Ennustaminen on vaikeaa, varmuudella ennustaminen mahdotonta.
Pari vuotta sitten kirjoittelin tällekin foorumille tulevasta lamasta, tästä joka on nyt kynnyksellä. Perustelin lamariskiä pääomien liian suurella keskittymisellä, joka johtaa varallisuuksien epärealistisiin arvonnousuihin ja kysynnän lamaantumiseen, koska pääomien keskittyminen hidastaa rahan kiertoa ja hävittää ostovoiman kansalta suhteessa sen kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluita. Tuottavuuden ja ostovoiman epäsuhta johtaa aina taantumaan, pahimmoillaan lamaan. Ostovoiman antaminen kansalle velaksi pahentaa tulevaa taantumaa, koska toimivassa taloudessa pitää kansalle antaa laajasti velatonta ostovoimaa sellainen määrä, jolla he voivat ostaa ne tavarat ja palvelut, jotka he kykenevät tuottamaan.
Nyt puhutaan monella taholla romahduksesta, hämäten tavallisia ihmisiä ja sijoittajiakin katsomaan historiaa kovin lyhyellä perspektillä. Kun osakekurssit ovat pudonneet keskimäärin viiden vuoden takaiselle tasolle, puhutaan romahduksesta, vaikka kyseessä on vain korjausliike nousupiikin jälkeen. Jotkut tuijottavat P/E lukuja ja hämmästelevät, kuinka "halpoja" osakkeet ovat, mutta nuo tunnusluvut eivät anna oikeaa kuvaa, koska voitot ja osingot ovat olleet epärealististen pääoma-arvojen vuoksi kohtuuttoman suuria. Kun öljyn hinta on vieläkin lähes kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä se on inflaatiokorjattuna ollut aina vuoteen 2002 asti, puhutaan romahduksesta. Eli sekään ei ole romahtanut, ei edes vielä laskenut normaali uomalle. Kun puhutaan raaka-aineiden hintojen romahtamisesta, on siinäkin kyse vain hintojen korjautumisesta muutaman vuoden hintapiikkiä edeltävälle tasolle.
Talouteen pumpataan nyt rahaa, mutta ei kansalle ostovoimaksi, eikä tuloeroja tasaten, ei suuria pääomakeskittymiä purkaen. Entisetkin pääomat odottavat tuottoisia sijoituskohteita ja ne koitetaan saada liikkeelle pumppaamalla markkinoille lisää pääomaa. Se on virhe, kun pääomamassat lähtevät liikkeelle, ne nostavat jälleen omaisuusarvoja epärealistisesti, tapahtuu korkeintaa tekohengitystä. Todellinen lisäarvo syntyy vain työn kautta ja liiallisista pääomista markkinoilla on vain haittaa, kaikki yli normaalien tuotannollisten investointitarpeiden on haitaksi, johtaen vain hintakupliin olemassa olevissa varallisuusarvoissa, kuten kiinteistöissä, raaka-aineissa, yrityksissä jne.
Jos tuloeroja ei tasata, jos pääomakeskittymiä ei saada purettua pienemmiksi ja tasaisemmin kansalaisille, edessä on suurlama, todellinen romahdus. Se merkitsee osakekurssien laskua vähintäänkin puoleen nykyisestä, öljyn hinnan putoamista alle 20 dollariin, reilua pudotusta raaka-aineiden hinnoissa ja valtavaa suurtyöttömyyttä, elintarvikepulaa. Toivon, että niin ei tapahdu, mutta siihen on nyt ainakin 50% todennäköisyys. Ahneus estää lamaa todella torjuvien ratkaisujen tekemisen. Palkanalennukset ja muut ostovoimaa leikkaavat toimet pahentavat tilannetta. Pääomien pumppaaminen sinne, missä sitä ei tarvita, pahentavat tilannetta.
Viime kädessä on kyse tulonjaosta. Tulot eivät jakaudu tarpeeksi tasaisesti ja laajalti. Tuloeroja tarvitaan kannustimena ahkeruuteen, mutta liiallisina ne johtavat siihen, ettei rahaa virtaa tarpeeksi ostovoimaan, jotta tuotetut tavarat voidaa kuluttaa. Yksi ihminen ei voi kuluttaa tuhatta hampurilaista viikossa ja tuhatta pesukonetta viidessä vuodessa, siihen tarvitaan tuhat ihmistä. Kun nuo rahat annetaan yhdelle, ei niillä tuhannella ole ostovoimaa kuluttaa sitä, minkä tuottavat. Velalla kuluttaminen on lyhytnäköistä housuun kusemista.
