Oikeamielisyydessä tärkeää on rehellisyys ja älyllinen rehellisyys on eräs tärkeä rehellisyyden muoto. Rehellinen ihminen voi tietää - tai uskoa - että henkiolentoja on olemassa, mutta rehellinen ihminen ei voi koskaan kieltää henkiolentojen olemassaolon mahdollisuutta. Henkiolentoja siis joko on olemassa - tai ei ole. Oikeamielinen ja rehellinen haluaa tietää pelkästään TOTUUDEN. Kuinka vaikeaa monien ihmisten onkaan tunnustaa sellaista yksinkertaista asiaa, että he EIVÄT TIEDÄ onko esimerkiksi henkiolentoja ja sielua olemassa.
Edellä puhuttiin ateistisesta asenteellisuudesta ja ahdasmielisyydestä, mutta uskonnollisuuteenkin liittyy monia ahtaita ja rajoittuneita käsityksiä joiden kritisointi on aiheellista. Mitä järkeä on esimerkiksi uskomisessa ikuiseen kadotukseen? Jos Jumala on oikeudenmukainen ja hyvä, niin miksi hän olisi luonut ikuisen Helvetin ja ikuisen kadotuksen? Järjenmukaisempaa - ja varmasti lähempänä totuutta ja todellisuutta - on se käsitys, että sielu (= ihmisen korkeampi ja henkinen olemuspuoli) kehittyy kokemusten kautta ja pääsee Taivaallisiin ja korkeampiin maailmoihin kun on riittävän kypsä ja kehittynyt. "Taivaspaikka" ei siis voi olla seurausta pelkästä uskomisesta, vaan siihen täytyy liittyä syvempiä moraalisia ja eettisiä valintoja ja -tekoja. Nuo moraaliset ja eettiset valinnat ja teot liittyvät melkein aina oman itsekeskeisyyden voittamiseen. Monet rajoittuneet ja ahtaat käsitykset ja asenteet ovat ainoastaan itsekeskeisyyden ilmausta.
Edellä puhuttiin ateistisesta asenteellisuudesta ja ahdasmielisyydestä, mutta uskonnollisuuteenkin liittyy monia ahtaita ja rajoittuneita käsityksiä joiden kritisointi on aiheellista. Mitä järkeä on esimerkiksi uskomisessa ikuiseen kadotukseen? Jos Jumala on oikeudenmukainen ja hyvä, niin miksi hän olisi luonut ikuisen Helvetin ja ikuisen kadotuksen? Järjenmukaisempaa - ja varmasti lähempänä totuutta ja todellisuutta - on se käsitys, että sielu (= ihmisen korkeampi ja henkinen olemuspuoli) kehittyy kokemusten kautta ja pääsee Taivaallisiin ja korkeampiin maailmoihin kun on riittävän kypsä ja kehittynyt. "Taivaspaikka" ei siis voi olla seurausta pelkästä uskomisesta, vaan siihen täytyy liittyä syvempiä moraalisia ja eettisiä valintoja ja -tekoja. Nuo moraaliset ja eettiset valinnat ja teot liittyvät melkein aina oman itsekeskeisyyden voittamiseen. Monet rajoittuneet ja ahtaat käsitykset ja asenteet ovat ainoastaan itsekeskeisyyden ilmausta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Oikeamielisyydessä tärkeää on rehellisyys ja älyllinen rehellisyys on eräs tärkeä rehellisyyden muoto. "
Loppu kumoaa tuon lauseen!...ainakin jos olet olevinaan tuota mieltä.
Voisitko määritellä "oikeamielisyyden".
Voisitko määritellä "Totuuden" ja kertoa, mikä se on.
>>Voisitko määritellä "oikeamielisyyden".
Voisitko määritellä "Totuuden" ja kertoa, mikä se on>>
Oikeamielisyyteen perustuvat arvot näkyvät muunmuassa siinä, että oikeamielinen ihminen pyrkii toimimaan oikeudenmukaisesti ja tekemään oikein. Oikeamielisyyteen liittyy olennaisesti myös rehellisyys - ja älyllinen rehellisyys.
Monista asioista totuus on ilmaistavissa selvästi ja yksiselitteisesti; Esimerkiksi ihmisellä joko on sielu (ihmisen korkeampi henkinen olemus) tai ei ole, kuolemanjälkeistä elämää joko on olemassa tai ei ole, henkioolentoja on olemassa tai ei ole, elämällä on pelkkää fyysistä elämää korkeampi tarkoitus ja merkitys tai ei ole jne. jne.
