Lautalattia ?

Juu, asennuksen helppous on minulle aika tärkeää kun ilmeisesti asennan sen yksin, eikä talkooporukkaa taida olla tarjolla..

Kosteus: Muistan joskus kuulleeni, että parketti ja tässä tapauksessa siis laudat pitäisi varastoida ko. tilassa vähintään muutaman päivän ajan.. laudat ehkä kauemmin, jotta kosteus siis olisi sama kuin muiden rakenteiden. Olenko oikeassa?

Ida

Ida kirjoitti:

Juu, asennuksen helppous on minulle aika tärkeää kun ilmeisesti asennan sen yksin, eikä talkooporukkaa taida olla tarjolla..

Kosteus: Muistan joskus kuulleeni, että parketti ja tässä tapauksessa siis laudat pitäisi varastoida ko. tilassa vähintään muutaman päivän ajan.. laudat ehkä kauemmin, jotta kosteus siis olisi sama kuin muiden rakenteiden. Olenko oikeassa?

Ida

Lue lisää

Kannattaa latoa lattialaudat paikoilleen löymättä niitä kuitenkaan ponttiin ja antaa olla pari päivää paikoillaan ennen lopullista kiinnittämistä. Tämä ei kuitenkaan takaa, ettei rakoja syntyisi. Ongemana on, että mökkisi on nyt todennäköisesti kylmä ja kostea, kun ryhdyt lämmittämään sitä, myös rakenteet kuivuvat pikkuhiljaa ja rakoja syntyy. Lautalattian teko täysin raottomaksi on oma lajinsa, mutta etköhän saa kelvollisen mökkilattian kuitenkin.

Lakkaa lattia vesiohenteisella lakalla, pohjalle Urpo ja pinnaksi Aku tai vastavat muiden valmistajien tuotteet. Kysy rauta- tai maalikaupasta.

Pekka kirjoitti:

Kannattaa latoa lattialaudat paikoilleen löymättä niitä kuitenkaan ponttiin ja antaa olla pari päivää paikoillaan ennen lopullista kiinnittämistä. Tämä ei kuitenkaan takaa, ettei rakoja syntyisi. Ongemana on, että mökkisi on nyt todennäköisesti kylmä ja kostea, kun ryhdyt lämmittämään sitä, myös rakenteet kuivuvat pikkuhiljaa ja rakoja syntyy. Lautalattian teko täysin raottomaksi on oma lajinsa, mutta etköhän saa kelvollisen mökkilattian kuitenkin.

Lakkaa lattia vesiohenteisella lakalla, pohjalle Urpo ja pinnaksi Aku tai vastavat muiden valmistajien tuotteet. Kysy rauta- tai maalikaupasta.

Lue lisää

Ladoin pontatut laudat vuodeksi lattialle nurin päin. Seuraavana kevättalvena käänsin ja naulasin ne lujasti ja tiiviisti kiinni. Laudoitus 'raputti', joten hioin lattian kauttaaltaan. Lopuksi lakkaus venelakalla ohjeen mukaan.
10 vuotta on mennyt ongelmitta. Ei talvinen kosteus lämmittämättömään mökkiin sisälle tule.

Jocu kirjoitti:

Ladoin pontatut laudat vuodeksi lattialle nurin päin. Seuraavana kevättalvena käänsin ja naulasin ne lujasti ja tiiviisti kiinni. Laudoitus 'raputti', joten hioin lattian kauttaaltaan. Lopuksi lakkaus venelakalla ohjeen mukaan.
10 vuotta on mennyt ongelmitta. Ei talvinen kosteus lämmittämättömään mökkiin sisälle tule.