Pienet ja keskituloisten palkat ja eläkkeet ylös, kompensoiden suurista tuloista sekä lisäämällä omaisuusveroja esim. yli puolen miljoonan omaisuudesta rajusti. Niiltä, joilla on varaa sijoittaa merkittävästi esim. rahastoihin, asuntoihin tai muuten säästöihin, on leikattava niiden hyväksi, joilla ei ole rahaa tarpeeksi kulutukseen.
Voi tuntua hurjalta ja epäoikeudenmukaiselta joitakin kohtaan, mutta on ainut keino varmistaa se, että kulutussektorilla on se ostovoima, joka tarvitaan tuotantosektorin tuotannon kuluttamiseen, rattaiden ja talouden pyörimiseen. Ahneus on hyvä kannustin, mutta sille ei voi antaa liikaa valtaa, koska muutoin se tuhoaa sekä pieni- että keskituloisten talouden perusteet, mutta myös oman taloutensa. Yhteiskunnan tehtävä on pitää huoli siitä, että ahneuden mahdollisuuksilla on rajat ja liian suurista tuloista ja pääomakeskittymistä leikataan talouden toimivuuden varmistamiseksi tarpeeksi.
Näin tuskin tehdään, koska valtioiden päättäjät ovat suurpääoman omistajien talutusnuorassa, eivätkä nämä ajattele kansantaloutta, vaan omaa lyhytnäköistä voiton maksimointia ja omaisuuden kasvattamista, vaikka se johtaa myös heidän taloutensa romahtamiseen koko kansantalouden romahduksen myötä.
Pari vuotta sitten kirjoittelin tällekin foorumille tulevasta lamasta, tästä joka on nyt kynnyksellä. Perustelin lamariskiä pääomien liian suurella keskittymisellä, joka johtaa varallisuuksien epärealistisiin arvonnousuihin ja kysynnän lamaantumiseen, koska pääomien keskittyminen hidastaa rahan kiertoa ja hävittää ostovoiman kansalta suhteessa sen kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluita. Tuottavuuden ja ostovoiman epäsuhta johtaa aina taantumaan, pahimmoillaan lamaan. Ostovoiman antaminen kansalle velaksi pahentaa tulevaa taantumaa, koska toimivassa taloudessa pitää kansalle antaa laajasti velatonta ostovoimaa sellainen määrä, jolla he voivat ostaa ne tavarat ja palvelut, jotka he kykenevät tuottamaan.
Nyt puhutaan monella taholla romahduksesta, hämäten tavallisia ihmisiä ja sijoittajiakin katsomaan historiaa kovin lyhyellä perspektillä. Kun osakekurssit ovat pudonneet keskimäärin viiden vuoden takaiselle tasolle, puhutaan romahduksesta, vaikka kyseessä on vain korjausliike nousupiikin jälkeen. Jotkut tuijottavat P/E lukuja ja hämmästelevät, kuinka "halpoja" osakkeet ovat, mutta nuo tunnusluvut eivät anna oikeaa kuvaa, koska voitot ja osingot ovat olleet epärealististen pääoma-arvojen vuoksi kohtuuttoman suuria. Kun öljyn hinta on vieläkin lähes kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä se on inflaatiokorjattuna ollut aina vuoteen 2002 asti, puhutaan romahduksesta. Eli sekään ei ole romahtanut, ei edes vielä laskenut normaali uomalle. Kun puhutaan raaka-aineiden hintojen romahtamisesta, on siinäkin kyse vain hintojen korjautumisesta muutaman vuoden hintapiikkiä edeltävälle tasolle.
Talouteen pumpataan nyt rahaa, mutta ei kansalle ostovoimaksi, eikä tuloeroja tasaten, ei suuria pääomakeskittymiä purkaen. Entisetkin pääomat odottavat tuottoisia sijoituskohteita ja ne koitetaan saada liikkeelle pumppaamalla markkinoille lisää pääomaa. Se on virhe, kun pääomamassat lähtevät liikkeelle, ne nostavat jälleen omaisuusarvoja epärealistisesti, tapahtuu korkeintaa tekohengitystä. Todellinen lisäarvo syntyy vain työn kautta ja liiallisista pääomista markkinoilla on vain haittaa, kaikki yli normaalien tuotannollisten investointitarpeiden on haitaksi, johtaen vain hintakupliin olemassa olevissa varallisuusarvoissa, kuten kiinteistöissä, raaka-aineissa, yrityksissä jne.