Totuutena tarjotaan usein paljon sellaista mikä ei vastaa todellisuutta. Oman aikansa totuuksia edustivat aikoinaan käsitykset litteästä Maasta ja sähköstä yliluonnollisena ilmiönä (sähköä ei muuten edelleenkään ilmeisesti osata täysin selittää). Oman aikamme epätotuuksille monet ihmiset ovat melko sokeita.
"Oikeamielisyyteen perustuvat arvot näkyvät muunmuassa siinä, että oikeamielinen ihminen pyrkii toimimaan oikeudenmukaisesti ja tekemään oikein. Oikeamielisyyteen liittyy olennaisesti myös rehellisyys - ja älyllinen rehellisyys."
Oikeamielisyyteen kuuluu kulttuurisidonnaisuus, ja siellä missä kulttuuriin kuuluu väkivaltauskonto, oikeamielisyyteen kuuluu myös kivittää väärämielisiä.
Sähköä ei voi selittää, mutta se on ja toimii!
Qi-ilmiötä ei voi selittää, mutta se on ja toimii! (käytetään kiinalaisessa hoidossa)
Akupunktiota ei voi selittää, mutta se toimii!
Telepatiaa ei voi selittää, mutta se toimii!
jne jne
Oman aikansa ja kulttuurinsa epätotuuksille ihmiset ovat sokeita, mutta niillä manipuloidaan ihmisiä ja se toimii!
Mielenkiintoinen dokkari tuli telkusta: NÄIN MEITÄ PETETÄÄN. Kiviparantajat ja feikki paransivat ihmistä yhtä hyvin kivillä ja Wertherin pastillilla. Kumma kyllä, kumpikin pystyi antamaan ihmiselle TODELLISEN tuntemuksen, aistimuksen ja helpotuksen vaivaan.
Tätä taustaa vasten nimenomaan tiedeuskovaiset ovat todella heikoilla jäillä, koska on paljon sellaista, mitä tiede ei voi selittää eikä ainakaan OIKEIN. Kuitenkin usein kuulee väitettävän, että tiede selittää kaiken ja mitä se ei voi selittää, ei ole olemassakaan, esim Jumala, henkimaailma, ns yliluonnollinen maailma. Vakiovastaukseksi tarjotaan mielen tuottamaa harhaa! Se harhakin toimii konkreettisesti!!!! Onko se harha harhatoimintaa, harhan tuomaa harha-aistimusta tai - näkemistä?
Tarjotaanko nykyihmiselle tiedeuskoa kaiken selittävää harhana? Selittääkö se oikeamielisyyden ja totuuden? Millä tieteen argumenteilla tai testeillä tai mittareilla?
on se pointti! On olemassa _selittämättömiä_ asioita. Niiden automaattinen selitys ei ole henkimaailma tai jumala.
hihhuleilla on ongelmia mielipuolisten ajatustensa ja yliluonnollisten olentojensa kanssa. ONNEKSI! on todella palkitsevaa olla ateisti ja oikeastaan sääliä teitä harhaisia hihhuleita.. no mutta minkäs teet?
jatka toki samaan malliin ja palvo kuolemaa ja ylistä kidutusta,sadismia ja pedofiliaa.. sehän on ihan sinun oma asiasi.
Ei ole universaalisti pätevää oikeamielisyyden määritelmää. Joku valtaapitävä ryhmittymä määrittää mikä on "oikein" ja "totuus" ja kaikki jotka ovat julkisesti samaa mieltä näissä asioista ovat "oikeamielisiä".
Älyllinen rehellisyys on tärkeää. Siihen kuuluu elimellisesti se, että tutkii myös omia mielipiteitään kriittisesti. Heti kun alkaa tuntea liian voimakkaasti jostain asiasta, pitää ottaa etäisyyttä ja varmistaa, että oma mielipide ei ole muuttunut sokeaksi kritiikkiä kohtaan.
>>Ei ole universaalisti pätevää oikeamielisyyden määritelmää. Joku valtaapitävä ryhmittymä määrittää mikä on "oikein" ja "totuus" ja kaikki jotka ovat julkisesti samaa mieltä näissä asioista ovat "oikeamielisiä">>
Eivät välttämättä oikeamielisiä, vaan moraalisia pelkureita. Keskiajan noitavainot ovat esimerkki valtakoneiston rappiosta ja moraalittomuudesta. Vainoille tukensa antaneet olivat enimmäkseen moraalisia pelkureita, vaikka jotkut ehkä uskoivatkin olevansa oikealla asialla.
HYVÄ ja PAHA eivät missään tapauksessa ole pelkästään suhteellisia ja kulttuurisidonnaisia kysymyksiä.
