Huomio: Tässä jutussa kristityllä tarkoitetaan uskovaa kristittyä, ei nimellisesti kristittyä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (YK)
18. artikla.
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus antaa täyden uskonnon vapauden. Vaikka suurin osa maista on allekirjoittanut julistuksen, monet näistä maista eivät toteuta sitä käytännössä.
Noin 200 miljoonaa uskovaa kristittyä elää tänään vakavasti vainottuna (vankeudessa, tarkkailtuna tai pidettyinä valtion vihollisina) uskonsa tähden. Lähes 400 miljoonaan kristittyä elää vapaus rajoitettuna ja perusihmisoikeuksiaan menettäneenä, ainoana syynä vainoon on heidän valintansa seurata Jeesusta Kristusta.
Seurakunnista 70 % sijaitsee maissa joissa on uskonnollinen tai poliittinen diktatuuri ja joissa yleinen ihmisoikeustilanne on huono.
Islam
Islamilaisissa maissa kristityt kokevat vakavaa vainoamista. Islam on vainonnut kristittyjä koko 1400-vuotisen historiansa ajan. Ne jotka kääntyvät Kristuksen puoleen islamista maksavat siitä usein kuolemalla tai vankeudelle. Fanaattinen islam on lisännyt suosiotaan 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Näissä maissa kristittyjen vainoaminen on voimistunut. Islamin "pyhä" sota (jihad) kohdistuu paikallisiin kristittyihin.
Esimerkkejä:
Koko muslimi maailmassa, Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Arabian niemimaa, Keski-Aasia, Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia, erityisesti naiset ja tytöt ovat puolustuskyvyttömiä. Erityisesti alueilla, joissa Sharia laki on voimassa ja alueilla joilla käydään islamilaista "pyhää" sotaa jihadia.
Saudi-Arabia kieltää kaiken julkisen kristillisen toiminnan maassaan. Saudi-Arabian hallitus on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeussopimuksen. Silti se ei salli yhtään kirkkorakennusta, ristiä eikä muuta uskonnollisuutta kuin islamin. Valtio ei salli kristittyjen kokoontua edes kodeissaan.
Saudi-Arabiassa on lukuisia ulkomaisia uskovia kristittyjä työssä erityisesti Intiasta, Egyptistä, Koreasta ja Filippiineiltä. Hallitus hyökkää näiden kristittyjen koteihin, pidättää heitä ilman oikeudenkäyntiä, kiduttaa ja joskus teloittaa heitä. Vuodesta 1992 eteenpäin yli 360 tapausta on dokumentoitu, joissa kristittyjä on vangittu syynä osallistuminen kotijumalanpalveluksiin. Saudikansalaiset, jotka kääntyvät kristityiksi, tuomitaan automaattisesti kuolemaan.
Pakistanin kristityt elävät jatkuvasti pelon ja epäoikeudenmukaisuuden ilmapiirissä. He ovat "uskonnollisen apartheidin" kohteina. Heidän omaisuuttaan riistetään, heitä kohdellaan väärin työpaikkojen ja koulutuksen suhteen. Kristittyjä tyttöjä ryöstetään perheistä ja raiskaamalla pakotetaan avioon ja islamilaisuuteen. Sotilaalliset islamilaiset ryhmät ovat julistaneet väkivaltaisen pyhän sodan pakistanilaisia kristittyjä kohtaan.
Viime vuosina kristittyjä on usein väärin perustein syytetty Muhammedin pilkasta lain 295c mukaisesti. Myös syytteet Koraanin häpäisystä ovat yleisiä. Syytetyksi joutumiseen ei tarvita todisteita. Syyllisiksi todettuja odottaa kuolemanrangaistus. Monessa tapauksessa väkijoukot ovat hakanneet ja tappaneet niitä, jotka eivät ole ennättäneet virallisesti vastata syytteistä. Kristityt koulut ja opistot ovat olleet hyökkäyksen ja kaappausten kohteina.
Sudanissa 80-luvun lopussa Islamic Front -järjestö julisti jihadin eli "pyhän sodan" yhdessä Kharumin hallituksen kanssa etelän kristittyjä vastaa. Hallitus pommittaa jatkuvasti etelän kyliä, vaikka niissä ei ole sotilaallista toimintaa. Muslimihallitus vangitsee, kiduttaa ja teloittaa miehiä ja myy orjuuteen naisia ja lapsia sekä pakkokäännyttää heitä islamiin. Hallitus pitää tekojaan oikeutettuna ja väittää sen olevan "jumalallinen tehtävä" Allahin nimessä. Ääri-islamilaisten päämäärä on vallata islamille koko Afrikan manner Hyväntoivonniemeen saakka. Tästä huolimatta Etelä-Sudanin seurakunnan kasvavat voimakkaasti.