Jos tuloeroja ei tasata, jos pääomakeskittymiä ei saada purettua pienemmiksi ja tasaisemmin kansalaisille, edessä on suurlama, todellinen romahdus. Se merkitsee osakekurssien laskua vähintäänkin puoleen nykyisestä, öljyn hinnan putoamista alle 20 dollariin, reilua pudotusta raaka-aineiden hinnoissa ja valtavaa suurtyöttömyyttä, elintarvikepulaa. Toivon, että niin ei tapahdu, mutta siihen on nyt ainakin 50% todennäköisyys. Ahneus estää lamaa todella torjuvien ratkaisujen tekemisen. Palkanalennukset ja muut ostovoimaa leikkaavat toimet pahentavat tilannetta. Pääomien pumppaaminen sinne, missä sitä ei tarvita, pahentavat tilannetta.
Viime kädessä on kyse tulonjaosta. Tulot eivät jakaudu tarpeeksi tasaisesti ja laajalti. Tuloeroja tarvitaan kannustimena ahkeruuteen, mutta liiallisina ne johtavat siihen, ettei rahaa virtaa tarpeeksi ostovoimaan, jotta tuotetut tavarat voidaa kuluttaa. Yksi ihminen ei voi kuluttaa tuhatta hampurilaista viikossa ja tuhatta pesukonetta viidessä vuodessa, siihen tarvitaan tuhat ihmistä. Kun nuo rahat annetaan yhdelle, ei niillä tuhannella ole ostovoimaa kuluttaa sitä, minkä tuottavat. Velalla kuluttaminen on lyhytnäköistä housuun kusemista.
Pienet ja keskituloisten palkat ja eläkkeet ylös, kompensoiden suurista tuloista sekä lisäämällä omaisuusveroja esim. yli puolen miljoonan omaisuudesta rajusti. Niiltä, joilla on varaa sijoittaa merkittävästi esim. rahastoihin, asuntoihin tai muuten säästöihin, on leikattava niiden hyväksi, joilla ei ole rahaa tarpeeksi kulutukseen.
Voi tuntua hurjalta ja epäoikeudenmukaiselta joitakin kohtaan, mutta on ainut keino varmistaa se, että kulutussektorilla on se ostovoima, joka tarvitaan tuotantosektorin tuotannon kuluttamiseen, rattaiden ja talouden pyörimiseen. Ahneus on hyvä kannustin, mutta sille ei voi antaa liikaa valtaa, koska muutoin se tuhoaa sekä pieni- että keskituloisten talouden perusteet, mutta myös oman taloutensa. Yhteiskunnan tehtävä on pitää huoli siitä, että ahneuden mahdollisuuksilla on rajat ja liian suurista tuloista ja pääomakeskittymistä leikataan talouden toimivuuden varmistamiseksi tarpeeksi.
Näin tuskin tehdään, koska valtioiden päättäjät ovat suurpääoman omistajien talutusnuorassa, eivätkä nämä ajattele kansantaloutta, vaan omaa lyhytnäköistä voiton maksimointia ja omaisuuden kasvattamista, vaikka se johtaa myös heidän taloutensa romahtamiseen koko kansantalouden romahduksen myötä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Markinarosvoille pitää asettaa rajat. Muuten hillitön kuppaaminen jatkuu ja taas veronmaksajat maksaa. Minä olen kylästynyt markinaterrorismiin!!!!
Ei tämän laskun ennustamiseen gurua tarvittu sehän oli selvä, Mikä menee ylös tulee myös alas. Eivät asuntojen hinnat voi nousta koko ajan sillä kuka niitä pystyisi 100 vuoden jälkeen enään ostamaan :D.
Euroopassa ongelmana monilla oli että markka muuttui euroksi kuten frangi ja liirakin. Nyt ihmiset vetävät henkeä ja makselevat velkaa pois mutta kohta taas mennään kunnes tulee seuraava hengästystauko. Ylämäki alamäki.
Historiassa kaikki on ennenkin toistunut joten ei tässä mitään ihmeellistä ole. Päätän Adolf Ehnrootin sanoihin : Ihminen joka ei tunne historiaa ei voi ymmärtää nykymenoa.
romahdus on edessäpäin kun Kiina on osa globaaliamme ennen pitkään taloutemme menee alaspäin.
http://nwohavaintoja.blogspot.com/2008/11/eurosta-tulee-wc-paperia-vuonna-2009.html
Joo, tasataan tulot, siirrytään kommunismiin, sehän tässä on sun sanomasi. Rajuja pääomaveroja? EI helvetti, sinulle kommarilleko pitäisi rahansa antaa?
Helvetin vinkuja!!!!!!!!!!
ja omaisuutta eivät rikkaat suostu tietenkään tasaamaan sovinnolla.
Jos valtio ei pysty ahneutta laeilla rajoittamaan niin ajaudutaan pakkotilanteeseen rajun laman kautta jolloin olemattomat omaisuusarvot sulavat pois markkinoilta.