>>Älyllinen rehellisyys on tärkeää. Siihen kuuluu elimellisesti se, että tutkii myös omia mielipiteitään kriittisesti. Heti kun alkaa tuntea liian voimakkaasti jostain asiasta, pitää ottaa etäisyyttä ja varmistaa, että oma mielipide ei ole muuttunut sokeaksi kritiikkiä kohtaan>>
Niin ja siksi onkin syytä kysyä, että miksi monet ateistit sulkevat pois muunmuassa henkiolentojen ja sielunkin olemassaolon mahdollisuuden?
"HYVÄ ja PAHA eivät missään tapauksessa ole pelkästään suhteellisia ja kulttuurisidonnaisia kysymyksiä."
Mielestäni ainoa asia mikä erottaa hyvän/pahan kuttuurisidonnaisuudesta, on evoluution tuottama ominaisuus siitä, että ei ole mielekästä tappaa summittaisesti jälkeläisiään, ei edes sukulaisten, jos mielii geeniensä jatkavan kopioitumistaan.
Vaikka se niin hirveää onkin, on hyvän ja pahan välinen ero veteen piirretty viiva. Sodassa tappaminen on monesti tuotu täälläkin esille, mutta paljon pienempiäkin juttuja on, kuten varastaminen ja varastaminen nälkäänsä. Lapsen lyöminen on aina väärin, mutta jossain sanotaan: "Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa"...
jne jne. Entä viha? Viha väärintekijää kohtaan?
Että tuanoin. Ei ole absoluuttista hyvää, eikä absoluuttista pahaa. Uskovaiselle varmaan, mutta ei ateistille. Sori
En minä ainakaan, enkä usko että suurin osa muistakaan ateisteista pitää henkiolentojen olemassaoloa mahdottomana. Ei johonkin asiaan uskominen tee siitä totta muuta kuin uskojalle. Ateisti eroaa uskovaisesta sillä tavalla, ettei hyväksy uskomista todisteeksi.
Simmottis ;o)
"Vaikka se niin hirveää onkin, on hyvän ja pahan välinen ero veteen piirretty viiva. Sodassa tappaminen on monesti tuotu täälläkin esille, mutta paljon pienempiäkin juttuja on, kuten varastaminen ja varastaminen nälkäänsä. Lapsen lyöminen on aina väärin, mutta jossain sanotaan: "Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa"...
jne jne. Entä viha? Viha väärintekijää kohtaan? "
Ei ole henkilöä, joka kertoo sinulle kuinka toimia, ellei lakipykäliä oteta huomioon. Ja nehän länsimaisessa kulttuurissa oetaan huomioon.
Jokaien rikos - jopa typerä kaupasta näpistäminenkin- on kielletty, teki sen kuinka nälkäänsä tahansa. Siinä Suomen laki ei tee poikkeusta.
Jokaien vanhempi kasvattaa lapsensa haluamallaan tavalla, haluamiaan oppeja kunnioittaen. Harvan maailmankatsomuksen olen nähnyt kunnioittavan vähemmän muiden maailmankatsomusta kuin kristillisen, meidän kirkkoomme perustuvan uskon julistuksen.
Yritin tähdentää, että ei ole olemassa absoluuttista hyvää tai pahaa, paitsi yhteisön määrittämä normisto. Siksi hyvä tai paha ei tule minkään "jumalan" antamana tajuntana, vaan sen on opettanut meille se porukka, jossa elämme.
Ateistit väittävät noin keskimäärin, että ihminen on yksi laji muiden lajien joukossa, evoluution synnyttämä. Eikö niin???
Kun eläinlaji kouluttaa jälkeläistään, se tekee sen näykkäisemällä, läpsäisemällä tai muuten pienen kivun tunteen avulla. Se on LUONNOLLINEN, luonnossa esiintyvä kasvatustapa. Miksi sitten ihmislaji ei voi käyttää LUONNOLLISTA kasvatustapaa? Viittaan sanomaasi:"Lapsen lyöminen on aina väärin, mutta jossain sanotaan: "Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa"... " Minusta tässä ajattelussasi on suuri älyllinen ristiriita siksi, että käytät sitä oman propagandasi pönkitykseen vailla perustelua, et mihinkään todelliseen faktaan vedoten. De facto evoluutioon perustuva ainoa oikea lapsen LUONNOLLINEN kasvatus on sellainen, että pienen rikkomuksen jälkeen isä/äiti antaa pienen kivun tunteen esim. läpsäyksellä, kuten luonnossa esiintyy muilla eläinlajeilla. Älyllisessä perustelussa ei voi käyttää kompromisseja ja puolitotuuksia!!!
"Harvan maailmankatsomuksen olen nähnyt kunnioittavan vähemmän muiden maailmankatsomusta kuin kristillisen, meidän kirkkoomme perustuvan uskon julistuksen."
Miten se on ilmennyt? Missä kohden olet sen käytännössä nähnyt?