Indonesian Viranomaiset suhtautuvat välinpitämättömästi tai jopa kannustaen väkivaltaisten islamilaisten ryhmien toimintaan. Viime vuosina satoja kirkkoja on poltettu tai suljettu, kristittyjen kyliä on tuhottu, pakkokäännyttämisiä väkivallalla ja hengen menetyksellä uhaten tapahtuu syrjäisimmillä saarilla. Yksistään Malukun alueella noin 10 000 kristittyä on tapettu ja puoli miljoona on joutunut kodittomiksi kolmen viime vuoden aikana.
Islamilaiset jihad-terroristit ovat hyökkäneet useaan kylään Sulawesi-saarella. Useita kyläläisiä kristittyä on tapettu ja monia loukkaantui. Terroristit tuhoavat kirkkoja sytyttämällä niitä tuleen. Kylään hyökätessään terroristit tuhoavat myös koteja ja kyläläisten täytyy paeta viidakkoon.
Näiden hyökkäysten seurauksena 2001 ja 2002 ainut pidätetty henkilö oli pastori Renaldy Damanik. Hän oli Keski-Sulawesin kristillisen yhteisön johtaja ja hän piti yllä kristittyjen kriisikeskusta tänä aikana. Damanik vangittiin väärin syytöksin kolmeksi vuodeksi vuonna 2003. Hänet on yritetty myrkyttää kerran vankeudessa. Sen sijaan väkivaltaisten hyökkäysten takana olleen Laskar Jihad järjestön johtaja Jaffar Umar Thalib saa olla vapaana.
Kommunistisessa Etelä-Aasian alueella ja muissa totalitaarisissa maissa kristittyjä vainotaan ja vangitaan heidän uskonsa tähden. Diktatuuriset vallitsijat ovat vainonneet kristittyjä seurakunnan alkuajoista lähtien.
Esimerkkejä:
Kommunistien hallinto Kiinassa, Vietnamissa, Laosissa, Pohjois-Koreassa ja Kuubassa. Nämä alueet pitävät sisällään lähes neljänneksen maapallon väestöstä.
Laosissa hallitus on ottanut julkisesti päämäräkseen poistaa kristillisyys maasta.
Pohjois-Koreassa on arviolta 100 000 kristittyä työleireillä epäinhimillisissä olosuhteissa. Arvioidaan, että Korean sodan jälkeen 300 000 kristittyä olisi teloitettu tai kuollut vankiloissa.
Kiinalainen Pastor Gong Shengliang (51) on Etelä-Kiinan seurakunnan perustaja johtaja. Seurakuntaan kuuluu 50 000 jäsentä. Hänet vangittiin joulukuussa 2001 ja tuomittiin kuolemaan. Vuonna 2002 hänen kuoleman tuomionsa muutettiin elinikäiseksi vankeudeksi. Olosuhteet ovat vankilassa vaikeat ja häntä on kidutettu vakavasti vankeuden aikana.
Hindulaisissa ja buddhalaisissa valtiossa samoin kuin totalitaarisissa, diktatuurisissa ja poliittisesti sekasorrossa olevissa maissa uskonnollinen nationalismi on niin suosittua, että sitä käytetään poliittisen hyödyntavoittelun keinona. Enemmistö uskonto, oli se sitten hinduismi, buddhalaisuus tai venäläinen ortodoksisuus, saa poliittiselta hallitukselta erityisaseman vastalahjana tuestaan. Enemmistö uskonnolla on sitten oikeus käyttää valtakoneiston voimaa ja valtaa poistaakseen vainoamalla "kilpailijansa" jotka yleensä ovat evankelikaalisia seurakuntia.
Esimerkkejä:
Intian hindulainen nationalismi, Sri Lankan buddhalainen nationalismi, Kambotsan buddhalaisen nationalismin ensimmäiset oireet. Ortodoksisen kirkon totalitaarinen hallintaa ilmenee Eritreassa ja Valko-Venäjällä. Joitakin merkkejä tästä on myös Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Valko-Venäjällä ortodoksinen kirkko on julistettu valtion uskonnoksi. Protestanttiset seurakunnat ja niiden jäsenet kärsivät syrjinnästä ja suoranaisesta vainosta. Haitilla on joitakin merkkejä saman kaltaisesta käyttäytymisestä vodoon kannattajien joukossa.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (YK)
18. artikla.
