, ennen kuin sai ehtoollisen.
Sulomessa käydessäni olen joka ehtoollis kokouksessa saanut nauttia ehtoollisen (helluntai srk.)
Ja eilen olin viimeks ehtoollis kokouksessa, eikä kukaan kysellyt olenko ees uskossa.
Ehkä elät muistoissasi.
heti tuollaista asennetta. Kyllä totuus on helluntaiseurakunnissa tänäkin päivänä se, että toisissa seurakunnissa jaetaan kastamamattomillekin ehtoollinen, toisissa taas ei.
Mutta mitäpä sillä väliä. Jollei jaeta niin sitä ei jaeta, sen ovat päättäneet ihmiset. Jeesus tietää onko se oikein vai väärin.
Eräässä venäläisessä srk:ssa oli tapana, ettei ehtoollis kokoukseen tullut muista seurakunnista, eikä ulkopuolisia, mutta se onkin sit ainoo, minkä nyt tällä hetkellä muistan, eli kaikissa helari seurakunnissa missä minä olen vieraillu ja on ollu ehtoollinen, olen sen saanut, eikä kukaan ole uskoani kyselly.