Lue lisää

Ostin pontatut lattialaudat puutavaraliikkeestä uunikuivattuna ja vielä lämpimät laudat toin tiiviisti presuun käärittynä remonttipaikalle ja mahdollisimman nopeasi naulasin ne kiinni lattiaan. Ei tarvitse hioa, pysyvät suorina. Sitten joku vesiohenteinen lakka pintaan, niin lattia pystyy hengittämään. Venelakkaa en laittaisi, on aivan liian tiivis.
Eristeeksi suosittelen puurakenteisiin Eko villaa

Artsi kirjoitti:

Ostin pontatut lattialaudat puutavaraliikkeestä uunikuivattuna ja vielä lämpimät laudat toin tiiviisti presuun käärittynä remonttipaikalle ja mahdollisimman nopeasi naulasin ne kiinni lattiaan. Ei tarvitse hioa, pysyvät suorina. Sitten joku vesiohenteinen lakka pintaan, niin lattia pystyy hengittämään. Venelakkaa en laittaisi, on aivan liian tiivis.
Eristeeksi suosittelen puurakenteisiin Eko villaa

Lue lisää

Kiitos vastauksistanne!
Mitäs sanotte tästä eristämissuunnitelmasta: Jos laitan alimmaiseksi Tuulileijonaa http://www.suomenkuitulevy.fi/tuotteet/tuulileijona.htm ja sen jälkeen selluvillaa, jonka jälkeen laudat..

Artsi, laitoitko laudat kesällä lämpimän aikaan? Lämpimia lautoja ei ehkä voi naulata näin nollakeleillä? Merkkaako lämpötila?

Ida

Ida kirjoitti:

Kiitos vastauksistanne!
Mitäs sanotte tästä eristämissuunnitelmasta: Jos laitan alimmaiseksi Tuulileijonaa http://www.suomenkuitulevy.fi/tuotteet/tuulileijona.htm ja sen jälkeen selluvillaa, jonka jälkeen laudat..

Artsi, laitoitko laudat kesällä lämpimän aikaan? Lämpimia lautoja ei ehkä voi naulata näin nollakeleillä? Merkkaako lämpötila?

Ida

Lue lisää

Ainoa riski noissa kuivissa laudoissa on se, että jos imaisevat kosteutta, alkavat turvota, raothan syntyvät juuri sitä, kun puu kuivuu ja kutistuu eli kuiva puu on kutistunut. Turpoaminen taas voi saada lattian kupruilemaan. Jos tekisin ympäri vuoden lämpimään taloon lautalattian, en käyttäisi muita kuin uunikuvattuja lautoja, voisi olla tässäkin tapauksessa paras ratkaisu.

Tähän vuodenaikaan voisi olla viisata laittaa muutamaksi vuorokaudeksi lämpöpuhallin mökkiin ja nostaa lämpötila n. 20 asteeseen. Asentaa uunikuivat laudat lattiaan ja samantien lakata se, lämmitys luonnollisesti koko ajan päällä. Vesiohenteiset lakat tarvitsevat muutenkin min. 18 asteen työskentelylämpötilan. Kun lattia on käsitelty lakkavalmistajan ohejeen mukaan ja kuivunut, voi lämmityksen lopettaa. Tuskimpa rakoilee enemmälti.

Onko sulla mökissä rossipohja ja miten se on tehty? Tuo Tuulileijona on tuulensuojalevy ja tarkoitettu alimmaiseksi, siis ulkopinnaksi mökin alle. Sinänsä varmaankin ihan yhtä hyvä kuin muutkin tuulensujalevyt. Vaihtoehtoja on monia. Rakenne on periaatteessa seuraava: alimmaiseksi tuulensuoja levy (tai muu vastaava rakenne) sen päälle eriste, esim. villa (mökeissä usein vain 100 mm), villan päälle höyrynsulku (muovi, tervapaperi tms.) ja päällimmäiseksi laudoitus. Makuasia mitä tuotteita tuohon käyttää. Tärkeää on, että alapohjan tuuletus alapuolelta on hoidettu hyvin. Myös muun laisia rakenteita tapaa, mutta esim. useimmat hirsimökkien valmistajat suosivat kuvaamaani rakennetta. En osaa sanoa onko se paras, mutta oikein tehtynä toimii eikä homehdu. Villaa sisältävissä ranketeissa on tärkeää, ettei sisäilman kosteus pääse eristeeseen, eli tuo hörynsulku. Yksi vaihtoehto tehdä tuulensuoja eriste on laittaa laudoitus mökinnalle. Se on helppo tehdä esim. lyömällä eisin kannatusrimat joiden päälle voi yläpuolelta latoa laudat joita ei tarvise naulata kiinni. Lautojen päälle levitetään vastaava kuin höyrynsulkuun käytettävä materiaali (joudut ostamaan sitä kuitenkin niin paljon että jää yli), tuohon päälle villat ja höyrynsulut kuten kuvasin.