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus antaa täyden uskonnon vapauden. Vaikka suurin osa maista on allekirjoittanut julistuksen, monet näistä maista eivät toteuta sitä käytännössä.
Noin 200 miljoonaa uskovaa kristittyä elää tänään vakavasti vainottuna (vankeudessa, tarkkailtuna tai pidettyinä valtion vihollisina) uskonsa tähden. Lähes 400 miljoonaan kristittyä elää vapaus rajoitettuna ja perusihmisoikeuksiaan menettäneenä, ainoana syynä vainoon on heidän valintansa seurata Jeesusta Kristusta.
Seurakunnista 70 % sijaitsee maissa joissa on uskonnollinen tai poliittinen diktatuuri ja joissa yleinen ihmisoikeustilanne on huono.
Islam
Islamilaisissa maissa kristityt kokevat vakavaa vainoamista. Islam on vainonnut kristittyjä koko 1400-vuotisen historiansa ajan. Ne jotka kääntyvät Kristuksen puoleen islamista maksavat siitä usein kuolemalla tai vankeudelle. Fanaattinen islam on lisännyt suosiotaan 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Näissä maissa kristittyjen vainoaminen on voimistunut. Islamin "pyhä" sota (jihad) kohdistuu paikallisiin kristittyihin.
Esimerkkejä:
Koko muslimi maailmassa, Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Arabian niemimaa, Keski-Aasia, Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia, erityisesti naiset ja tytöt ovat puolustuskyvyttömiä. Erityisesti alueilla, joissa Sharia laki on voimassa ja alueilla joilla käydään islamilaista "pyhää" sotaa jihadia.
Saudi-Arabia kieltää kaiken julkisen kristillisen toiminnan maassaan. Saudi-Arabian hallitus on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeussopimuksen. Silti se ei salli yhtään kirkkorakennusta, ristiä eikä muuta uskonnollisuutta kuin islamin. Valtio ei salli kristittyjen kokoontua edes kodeissaan.
Saudi-Arabiassa on lukuisia ulkomaisia uskovia kristittyjä työssä erityisesti Intiasta, Egyptistä, Koreasta ja Filippiineiltä. Hallitus hyökkää näiden kristittyjen koteihin, pidättää heitä ilman oikeudenkäyntiä, kiduttaa ja joskus teloittaa heitä. Vuodesta 1992 eteenpäin yli 360 tapausta on dokumentoitu, joissa kristittyjä on vangittu syynä osallistuminen kotijumalanpalveluksiin. Saudikansalaiset, jotka kääntyvät kristityiksi, tuomitaan automaattisesti kuolemaan.
Pakistanin kristityt elävät jatkuvasti pelon ja epäoikeudenmukaisuuden ilmapiirissä. He ovat "uskonnollisen apartheidin" kohteina. Heidän omaisuuttaan riistetään, heitä kohdellaan väärin työpaikkojen ja koulutuksen suhteen. Kristittyjä tyttöjä ryöstetään perheistä ja raiskaamalla pakotetaan avioon ja islamilaisuuteen. Sotilaalliset islamilaiset ryhmät ovat julistaneet väkivaltaisen pyhän sodan pakistanilaisia kristittyjä kohtaan.
Viime vuosina kristittyjä on usein väärin perustein syytetty Muhammedin pilkasta lain 295c mukaisesti. Myös syytteet Koraanin häpäisystä ovat yleisiä. Syytetyksi joutumiseen ei tarvita todisteita. Syyllisiksi todettuja odottaa kuolemanrangaistus. Monessa tapauksessa väkijoukot ovat hakanneet ja tappaneet niitä, jotka eivät ole ennättäneet virallisesti vastata syytteistä. Kristityt koulut ja opistot ovat olleet hyökkäyksen ja kaappausten kohteina.
Sudanissa 80-luvun lopussa Islamic Front -järjestö julisti jihadin eli "pyhän sodan" yhdessä Kharumin hallituksen kanssa etelän kristittyjä vastaa. Hallitus pommittaa jatkuvasti etelän kyliä, vaikka niissä ei ole sotilaallista toimintaa. Muslimihallitus vangitsee, kiduttaa ja teloittaa miehiä ja myy orjuuteen naisia ja lapsia sekä pakkokäännyttää heitä islamiin. Hallitus pitää tekojaan oikeutettuna ja väittää sen olevan "jumalallinen tehtävä" Allahin nimessä. Ääri-islamilaisten päämäärä on vallata islamille koko Afrikan manner Hyväntoivonniemeen saakka. Tästä huolimatta Etelä-Sudanin seurakunnan kasvavat voimakkaasti.