Se aiheuttaa paljon kurjuutta kaikille. Joskus kurjuus on mennyt niin pitkälle ja niin pitkäksi ajaksi,että se on ajanut kansoja aseellisiin kapinoihin omistavaa luokkaa vastaan.
Toivottavasti siihen ei ajauduta, vaikka toisaalta sekin taitaa kuulua äärimarkkinatalouteen. Ahneus on niin kova tauti, että jopa nälkään kuolevat ihmiset eivät merkitse mitään.
Itse asiassa keskituloisten ja niiden, jotka pystyvät säilyttämään työpaikkansa, ostovoima tämän päivän HS:n mukaan jopa kasvaa taantuman seurauksena. Ja vielä viime vuoden lopulla Suomessa kulutuskysyntä oli kasvanut (nyt tulee ulkomuistista) 4 prosenttia.
Sinänsä itse olen samassa käsityksessä kuin aloittaja ja esimerkiksi Saksan talousministeri Peer Steinbrück ja monet, monet muut maailmalla.
Ei pitäisi lukea Suomessakaan pelkästään anglosaksista tai Ruotsin lehdistöä Suomen lehdistä puhumattakaan. Maailmalla tapahtuu niin paljon ja niin mielenkiintoista muuallakin kuin USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Itse asiassa nämä maat lienee juuri niitä taantuvia alueita, ainakin juuri nyt.
Talousasiat ovat tietysti niin vaikeita ja moninaisia, ettei meikäläinen tietystikään pysty, ei alkuunkaan, sanomaan juuri mitään erityisen järkevää kun eivät siihen näytä pystyvän edes nobelisti Paul Krugmankaan ja muut minua sata kerta viisaammat.
Uskon itse, että maailma tarvitsee vain enemmän demokratiaa, enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä valvontaa (regulation) kaikille sektoreille, mutta ennen kaikkea pankki- ja muuhun rahoitustoimintaan.
Onhan tavalliselle kulkijalle täysin käsittämättömiä nämä Madoffin hedge fundin, "suojarahaston", 50 miljardin ’tappiot’, saksalaisen teollisuusmiehen ja miljardöörin Merckelin satojen miljoonien menetykset pörssin uhkapelissä, 'shorttauksessa', ja sitä seurannut itsemurha.
esittämään suoria valheita. Tsekkasin just poikani palkkakuitin ja laskettiin siihen kaikki suoraan tuloverotukseen liittyvät asiat kuten työpaikan ja kodin matkakustannusten 500e vähennys joka muuttui "omavastuuksi" ja tänä vuonna on 600e, sekä työntekijälle sälytetyt sossumaksut ja lopputulos oli se että vaikka kirjassa on veroprosentti 16 niin todellisuudessa se on 26%. Tsekkasin omat palkkakuittini 70-luvun puolesta välistä ja prosentti oli suhteutettuna samaan rahaan samasta palkasta 22%. Verot ovat siis nousseet ja maksamme tuloveroa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Miten joku kehtaa esittää puutaheinää näistä asioista on arvoitus. Kataisen lausunnot kertovat että Kokoomus on ensisijaisesti suurituloisten puolue, sellaisten joilla on pääomatuloja. Keskusta tuntuu myötäilevän samaa politiikkaa ja Demarit taas ovat niin toverihenkisiä ettei heistä ole asioiden korjaajiksi.
"Pari vuotta sitten kirjoittelin tällekin foorumille tulevasta lamasta, tästä joka on nyt kynnyksellä"
Ajatella. Osasit niinku ennustaa laskukautta pitkän nousukauden aikana! Olet suorastaan nero. Minä tosin ennustin lamaa vuonna 1990 ja 1999 ja myös tässä pari vuotta sitten. lapsikin kun tietää että markkinataloudessa nousua seuraa laksu ja toisinpäin...
..yritetään kaikin keinoin tasoittaa kasvua. Ja ei ainakaan kaikki halua nykyisenkaltaista lamaa jossa tuotanto laskee ja työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia.
Hyvin monet 'talousviisaat' maailmalla halauvat muutoksia Bretton Woodsin (1944!) pankkijärjestelmään, avoimuutta, läpinäkyvyyttä, regualaatiota.
Jopa Fedin 'jumala', Alan Greenspan oli "shokeerattu" kun vihdoin tajusi mitä oli tapahtunut finanssimarkkinoilla!
Tosi blaablaata ja huuhaata. Ihan on hemmolla talouden perusteet kadoksissa, hehee.
Tuo ensimmäinen kappale sai jo tippumaan tuolilta, naaratti niin maan perusteellisesti.
Ja tuo politiikalta haiskahtava loppuosa lienee kaikista kaameinta luettavaa. Aika lyhytjänteistä verottaa omaisuutta jos kansalle halutaan lisää vaurautta?