Pekka kirjoitti:

Ainoa riski noissa kuivissa laudoissa on se, että jos imaisevat kosteutta, alkavat turvota, raothan syntyvät juuri sitä, kun puu kuivuu ja kutistuu eli kuiva puu on kutistunut. Turpoaminen taas voi saada lattian kupruilemaan. Jos tekisin ympäri vuoden lämpimään taloon lautalattian, en käyttäisi muita kuin uunikuvattuja lautoja, voisi olla tässäkin tapauksessa paras ratkaisu.

Tähän vuodenaikaan voisi olla viisata laittaa muutamaksi vuorokaudeksi lämpöpuhallin mökkiin ja nostaa lämpötila n. 20 asteeseen. Asentaa uunikuivat laudat lattiaan ja samantien lakata se, lämmitys luonnollisesti koko ajan päällä. Vesiohenteiset lakat tarvitsevat muutenkin min. 18 asteen työskentelylämpötilan. Kun lattia on käsitelty lakkavalmistajan ohejeen mukaan ja kuivunut, voi lämmityksen lopettaa. Tuskimpa rakoilee enemmälti.

Onko sulla mökissä rossipohja ja miten se on tehty? Tuo Tuulileijona on tuulensuojalevy ja tarkoitettu alimmaiseksi, siis ulkopinnaksi mökin alle. Sinänsä varmaankin ihan yhtä hyvä kuin muutkin tuulensujalevyt. Vaihtoehtoja on monia. Rakenne on periaatteessa seuraava: alimmaiseksi tuulensuoja levy (tai muu vastaava rakenne) sen päälle eriste, esim. villa (mökeissä usein vain 100 mm), villan päälle höyrynsulku (muovi, tervapaperi tms.) ja päällimmäiseksi laudoitus. Makuasia mitä tuotteita tuohon käyttää. Tärkeää on, että alapohjan tuuletus alapuolelta on hoidettu hyvin. Myös muun laisia rakenteita tapaa, mutta esim. useimmat hirsimökkien valmistajat suosivat kuvaamaani rakennetta. En osaa sanoa onko se paras, mutta oikein tehtynä toimii eikä homehdu. Villaa sisältävissä ranketeissa on tärkeää, ettei sisäilman kosteus pääse eristeeseen, eli tuo hörynsulku. Yksi vaihtoehto tehdä tuulensuoja eriste on laittaa laudoitus mökinnalle. Se on helppo tehdä esim. lyömällä eisin kannatusrimat joiden päälle voi yläpuolelta latoa laudat joita ei tarvise naulata kiinni. Lautojen päälle levitetään vastaava kuin höyrynsulkuun käytettävä materiaali (joudut ostamaan sitä kuitenkin niin paljon että jää yli), tuohon päälle villat ja höyrynsulut kuten kuvasin.

Lue lisää

Voih, nyt mun täytyy kyllä tutustua tarkemmin tuohon höyrysulkuasiaan. Mä kuvittelin, että muovi on myrkkyä ja että ois hyvä, että on käytettävä vaan semmosta hengittävää materiaalia, ettei tule "kastepisteitä" ym.