Indonesian Viranomaiset suhtautuvat välinpitämättömästi tai jopa kannustaen väkivaltaisten islamilaisten ryhmien toimintaan. Viime vuosina satoja kirkkoja on poltettu tai suljettu, kristittyjen kyliä on tuhottu, pakkokäännyttämisiä väkivallalla ja hengen menetyksellä uhaten tapahtuu syrjäisimmillä saarilla. Yksistään Malukun alueella noin 10 000 kristittyä on tapettu ja puoli miljoona on joutunut kodittomiksi kolmen viime vuoden aikana.
Islamilaiset jihad-terroristit ovat hyökkäneet useaan kylään Sulawesi-saarella. Useita kyläläisiä kristittyä on tapettu ja monia loukkaantui. Terroristit tuhoavat kirkkoja sytyttämällä niitä tuleen. Kylään hyökätessään terroristit tuhoavat myös koteja ja kyläläisten täytyy paeta viidakkoon.
Näiden hyökkäysten seurauksena 2001 ja 2002 ainut pidätetty henkilö oli pastori Renaldy Damanik. Hän oli Keski-Sulawesin kristillisen yhteisön johtaja ja hän piti yllä kristittyjen kriisikeskusta tänä aikana. Damanik vangittiin väärin syytöksin kolmeksi vuodeksi vuonna 2003. Hänet on yritetty myrkyttää kerran vankeudessa. Sen sijaan väkivaltaisten hyökkäysten takana olleen Laskar Jihad järjestön johtaja Jaffar Umar Thalib saa olla vapaana.
Kommunistisessa Etelä-Aasian alueella ja muissa totalitaarisissa maissa kristittyjä vainotaan ja vangitaan heidän uskonsa tähden. Diktatuuriset vallitsijat ovat vainonneet kristittyjä seurakunnan alkuajoista lähtien.
Esimerkkejä:
Kommunistien hallinto Kiinassa, Vietnamissa, Laosissa, Pohjois-Koreassa ja Kuubassa. Nämä alueet pitävät sisällään lähes neljänneksen maapallon väestöstä.
Laosissa hallitus on ottanut julkisesti päämäräkseen poistaa kristillisyys maasta.
Pohjois-Koreassa on arviolta 100 000 kristittyä työleireillä epäinhimillisissä olosuhteissa. Arvioidaan, että Korean sodan jälkeen 300 000 kristittyä olisi teloitettu tai kuollut vankiloissa.
Kiinalainen Pastor Gong Shengliang (51) on Etelä-Kiinan seurakunnan perustaja johtaja. Seurakuntaan kuuluu 50 000 jäsentä. Hänet vangittiin joulukuussa 2001 ja tuomittiin kuolemaan. Vuonna 2002 hänen kuoleman tuomionsa muutettiin elinikäiseksi vankeudeksi. Olosuhteet ovat vankilassa vaikeat ja häntä on kidutettu vakavasti vankeuden aikana.
Hindulaisissa ja buddhalaisissa valtiossa samoin kuin totalitaarisissa, diktatuurisissa ja poliittisesti sekasorrossa olevissa maissa uskonnollinen nationalismi on niin suosittua, että sitä käytetään poliittisen hyödyntavoittelun keinona. Enemmistö uskonto, oli se sitten hinduismi, buddhalaisuus tai venäläinen ortodoksisuus, saa poliittiselta hallitukselta erityisaseman vastalahjana tuestaan. Enemmistö uskonnolla on sitten oikeus käyttää valtakoneiston voimaa ja valtaa poistaakseen vainoamalla "kilpailijansa" jotka yleensä ovat evankelikaalisia seurakuntia.
Esimerkkejä:
Intian hindulainen nationalismi, Sri Lankan buddhalainen nationalismi, Kambotsan buddhalaisen nationalismin ensimmäiset oireet. Ortodoksisen kirkon totalitaarinen hallintaa ilmenee Eritreassa ja Valko-Venäjällä. Joitakin merkkejä tästä on myös Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Valko-Venäjällä ortodoksinen kirkko on julistettu valtion uskonnoksi. Protestanttiset seurakunnat ja niiden jäsenet kärsivät syrjinnästä ja suoranaisesta vainosta. Haitilla on joitakin merkkejä saman kaltaisesta käyttäytymisestä vodoon kannattajien joukossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aina toisin uskovia vainotaan.
Kyllähän Suomessakin suhtaudutaan esim. islaminuskoisiin silltä tavalla, että sana vaino ei ole kaukana.
olisiko kysymyksessä uskonnon tuomat eettiset ja moraaliset arvot vai se, että uskovaiset eivät itse noudata oppejaan mitä he muille "opettavat"?