Toivottavasti et perustele 1500-luvun aikakaudella, jolloin ihmisen minä-kuva, Jumala-kuva ja kulttuuri olivat aivan erilaisia, ja myös uskonnollinen ajattelu oli erilaista.
Lapsenhakkaaja. Toivottavasti sinulla ei ole, etkä saa lapsia. Hyi helvetti!
"Kun eläinlaji kouluttaa jälkeläistään, se tekee sen näykkäisemällä, läpsäisemällä tai muuten pienen kivun tunteen avulla. Se on LUONNOLLINEN, luonnossa esiintyvä kasvatustapa. Miksi sitten ihmislaji ei voi käyttää LUONNOLLISTA kasvatustapaa?"
Mikä on LUONNOLLINEN kasvcatustapa ihmislajille? Onko se lyödä jälkeläistä välittömästi kasvoille, vai kenties edes osittain yrittää keskustella, miksi kyseinen toiminto oli väärin? Ei ihmisen tarvitse kopioida jokaista luonnossa havaittua esimerkkiä. Vai oletko sinä valmis syömään parittelukumppanisi, kun akti on ohi?
Toistan edelleen: Miksi ihmislajin kannattaisi tuhlata evoluution aikaansaama ominaisuus taantumalla johonkin "tapa heikoin eliö" -tyyliseen ajatteluun?
Itsesi pussiin puhuit, kun et osaa yksinkertaista tekstiä lukea.
Evoluutiouskovaiset perustelevat juuri ihmisten käytöstä LUONNOLLISELLA käytöksellä, sillä mikä luonnossa esiintyy. Eli jos ihmisenkin käytös ja moraali perustellaan sillä, mitä luonnossa normaalina esiintyy, esimerkiksi homous, niin perustellaan sitten ihmisen käytös loppuun asti ja kaikessa sillä LUONNOSSA esiintyvällä käyttäytymisellä.
Sen pohjalta juuri kirjoitin, perustuen luonnossa esiintyvään evoluution kehittämään kasvatusmenetelmään, mutta sarkasmi ei liene sinun ymmärryksi paras puoli. Onhan homouttakin perusteltu oikeutettuna ja LUONNOLLISENA ilmiönä/ominaisuutena juuri siksi, että se esiintyy varsinkin kädellisllä luonnossa, kuulemma.
Tästä juuri muistutin, kun vaadin että ei mitään kompromisseja perusteluissa! Lue oikein!
Käsite "totuus" on valitettavasti kovin suhteellinen käsite, joka on aina riipuvainen näkökulmasta.
*** tunnustaa sellaista yksinkertaista asiaa, että he EIVÄT TIEDÄ onko esimerkiksi henkiolentoja ja sielua olemassa***
Minulla ei ole mitään ongelmaa myöntää sitä, etten voi olla 100% varma, onko henkiolentoja olemassa. Tämän päivän tiedon valossa sellaisten eksistenssi vain näyttää ÄÄRIMMÄISEN epätodennäköiseltä.
Se, joka väittää, että jumala yms. henkiolento ON olemassa, hänellä on todistamisen taakka, ei sillä joka väittää, että ei ole. Tietenkin joku änkyrä alkaa tässä kohdin väittämään, että miten niin? No siksi, että SE joka sanoo, että Jumalaa EI ole, ei voi koskaan todistaa olematonta olevaiseksi, siksi se, joka väittää jotakin olevaiseksi, joutuu todistamaan väitteensä. Tässä on yksi argumentti, jota uskovaiset kavahtavat jatkuvasti ja luikkivat pakoon.
***"Taivaspaikka" ei siis voi olla seurausta pelkästä uskomisesta, vaan siihen täytyy liittyä syvempiä moraalisia ja eettisiä valintoja ja -tekoja. Nuo moraaliset ja eettiset valinnat ja teot liittyvät melkein aina oman itsekeskeisyyden voittamiseen***
Joku fundamentalisti julisti täällä suu vaahdossa, että TEOILLA ei ole mitään merkitystä sillä, synnytkö uudesti "ylhäältä". No, siitä seuraa väistämättä kiusallisia kysymyksiä, kuten: Jos teot eivät merkitse mitään, miksi sitten "pahojen" tekojen seurauksena joutuu helvettiin?
Jos ihminen pyrkii voittamaan itsekeskeisyytensä tullakseen "paremmaksi" ihmiseksi, hän muuttuu vain entistä itsekeskeisemmäksi. Tämä paradoksi on koko kristinuskon lähtökohtainen ongelma. Teen hyviä tekoja muille ihmisille saadakseni taivasosuuteni. Tämähän on vain hienostunutta oppurtunismiä.