Tuleehan sitä kosteutta ulkoapäinkin, kelistä riippuen. Ja mitäs jos sisällä kaatuu sangollinen vettä lattialle.. sehän jää sinne höyrysulun päälle lillimään ja lattialaudat vettyy. - No ehkä vähän karrikoitu esimerkki, mutta kuitenkin.. Jos käyttää selluvillaa, niin sen kosteuden läpäisy on ymmärtääkseni niin hyvä, että se auttaisi asiaa..-tuuletusta, meinaan. Tuosta tuulileijonasta en vielä oikein tiedä..

APUA! Mitä enemmän tietää, sitä enemmän ahdistaa ne asiat, mistä EI tiedä. Tarttis varmaan opiskella rakennusmestariksi.

Ida

Ida kirjoitti:

Voih, nyt mun täytyy kyllä tutustua tarkemmin tuohon höyrysulkuasiaan. Mä kuvittelin, että muovi on myrkkyä ja että ois hyvä, että on käytettävä vaan semmosta hengittävää materiaalia, ettei tule "kastepisteitä" ym.

Tuleehan sitä kosteutta ulkoapäinkin, kelistä riippuen. Ja mitäs jos sisällä kaatuu sangollinen vettä lattialle.. sehän jää sinne höyrysulun päälle lillimään ja lattialaudat vettyy. - No ehkä vähän karrikoitu esimerkki, mutta kuitenkin.. Jos käyttää selluvillaa, niin sen kosteuden läpäisy on ymmärtääkseni niin hyvä, että se auttaisi asiaa..-tuuletusta, meinaan. Tuosta tuulileijonasta en vielä oikein tiedä..

APUA! Mitä enemmän tietää, sitä enemmän ahdistaa ne asiat, mistä EI tiedä. Tarttis varmaan opiskella rakennusmestariksi.

Ida

Lue lisää

Mikä perustustyyppi mökissäsi on? Jos rossipohja niin rakenne seuraava: Tuulensuojalevy, lattiankannattajat eriste, höyrynsulkumuovi, lattialauta. Laattaperustuksella EI SAA KÄYTTÄÄ höyrynsulkumuovia. Siinä käy muuten niin että maasta nouseva kosteus jää betonin ja muovin väliin ja lopputuloksen voikin jo arvata!! Ja jos sulta kaatuu vettä lattialle niin sen kerkeää kyllä kuivaamaan ennekuin se saa pahempia tuhoja aikaiseksi. Onhan siinä lattialaudan päällä lakkaa!

Ida kirjoitti:

Voih, nyt mun täytyy kyllä tutustua tarkemmin tuohon höyrysulkuasiaan. Mä kuvittelin, että muovi on myrkkyä ja että ois hyvä, että on käytettävä vaan semmosta hengittävää materiaalia, ettei tule "kastepisteitä" ym.

Tuleehan sitä kosteutta ulkoapäinkin, kelistä riippuen. Ja mitäs jos sisällä kaatuu sangollinen vettä lattialle.. sehän jää sinne höyrysulun päälle lillimään ja lattialaudat vettyy. - No ehkä vähän karrikoitu esimerkki, mutta kuitenkin.. Jos käyttää selluvillaa, niin sen kosteuden läpäisy on ymmärtääkseni niin hyvä, että se auttaisi asiaa..-tuuletusta, meinaan. Tuosta tuulileijonasta en vielä oikein tiedä..

APUA! Mitä enemmän tietää, sitä enemmän ahdistaa ne asiat, mistä EI tiedä. Tarttis varmaan opiskella rakennusmestariksi.

Ida

Lue lisää

Höyrynsulku ei ole kauhean monimutkainen asia. Selluvillaa en tunne, paras kysyä valmistajalta suoraan mitä rakennetta suosittelevat. Höyrynsulun periaate on kuitenkin se, että rakennuksen sisällä oleva lämmin ja kosteutta itseensä sitonut ilma ei saa joutua tekemisiin eristeessä viileän ulkoilman kanssa. Jos näin tapahtuu, muodostuu ns. kondenssi ilmiö, eli rakenteet alkavat kostua. Kondensoitumista ei tapahdu kesällä eikä talvellakaan, jos rakennusta ei lämmitetä. Liittyy siis suoraan lämpimiin rakennusksiin (tietysti ulkoilman nopeat lämpötilanvaihtelut saattavat aiheuttaa kodenssia, mutta tuskimpa rakenteissa). On myös tärkeää, että höyrynsulku on mahdollisimman lähellä sisäpintaa, ei siis syvällä eristeen sisällä, tietysti eritepaksuus vaikuttaa tähän hieman, mutta höyrynsulun ulkopuolella tulisi olla riittävän paksu eriste jotta kylmä ja lämmin ilma eivät myöskään kohtaa höyrynsulussa vaan rakenne lämpenee.

Jos sangollinen vettä kaatuu, niin todennäköisesti ehdit valtaosan pyyhkiä pois ennen kuin se valuu lattian alle, sehän ei pääse sinne muualta kuin lattian ja seinän raosta, ja parempi tuolloinkin, että villat eivät kastu, niiden kuvuminen kestää todella pitkään rakenteen sisällä. Ulkopuolen tuulensuoja pitää huolen siitä, ettei ilma vaihdu nopeasti villan sisällä.

Kannattaa pyytää noilta eristeiden valmistajilta rakenne ehdotuksia ja mennä lisäksi käymään paikallisessa rautakaupassa rankentajapalvelussa.

Näissä eristeratkaisuissa on erillaisia koulukuntia. Energiatalouden kannalta mahdollisimman tiivis ja kontrolloidusti iman vaihtava rakennus on taloudellisin.

Rakennusinsinööriksi opiskelun voit aloittaa http://www.ril.fi , eli Rakennusinsinööriliiton kirjakauspasta saat paljon rakenteita käsittelevää kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Kannattaa hankkia joku aihetta käsittelevä kirja. Siellä on myös hyvin käytännönläheisiä opuksia tee-se-itse mihille ja naisille. Ei tuon asian takia kannata yöuniaan menettää ahdistuyksesta puhumattakaan. Alkuun pääsee nopeasti ja itse "työ" onkin sitten antoisaa askastelua harrastuksen parissa.

Pekka kirjoitti:

Ainoa riski noissa kuivissa laudoissa on se, että jos imaisevat kosteutta, alkavat turvota, raothan syntyvät juuri sitä, kun puu kuivuu ja kutistuu eli kuiva puu on kutistunut. Turpoaminen taas voi saada lattian kupruilemaan. Jos tekisin ympäri vuoden lämpimään taloon lautalattian, en käyttäisi muita kuin uunikuvattuja lautoja, voisi olla tässäkin tapauksessa paras ratkaisu.

Tähän vuodenaikaan voisi olla viisata laittaa muutamaksi vuorokaudeksi lämpöpuhallin mökkiin ja nostaa lämpötila n. 20 asteeseen. Asentaa uunikuivat laudat lattiaan ja samantien lakata se, lämmitys luonnollisesti koko ajan päällä. Vesiohenteiset lakat tarvitsevat muutenkin min. 18 asteen työskentelylämpötilan. Kun lattia on käsitelty lakkavalmistajan ohejeen mukaan ja kuivunut, voi lämmityksen lopettaa. Tuskimpa rakoilee enemmälti.

Onko sulla mökissä rossipohja ja miten se on tehty? Tuo Tuulileijona on tuulensuojalevy ja tarkoitettu alimmaiseksi, siis ulkopinnaksi mökin alle. Sinänsä varmaankin ihan yhtä hyvä kuin muutkin tuulensujalevyt. Vaihtoehtoja on monia. Rakenne on periaatteessa seuraava: alimmaiseksi tuulensuoja levy (tai muu vastaava rakenne) sen päälle eriste, esim. villa (mökeissä usein vain 100 mm), villan päälle höyrynsulku (muovi, tervapaperi tms.) ja päällimmäiseksi laudoitus. Makuasia mitä tuotteita tuohon käyttää. Tärkeää on, että alapohjan tuuletus alapuolelta on hoidettu hyvin. Myös muun laisia rakenteita tapaa, mutta esim. useimmat hirsimökkien valmistajat suosivat kuvaamaani rakennetta. En osaa sanoa onko se paras, mutta oikein tehtynä toimii eikä homehdu. Villaa sisältävissä ranketeissa on tärkeää, ettei sisäilman kosteus pääse eristeeseen, eli tuo hörynsulku. Yksi vaihtoehto tehdä tuulensuoja eriste on laittaa laudoitus mökinnalle. Se on helppo tehdä esim. lyömällä eisin kannatusrimat joiden päälle voi yläpuolelta latoa laudat joita ei tarvise naulata kiinni. Lautojen päälle levitetään vastaava kuin höyrynsulkuun käytettävä materiaali (joudut ostamaan sitä kuitenkin niin paljon että jää yli), tuohon päälle villat ja höyrynsulut kuten kuvasin.

Lue lisää

Ihmettelen kun vielä jotkut suosittelevat muovia höyrynsuluksi, siitähän ne homeongelmat alkoi kun alettiin muovia käyttämään tervapaperin sijasta. Rakenteista tuli aivan liian umpinaisia, kosteus ei päässyt haihtumaan pois Iidakin olit aivan oikeilla jäljillä, kun epäröit muovin käyttöä. Selluvillan tai Ekovillan (sama aine) kanssa käytetään höyrynsulun sijasta ilmansulku paperia, tulee lattialautojen ja eristeen väliin, eli jos kosteutta kondesoituu rakenteisiin niin se pääsee haihtumaan mys pois.
Tuulileijonaa en suosittele rossipohjaisen lattian alle, se on tarkoitettu seiniin. Erehdyin kerran saunamökkiini laittamaan sitä lattian alle, mutta parin vuoden päästä se oli painunut notkolle jokaisen lattiakannattajan väliltä. Laudan pätkät no hyvä systeemi, niin kuin täällä viesti ketjussa jo sanottiin, kunhan ei vaan muovia laita sinne eristeen alapuolellekaan. Ilmansulku paperi on sinnekkin hyvä, sitä, samaten Eko tai Selluvillaa saa ostaa melkein jokaisesta rautakaupasta.
Lattiaan tuota Eko tai Selluvillaa on helppo laitta, kun sitä ei tarvitse kuin kaataa säkistä suoraan lattiakannakkeiden väliin, kunhan ostaa käsinlevitettävää laatua. (toinen laatu on koneellisesti puhallettavaa, se on tiiviimmin pakattu) Seiniin sitä levitetään myös märkänä puhaltimella.
Iida kysyit myös, että naulasinko lämpimät lattialauda kesäaikaan. Kyllä se oli kesä, mutta syksyllä tai talvellakin voi kunhan ei anna lautojen olla ulkoilman kanssa tekemisissä kovin kauan, niin ja se mökin lämmitys lattiaremontin ajaksi olisi suositeltavaa.

Artsi kirjoitti:

Ihmettelen kun vielä jotkut suosittelevat muovia höyrynsuluksi, siitähän ne homeongelmat alkoi kun alettiin muovia käyttämään tervapaperin sijasta. Rakenteista tuli aivan liian umpinaisia, kosteus ei päässyt haihtumaan pois Iidakin olit aivan oikeilla jäljillä, kun epäröit muovin käyttöä. Selluvillan tai Ekovillan (sama aine) kanssa käytetään höyrynsulun sijasta ilmansulku paperia, tulee lattialautojen ja eristeen väliin, eli jos kosteutta kondesoituu rakenteisiin niin se pääsee haihtumaan mys pois.
Tuulileijonaa en suosittele rossipohjaisen lattian alle, se on tarkoitettu seiniin. Erehdyin kerran saunamökkiini laittamaan sitä lattian alle, mutta parin vuoden päästä se oli painunut notkolle jokaisen lattiakannattajan väliltä. Laudan pätkät no hyvä systeemi, niin kuin täällä viesti ketjussa jo sanottiin, kunhan ei vaan muovia laita sinne eristeen alapuolellekaan. Ilmansulku paperi on sinnekkin hyvä, sitä, samaten Eko tai Selluvillaa saa ostaa melkein jokaisesta rautakaupasta.
Lattiaan tuota Eko tai Selluvillaa on helppo laitta, kun sitä ei tarvitse kuin kaataa säkistä suoraan lattiakannakkeiden väliin, kunhan ostaa käsinlevitettävää laatua. (toinen laatu on koneellisesti puhallettavaa, se on tiiviimmin pakattu) Seiniin sitä levitetään myös märkänä puhaltimella.
Iida kysyit myös, että naulasinko lämpimät lattialauda kesäaikaan. Kyllä se oli kesä, mutta syksyllä tai talvellakin voi kunhan ei anna lautojen olla ulkoilman kanssa tekemisissä kovin kauan, niin ja se mökin lämmitys lattiaremontin ajaksi olisi suositeltavaa.

Lue lisää

Itse käytin tervapaperia, en oikeastaan halunnut antaa suosituksia, mainitsimpa vain mitä käytetään. Nythän EU meinaa kieltää (vai miten siinä kävikään?) tervan käytön rakenteissa, joten joudutaankohan palaamaan muoviin?

Materiaalit kehittyvät koko ajan, joten viisasta varmaankin tutustua mitä markkinoilla on.

Jocu kirjoitti:

Ladoin pontatut laudat vuodeksi lattialle nurin päin. Seuraavana kevättalvena käänsin ja naulasin ne lujasti ja tiiviisti kiinni. Laudoitus 'raputti', joten hioin lattian kauttaaltaan. Lopuksi lakkaus venelakalla ohjeen mukaan.
10 vuotta on mennyt ongelmitta. Ei talvinen kosteus lämmittämättömään mökkiin sisälle tule.

Lue lisää

Meillä myös lakattu -96 Tikkurilan venelakalla ( puolihimmeä) 3-kertaan :pohja lastalla 75% seos, mohairilla 100%, pinta pensselillä 100%.
Kovassa käytössä, pinta melkein kuin uusi.
Mökissä on talvisinkin peruslämpö 7 astetta.
Materiaali: ulkonakuivattu omaa tavaraa, joka höylättiin paikanpäällä. Kanettiin loppusyksyllä sisään ja lattialaudat kuivuivat rakennusajan (5 kk)sisällä kuistilla ( 10 astetta), johon ne oli taapeloitu ja puristettu kiinni, etteivät lähde venkoilemaan. Tämä oli timpurin idea; laudat kuivuivat tavallaan samassa suhteessa kuin mökin hirretkin. Kun ne iskettiin kiinni keväällä, suoritettiin hyvä hionta ja käsittely. Tulos mielestäni on ollut erinomainen.

juhani kirjoitti:

Meillä myös lakattu -96 Tikkurilan venelakalla ( puolihimmeä) 3-kertaan :pohja lastalla 75% seos, mohairilla 100%, pinta pensselillä 100%.
Kovassa käytössä, pinta melkein kuin uusi.
Mökissä on talvisinkin peruslämpö 7 astetta.
Materiaali: ulkonakuivattu omaa tavaraa, joka höylättiin paikanpäällä. Kanettiin loppusyksyllä sisään ja lattialaudat kuivuivat rakennusajan (5 kk)sisällä kuistilla ( 10 astetta), johon ne oli taapeloitu ja puristettu kiinni, etteivät lähde venkoilemaan. Tämä oli timpurin idea; laudat kuivuivat tavallaan samassa suhteessa kuin mökin hirretkin. Kun ne iskettiin kiinni keväällä, suoritettiin hyvä hionta ja käsittely. Tulos mielestäni on ollut erinomainen.

Lue lisää

Turhaan poltat rahaa mökkisi lämmittämisessä. Syksyllä mökkikauden päättyessä kun lämmität kunnolla uunin ja annat pienen ilmanvaihdon viedä asumiskosteuden pois, on mökki talvikunnossa. Minä olen hoitanut asian noin 10 vuotta, ja mökki apurakennuksineen voi hyvin.

Huvittavia nämä koulukunnat höyrysulkupuolella. Eihän se kosteus mene tervapaperistakaan heittämällä läpi. Varsin minimaalista tihkumista se on. Muovin kun laittaa pintalaudoituksen alle, niin hyvin toimii – niin hirsi- kuin lautarakenteisessakin asumuksessa. Tärkeintähän on sisätilan kosteudenpoisto. Jos se ei toimi, ei pirtti pelastu, vaikka ei olisi höyrysulkuja lainkaan, ja vaikka eristeenä olisi.. sanonko minkä karvoja!

Ida kirjoitti:

Voih, nyt mun täytyy kyllä tutustua tarkemmin tuohon höyrysulkuasiaan. Mä kuvittelin, että muovi on myrkkyä ja että ois hyvä, että on käytettävä vaan semmosta hengittävää materiaalia, ettei tule "kastepisteitä" ym.

Tuleehan sitä kosteutta ulkoapäinkin, kelistä riippuen. Ja mitäs jos sisällä kaatuu sangollinen vettä lattialle.. sehän jää sinne höyrysulun päälle lillimään ja lattialaudat vettyy. - No ehkä vähän karrikoitu esimerkki, mutta kuitenkin.. Jos käyttää selluvillaa, niin sen kosteuden läpäisy on ymmärtääkseni niin hyvä, että se auttaisi asiaa..-tuuletusta, meinaan. Tuosta tuulileijonasta en vielä oikein tiedä..

APUA! Mitä enemmän tietää, sitä enemmän ahdistaa ne asiat, mistä EI tiedä. Tarttis varmaan opiskella rakennusmestariksi.

Ida

Lue lisää

Laita vaan sinne tuulensuoja alle ja selluvillaa t.vastaavaa eristeeksi,jonka päälle lattialaudat.Tällä tyylillä ei pitäis kosteuden kerääntyä.Itse en käyttäisi koko talossa muuta ratkaisua,koska näistä kivi-ja lasivilloista ei kosteus tahdo lähteä mihinkään.Olethan itsekin varmaan lukenut näistä homeongelmista joita on aika uusissakin taloissa.

Lämpimän, kostean ilman kulkeutuminen eristeisiin on varsin vähäistä. Kyllä sitä sinne menee, jos et saa ilmanvaihdolla vedettyä alipainetta pirttiin. Kastepistekin tulee jossakin kohdassa vastaan, mutta kyllä kesä kuivaa.
Onhan noita lattioita ja koko talojakin tehty purutäytteellä ilman mitään höyrysulkuja, ja hyvin ovat toimineet. Purun painuminen lienee ollut ainoa ongelma.

Kyllähän noita koneita ja laitteita saa vuokrata, löytyy ihan puhelin luettelon keltaisilta sivuilta. Mutta, minusta kannattaisi nyt kääntyä jonkin sellaisen asiantuntijan puoleen, joka voisi tulla käymään paikanpäällä ja suunnitella korjaukset. Mökin nostamisessakin on omat riskinsä kun ei tiedä missä kunnossa laatanpäällä olevat juoksut ovat. Joten, etsi käsisii esim. rakennusmestari tai -insinööri tai kysele vaikka Raksystems Oy:ltä, tekevät mm. korjaussuunnittelua. http://www.raksystems.fi